Jalkautuva työvalmentaja maahanmuuttaneiden naisten työelämän tueksi
Työvalmentaja jalkautuu tukemaan työyhteisöjä maahan muuttaneen naisen työsuhteen alkuvaiheessa. Tukea tarjotaan työyhteisöön ja työntekijälle yksilöllisen tarpeen mukaan 1-3 kk ajan vahvistaen työyhteisöjen kulttuurisensitiivisyyttä ja perehdytysosaamista.
Maahanmuuttaneiden naisten työllistymisen haasteisiin vastaaminen edellyttää entistä monipuolisempaa ja kustannustehokkaampaa palveluekosysteemiä. Megatrendeistä esimerkiksi digitalisaatio antaa aivan uusia mahdollisuuksia ekosysteemien, yhteistyön ja palveluiden kehittämiseen. Uudistumistarpeet ovat ajankohtaisia ja ongelmat ovat yhteisiä, niin kehitystyö kannattaa tehdä yhdessä ydintoimijoiden ja asiakkaiden kanssa.
Varsinais-Suomessa asui vuoden 2018 lopussa yhteensä 478 582 asukasta, joista 34 181 eli 7,1 % oli vieraskielisiä. Varsinais-Suomessa asuu noin 8,7 % kaikista Suomen vieraskielisistä. Koska osa maahanmuuttajista on saanut Suomen kansalaisuuden, vieraskielisten osuus kuvaa maahanmuuttajien määrää paremmin kuin ulkomaan kansalaisuus. Varsinais-Suomessa maahanmuutto on keskittynyt Turkuun ja Turun seudulle sekä Saloon. Vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli Raisiossa 1933, Kaarinassa 1696 ja Turussa 22 499. Vuonna 2018 Varsinais- Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista oli naisia 9388. Varsinais-Suomeen muutetaan ulkomailta perhesyiden, työn, opiskelun ja humanitääristen syiden vuoksi. Alueella on suuria kansainvälisiä työnantajia, joista suurimpina telakka Turussa ja autotehdas Uudessakaupungissa ja ne työllistävät myös ulkomailta. Varsinais-Suomessa on tarjolla runsaasti maaseudun kausitöitä, joihin tulee työvoimaa ulkomailta. Alueen kahdessa yliopistossa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa on myös englanninkielisiä koulutusohjelmia, joihin hakeutuu opiskelijoita ulkomailta.
Maahanmuuttajataustaiset naiset jäävät usein vaille sosiaalista osallisuutta ja tehokasta kotoutumista. Tämä vaikeuttaa yhteiskuntaan osallistumista, sopeutumista, kouluttautumista ja lopulta myös työllistymistä.
Maahanmuuttaneet naiset ovat työmarkkinoilla yksi vaikeammin työllistyvä ryhmä. Maakunnan työllisyystilanne on vuoden 2019 aikana parantunut ELY- keskuksen julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan. Naisten ammattirakenteissa on paljon lyhyitä työsuhteita, vaihtelevat työtarpeet esim. hoiva- ja palvelualoilla. Maahanmuuttajataustaiset naiset muodostavat edelleen vaikeasti työllistyvien ryhmän. Vuonna 2018 Varsinais-Suomen ulkomaan kansalaisista naisia oli 1117 työttömänä ja 5163 työvoiman ulkopuolella olevaa. Turun seudulla on avoimia työpaikkoja joihin ei saada työntekijöitä.
Tässä toiminnassa luodaan yhteydet uusiin yrityskumppaneihin ja selvitetään tarpeet ja työllistymisen esteitä ja rakennetaan siltaa eri alojen ammattikokeiluihin sekä etsitään vastauksia siihen, että mitkä oikeasti ovat ne työllistymisen esteet.
Mutta mitä tapahtuu maahanmuuttajanaisille ammattiin valmistumisen jälkeen ja miksi osa heistä palautuu takaisin opetuskotien toimintaan? Tuki työelämään siirtymiseen on oltava joidenkin kohdalla yksilöllisempää. Tähän kysymykseen pyrimme löytämään yhteistyössä työyhteisöjen ja asiakkaiden kanssa riittävän toimivan tavan tukea molempia osapuolia työsuhteen alkuvaiheessa. Monella maahanmuuttaneella naisella saattaa olla kotimaassa suoritettuna ammattitutkinto, joka vaatii Suomessa päivittämistä ja riittävää suomen kielen taitoa.
