Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake
Ammattilaisille suunnattu arviointilomake henkilön itsemurhariskitekijöiden arvioimisen tueksi. Arviointilomake soveltuu sekä kiireettömään että päivystykselliseen arvioon niin lähi-, etä- kuin puhelinvastaanotossa.
Toimintamallin nimi
Ammattilaisille suunnattu arviointilomake henkilön itsemurhariskitekijöiden arvioimisen tueksi. Arviointilomake soveltuu sekä kiireettömään että päivystykselliseen arvioon niin lähi-, etä- kuin puhelinvastaanotossa.
Kainuussa on väkilukuun suhteutettuna paljon itsemurhakuolleisuutta. Itsemurhien ehkäisyyn, puheeksi ottamiseen ja itsemurhariskitekijöiden tunnistamiseen tarvitaan osaamisen vahvistamista. Todettiin, että itsemurhariskitekijöiden tunnistamiseksi tarvitaan helppo ja selkeä itsemurhariskitekijöiden arviointilomake, jota voidaan laajasti eri ammattilaisten työssä hyödyntää tuekseen riskin arviossa.
Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä (Kainuun sote) järjestää ja tuottaa alueen kuntien sote palvelut (osajäsenenä Puolanka). Kainuun sosiaali- ja terveydenhuolto on järjestetty jo vuodesta 2005 maakunnallisesti. Kainuun sote on kuntayhtymäorganisaatio, jossa erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto ovat integroituna samaan organisaatioon. Osa palveluista tuotetaan lähipalveluina, osa keskitetysti ja osa seudullisesti tai maakunnallisesti. Mielenterveyspalvelut ja riippuvuuksien hoito on toteutunut integroituina lähi-, seudullisina ja keskitettynä palveluina. Vuoden 2023 alusta Kainuun sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimen palvelut tuottaa Kainuun hyvinvointialue.
Kohderyhmänä ovat kainuulaiset, joilla on kasvanut itsemurhariski, kuten pulmia mielenterveydessä, päihteiden käytössä, elämäntilanteen haasteellisuudessa, somaattisessa sairastavuudessa ja kivussa, milloin hoito ei ole tasapainossa. Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake on suunnattu ammattilaisille tueksi asiakastilanteisiin, joissa havaitaan itsetuhoisuuden riskiä.
Itsemurhariskitekijöiden arviointilomakkeen pilotointivaiheessa arviointilomakkeen mukaan liitettiin palaute, missä kysyttiin havaintoja ja kommentteja niin asiakkaalta kuin ammattilaiselta arviointilomakkeen käytettävyyteen ja kokemukseen liittyen.
Itsemurhariskitekijöiden arviointilomaketta on valmisteltu huolellisesti hankkeessa näyttöön perustuviin tutkimuksiin syventyen. Arviointilomakkeen kehittämisessä on syvennytty erityisesti Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito Käypä hoito -suositukseen ja sen sisältöön. Arviointilomaketta on arvioitu myös hankkeen projektiryhmässä usean alan asiantuntijan kanssa. Lisäksi itsemurhariskin arviointilomakkeen sisältöä on arvioitu THL:n asiantuntijan kanssa. Viimeistelyjen jälkeen arviointilomake pilotoitiin käytännön kokeiluun asiakkaille.
Pilotoinnin tuloksena voitiin todeta, että laadittu Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake on hyödynnettävissä asiakaskäyttöön ammattilaisen haastattelemana. Arviointilomake soveltuu erityisesti tilanteisiin, missä ammattilaisen on vaikea arvioida asiakkaan itsemurhariskiä avoimin kysymyksin ja erityisesti yksiköihin, joissa itsemurhariskin arviointia ei tehdä päivittäin.
Itsemurhariskitekijöiden arviointilomaketta käytettiin pilotoinnissa tilanteissa, joissa työntekijällä heräsi huoli asiakkaan itsetuhoisuudesta sekä asiakkaan tuodessa esille itsetuhoisia ajatuksia. Arviointilomaketta hyödynnettiin vastaanotolla yksikössä, etävastaanotolla, puhelinvastaanotolla sekä hoidon tarpeen arviossa puhelimitse. Tämä vahvistaa pilotoinnin pohjalta, että Itsemurhariskitekijöiden arviointilomaketta voidaan hyödyntää itsetuhoisuuden arvioinnissa erilaisissa asiakastilanteissa. Kaikki palautteen antaneet kokivat arviointilomakkeen auttaneen itsetuhoisuuden arvioinnissa ja kysymään tarkemmin itsetuhoisuuden riskitekijöistä.
Itsemurhariskin arvioinnin jälkeen pilotointitilanteissa asiakas ohjautui useimmin avohoidon tiivistämiseen, mikä on yksi tärkeä toimenpide myös Itsemurhien ehkäisyn ja itsemurhaa yrittäneen Käypä hoito -suosituksen mukaan. Osassa tilanteissa asiakkaalla ei ollut vielä hoitosuhdetta mielenterveys- ja päihdeyksikössä, milloin ohjautuminen tapahtui uutena asiakkaana. Arvioinnin mukaan asiakas oli pilotoinnissa ohjautunut myös mielenterveys- ja päihdepäivystykseen sekä psykiatriseen osastohoitoon. Palautteissa nousi esille, että Turvasuunnitelma olisi pitänyt laatia, mutta siihen ei kyseisessä tapaamisessa ollut mahdollisuutta. Useissa vastauksissa nousi esille, että Turvasuunnitelma interventiota varten varattiin uusi aika.
Arvioinnissa asiakkaiden palaute oli, että Itsemurhariskitekijöiden arviointilomake auttoi asiakasta kuvaamaan ammattilaiselle perusteellisemmin ja paremmin omaa tilannettaan. Suorat kysymykset koettiin hyvänä ja tärkeänä. Ammattilaisten palautteessa nousi esille, että arviointilomake tuki ja vahvisti ammattilaisen havaintoja jatkoavun tarpeesta.