Sähköisten palveluiden käytössä on parannettavaa. Sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuudessa ja kehittämisessä on laskettu paljon digitalisoitumisen varaan. Kaksi kolmesta suomalaisesta on käyttänyt ainakin jotain sähköistä sote- palvelua, mutta yli puolet sanoo, että palvelun käytölle on ollut esteitä tai rajoitteita. Tällaisia ovat esimerkiksi vaikeakäyttöisyys, riittämättömät välineet tai taidot. Digipalveluiden saavutettavuudessa on huomioitava, että palvelut ovat helppokäyttöisiä ja erilaisten asiakkaiden tarpeita vastaavia. Kansalaisten digiosaamisen, käyttöönoton ja käytön tukemisen varmistaminen turvaa digipalvelujen hyödyntämisen. Jokainen voi jossain tilanteissa syrjäytyä digipalveluista. Digitaitojen ylläpitäminen vaatii jatkuvaa harjoittelua jotta taidot pysyvät mielessä ja uskallus digipalveluiden käyttöön lisääntyy.
Varsinais-Suomen maakuntastrategiaan on kirjattu toimenpiteeksi (TPV6) että tuetaan maahanmuuttajien etenemistä toiselta asteelta korkea-asteelle sekä osallistetaan maahanmuuttajat poliittiseen päätöksentekoon ja kehitetään kunnissa aktiivista elinvoimapolitiikkaan kotouttamisen edistämiseksi. Tässä toiminnassa keskitymme ammattiin valmistuneiden maahanmuuttajanaisten tukemiseen strategian mukaisesti.
Kehittäjäryhmämme koostuu molempien kaupunkien työllisyyspalveluiden ja yrityspalveluiden sekä Turun seudulla toimivien oppilaitosten edustajista ( Raseko, Livia, Turun Kristillinen opisto, Turun AMK). Lisäksi kehittäjäryhmässä on mukana TE- palveluiden ja Kelan yhdyshenkilöt ja yksityisiä yritysedustajia joilla on kokemusta monikulttuurisista työyhteisöistä.
Kokoonnumme koko ryhmänä kaksi kertaa vuodessa mutta jakaudumme eri teemojen mukaisesti pienempiin kehittäjäryhmiin, jolloin saamme valmisteltua teemaa syvemmin ja konkreettisesti. Lisäksi järjestämme vuosittain työseminaarin, jossa laajasti kutsuttuna maahan muuttaneiden työikäisten kanssa työskenteleviä sekä kuntien että järjestöjen ammattilaisia. Työryhmämme ovat eri alojensa osaajia. Motivaatio yhteiseen kehittämiseen tulee heidän oman työnsä tai yhteisönsä kehittämistarpeista sekä yhteisestä visiostamme siitä että miten saamme ammattiopintonsa ja ammattiin valmistuneet maahanmuuttaja taustaiset naiset työelämään.
Asiakasosallisuus huomioidaan asiakaspalautteiden ja asiakashaastatteluiden avulla sekä järjestämme molemmilla paikkakunnilla osallisuustyöpajoja. Nämä ovat avoimia sekä toiminnassa jo mukana oleville että asiasta mahdollisesti kiinnostuneille.
Vahvistetaan työyhteisöjen valmiuksia vastaanottaa /kohdata maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, lisäämällä avointa vuoropuhelua kohti kulttuurisensitiivistä toimintamallia. Vuoropuhelua lisäämällä ja osaamista kasvattamalla toiminta vauhdittaa entistä asiakaslähtöisempää, monipuolisempaa ja vaikuttavampaa palveluekosysteemiä. Työskentelyn ote on kokeileva ja jatkuvaan oppimiseen kannustavaa. Työyhteisöt saavat rohkeutta lähteä kehittämään omaa toimintaansa ja ennakoida tulevaa. Toiminnan aikana on mahdollisuus tutustua alueen muihin toimijoihin saaden tuoretta tietoa toimintaympäristön muutoksista, kehittämisohjelmista ja -hankkeista.
Parannetaan toimintaan osallistuvien maahan muuttaneiden naisten työ- ja toimintakykyä ja edistetään siten heidän etenemistään työllisyyspoluilla. Toimilla kehitetään sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja palvelujen asiakaslähtöisyyttä. Jalkautuvan työvalmentajan toimintamalli tukee maahan muuttaneiden naisten työelämävalmiuksia, antamalla tiiviin tuen valmistumisen jälkeen työelämään siirtymisessä. Jalkautuva työvalmentaja tukee sekä naisia että työyhteisöjä työntekijän työuran alussa.
Toiminnan kohteena on väestöryhmä, joka kokee syrjintää ja ennakkoluuloja työelämään pyrkiessään. Toiminnalla tuetaan syrjäytymisvaarassa oleville suunnattuja palveluita ja tuetaan omien voimavarojen vahvistamista myös vertaistuen tai omaehtoisen toiminnan kautta. Lisäksi vahvistetaan kolmannen sektorin roolia syrjäytymisen ehkäisyssä sekä yhteisöllisyyttä.
Tulevaisuudessa perustettava osuuskunta toimii osana markkinataloutta kuten muutkin yritykset, mutta se on hyvä yritysmuoto maahanmuuttajataustaisille naisille, joiden toiminta lähtee enemmän yhteistyöstä kuin pääomasijoituksista. Osuuskunnan tarkoituksena on jäsenten talouden tukeminen ja mahdollistaa naisille oman osaamisen tuotteistaminen palveluiksi. Tämä toimintamuoto tavoittaisi laajasti naisia ja tarjoaisi palveluita koko Turun seudulla.
Uuden digitaalisen osaamismerkin avulla työhaussa on helpompi tuoda vapaaehtoistyön kokemus muun työkokemuksen rinnalle.
Työnhakija-asiakkaita tuetaan ja opastetaan työnhaussa: hakemusten ja CV:n tekemisessä, suomalaisen työelämän tuntemuksen lisääntymisessä sekä tuetaan ja mennään mukaan tarvittaessa haastatteluun ja erilaisiin tilanteisiin työpaikalla.
Työpaikoille suunnataan tietoa monikulttuurisuuden hyödyistä työyhteisössä, kulttuurisensitiivisyydestä sekä ennakkoluulojen vähentämisestä ja poistamisesta erilaisuutta kohdattaessa.
Kohderyhmänä ovat
Maahanmuuttajanaiset, jotka eivät ole työllistyneet ammattiin valmistumisesta huolimatta.
Yhdistyksen opetuskotien entiset asiakkaat, jotka ovat suorittaneet ammattiopinnot, mutta eivät ole työllistyneet ja palaavat takaisin opetuskotitoimintaan.
Alueilla tapahtuvan etsivän työn kautta löytyneet työikäiset työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajanaiset.
Kohderyhmää tavoitetaan oppilaitoksista, opetuskotien asiakkuuksista ja yhteistyöverkostoista. Kohderyhmän tavoittaminen edellyttää työvalmentajilta sekä Kaarinassa että Raisiossa tiivistä yhteistyötä työllisyyspalveluiden, aikuissosiaalityön ja maahanmuuttajien kanssa toimivien eri tahojen kanssa.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty esimerkiksi seuraavilla keinoilla
1. Työvalmentajien tekemät haastattelut jo työelämässä oleville maahanmuuttajataustaisille naisille
2. Työelämäteemoihin tehtyjen videoklippien avulla. Niissä neljä eri kulttuuritaustaista naista kertoo omia kokemuksiaan liittyen suomalaiseen työelämään.
3. Toiminnan kehittämistyön tueksi tehty opinnäytetyö
4. Osallisuustyöpajat naisille
5. Sateenkaari Koto ry ylläpitämä opetuskotitoiminta on onnistunut vuosittain vahvistamaan maahanmuuttaneiden naisten kielitaitoa ja innostamaan ammatin hankintaan, jotta siirtyminen opiskeluihin on helpottunut. Toiminnan avulla olemme pystyneet antamaan henkilökohtaista tukea naisille. Asiakkailta saatu palaute ja toive työyhteisöihin jalkautuvasta työvalmentajan kaltaisesta työntekijästä nousi esille.
Jalkautuva työvalmentaja tukee maahanmuuttanutta naista sekä työn etsimisen vaiheessa että työn aloituksessa uudella työpaikalla. Perusideana jalkautuvan työvalmentajan mallissa on työn aloitusvaiheeseen mennä konkreettisesti mukaan työpaikalle tai tarvittaessa toimia ohjausta ja tukea antavana sparraajana työpaikan ulkopuolella. Jalkautuva työvalmentaja voi osallistua sovitulla tavalla työpaikan arkeen vaikka muutamana työsuhteen alkupäivänä. Työpaikalle voidaan myös yhteisesti sopia tsekkauspäiviä, jolloin kolmikannassa työnantajan, työntekijän ja jalkautuvan työvalmentajan kanssa käydään läpi työnteon sujumista ja siinä esille tulleita tarkennusta vaativia asioita. Tarkoituksena on ennalta ehkäistä väärinymmärryksiä, joita voi tulla vastaan esimerkiksi heikon kielitaidon tai kulttuuristen eroavaisuuksien takia.
Kuva
Kuva
.png)
Toimintamallia ja hankkeen tekemää työvalmennus- ja koulutusmateriaalia on juurrutettu workshopeissa sekä verkossa että lähitapaamisin. Omassa organisaatiossa toimintamallin käyttö on juurrutettu kuntouttavaan työtoimintaan, jonka ohjaajat sekä Kaarinassa että Turussa ovat käyneet hankkeen järjestämän koulutuksen. Toimintamallia ja siihen liittyviä materiaaleja on esitelty usealle työvalmennusta tekevälle kolmannen sektorin työpajatoimijalle Turussa, kunnallisille työpajatoimijoille Varsinais-Suomessa, monille ammatillisille oppilaitoksille Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla sekä Pohjanmaalla toimiville organisaatioille. Toimintamalli on jalkautettu myös noin 50:lle Humakin yhteisöpedagogiopiskelijalle sekä verkko- että lähitilaisuuksissa.
Toimintamalliin ja materiaaleihin on helppo tutustua myös itsenäisesti Sateenkaari Koto ry:n nettisivujen kautta. Hankkeen materiaali on jaettu neljään osioon. Työvalmennusosiossa esitellään työvalmennuksen videoluentosarja ja siihen liittyvät materiaalit sekä hyvinvointivalmennuksen luentosarja. Työyhteisön tuki -osiossa on työyhteisölle tarkoitettua materiaalia perehdytyksestä sekä videot moninaisuudesta, kulttuurisensitiivisyydestä ja ennakkoluuloista. Neljä tarinaa työelämästä kertoo videotarinat suomalaisen työelämän ja maahanmuuttaneiden naisten kohtaamisesta. Viimeisessä osiossa esitellään ideavihkonen osuuskuntatoiminnan käynnistämisestä.
Kaikki hankkeen tekemä materiaali on vapaasti käytettävissä ja tulostettavissa.
Maahan muuttaneille naisille tarjotun tuen ja ohjauksen avulla hankkeeseen osallistuneista naisista on työllistynyt suuri määrä runsaan kahden hankevuoden aikana. Aloittamisilmoituksissa työttömänä oli 90 naista, koulutuksessa 22 ja töissä 8 naista. Lopettamisilmoituksissa työttömänä oli 35, työnhaussa 16, opiskelemassa 32 ja työssä 31 naista. Naisten onnistuneeseen aktivointiin on vaikuttanut pääasiassa työvalmentajien antama tuki yksilöohjauksessa työnhaun tai koulutushaun yhteydessä, kuten naisten antamasta palautteesta tulee myös ilmi.
Varsinaisesti työyhteisöihin työvalmentajat ovat päässeet jalkautumaan paljon vähemmän kuin alussa oli ajatuksena. Koronapandemia esti työpaikoille pääsyn ulkopuolisilta pitkän aikaa ja vaikutti erityisesti pandemian alussa myös työpaikkojen saantiin. Pandemian hellittyä käynnit työpaikoilla eivät ole varsinaisesti lisääntyneet, vaan hankkeessa mukana olleet työnhakijat ja työnantajat eivät ole useinkaan nähneet tarpeelliseksi ulkopuolista tukea, vaikka sitä on ollut tarjolla.
Aktiivinen ohjaaminen työmarkkinoille ja riittävä, pitkäaikainenkin tuki työpaikan etsimisessä auttavat huomattavasti maahan muuttaneita naisia työllistymään, mutta työpaikalle jalkautuva työvalmentaja ei ole tuntunut tarpeelliselta läheskään kaikkien naisten kohdalla.