Jalkautuva työvalmentaja maahanmuuttaneiden naisten työelämän tueksi
Työvalmentaja jalkautuu tukemaan työyhteisöjä maahan muuttaneen naisen työsuhteen alkuvaiheessa. Tukea tarjotaan työyhteisöön ja työntekijälle yksilöllisen tarpeen mukaan 1-3 kk ajan vahvistaen työyhteisöjen kulttuurisensitiivisyyttä ja perehdytysosaamista.
Toimintamallin nimi
Työvalmentaja jalkautuu tukemaan työyhteisöjä maahan muuttaneen naisen työsuhteen alkuvaiheessa. Tukea tarjotaan työyhteisöön ja työntekijälle yksilöllisen tarpeen mukaan 1-3 kk ajan vahvistaen työyhteisöjen kulttuurisensitiivisyyttä ja perehdytysosaamista.
Jalkautuva työvalmentaja tukee maahanmuuttanutta naista sekä työn etsimisen vaiheessa että työn aloituksessa uudella työpaikalla. Perusideana jalkautuvan työvalmentajan mallissa on työn aloitusvaiheeseen mennä konkreettisesti mukaan työpaikalle tai tarvittaessa toimia ohjausta ja tukea antavana sparraajana työpaikan ulkopuolella. Jalkautuva työvalmentaja voi osallistua sovitulla tavalla työpaikan arkeen vaikka muutamana työsuhteen alkupäivänä. Työpaikalle voidaan myös yhteisesti sopia tsekkauspäiviä, jolloin kolmikannassa työnantajan, työntekijän ja jalkautuvan työvalmentajan kanssa käydään läpi työnteon sujumista ja siinä esille tulleita tarkennusta vaativia asioita. Tarkoituksena on ennalta ehkäistä väärinymmärryksiä, joita voi tulla vastaan esimerkiksi heikon kielitaidon tai kulttuuristen eroavaisuuksien takia.
Maahanmuuttaneiden naisten työllistymisen haasteisiin vastaaminen edellyttää entistä monipuolisempaa ja kustannustehokkaampaa palveluekosysteemiä. Megatrendeistä esimerkiksi digitalisaatio antaa aivan uusia mahdollisuuksia ekosysteemien, yhteistyön ja palveluiden kehittämiseen. Uudistumistarpeet ovat ajankohtaisia ja ongelmat ovat yhteisiä, niin kehitystyö kannattaa tehdä yhdessä ydintoimijoiden ja asiakkaiden kanssa.
Varsinais-Suomessa asui vuoden 2018 lopussa yhteensä 478 582 asukasta, joista 34 181 eli 7,1 % oli vieraskielisiä. Varsinais-Suomessa asuu noin 8,7 % kaikista Suomen vieraskielisistä. Koska osa maahanmuuttajista on saanut Suomen kansalaisuuden, vieraskielisten osuus kuvaa maahanmuuttajien määrää paremmin kuin ulkomaan kansalaisuus. Varsinais-Suomessa maahanmuutto on keskittynyt Turkuun ja Turun seudulle sekä Saloon. Vuonna 2018 ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli Raisiossa 1933, Kaarinassa 1696 ja Turussa 22 499. Vuonna 2018 Varsinais- Suomessa asuvista ulkomaan kansalaisista oli naisia 9388. Varsinais-Suomeen muutetaan ulkomailta perhesyiden, työn, opiskelun ja humanitääristen syiden vuoksi. Alueella on suuria kansainvälisiä työnantajia, joista suurimpina telakka Turussa ja autotehdas Uudessakaupungissa ja ne työllistävät myös ulkomailta. Varsinais-Suomessa on tarjolla runsaasti maaseudun kausitöitä, joihin tulee työvoimaa ulkomailta. Alueen kahdessa yliopistossa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa on myös englanninkielisiä koulutusohjelmia, joihin hakeutuu opiskelijoita ulkomailta.
Maahanmuuttajataustaiset naiset jäävät usein vaille sosiaalista osallisuutta ja tehokasta kotoutumista. Tämä vaikeuttaa yhteiskuntaan osallistumista, sopeutumista, kouluttautumista ja lopulta myös työllistymistä.
Kohderyhmänä ovat
Maahanmuuttajanaiset, jotka eivät ole työllistyneet ammattiin valmistumisesta huolimatta.
Yhdistyksen opetuskotien entiset asiakkaat, jotka ovat suorittaneet ammattiopinnot, mutta eivät ole työllistyneet ja palaavat takaisin opetuskotitoimintaan.
Alueilla tapahtuvan etsivän työn kautta löytyneet työikäiset työelämän ulkopuolella olevat maahanmuuttajanaiset.
Kohderyhmää tavoitetaan oppilaitoksista, opetuskotien asiakkuuksista ja yhteistyöverkostoista. Kohderyhmän tavoittaminen edellyttää työvalmentajilta sekä Kaarinassa että Raisiossa tiivistä yhteistyötä työllisyyspalveluiden, aikuissosiaalityön ja maahanmuuttajien kanssa toimivien eri tahojen kanssa.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty esimerkiksi seuraavilla keinoilla
1. Työvalmentajien tekemät haastattelut jo työelämässä oleville maahanmuuttajataustaisille naisille
2. Työelämäteemoihin tehtyjen videoklippien avulla. Niissä neljä eri kulttuuritaustaista naista kertoo omia kokemuksiaan liittyen suomalaiseen työelämään.
3. Toiminnan kehittämistyön tueksi tehty opinnäytetyö
4. Osallisuustyöpajat naisille
5. Sateenkaari Koto ry ylläpitämä opetuskotitoiminta on onnistunut vuosittain vahvistamaan maahanmuuttaneiden naisten kielitaitoa ja innostamaan ammatin hankintaan, jotta siirtyminen opiskeluihin on helpottunut. Toiminnan avulla olemme pystyneet antamaan henkilökohtaista tukea naisille. Asiakkailta saatu palaute ja toive työyhteisöihin jalkautuvasta työvalmentajan kaltaisesta työntekijästä nousi esille.
Toimintamallia ja hankkeen tekemää työvalmennus- ja koulutusmateriaalia on juurrutettu workshopeissa sekä verkossa että lähitapaamisin. Omassa organisaatiossa toimintamallin käyttö on juurrutettu kuntouttavaan työtoimintaan, jonka ohjaajat sekä Kaarinassa että Turussa ovat käyneet hankkeen järjestämän koulutuksen. Toimintamallia ja siihen liittyviä materiaaleja on esitelty usealle työvalmennusta tekevälle kolmannen sektorin työpajatoimijalle Turussa, kunnallisille työpajatoimijoille Varsinais-Suomessa, monille ammatillisille oppilaitoksille Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla sekä Pohjanmaalla toimiville organisaatioille. Toimintamalli on jalkautettu myös noin 50:lle Humakin yhteisöpedagogiopiskelijalle sekä verkko- että lähitilaisuuksissa.
Toimintamalliin ja materiaaleihin on helppo tutustua myös itsenäisesti Sateenkaari Koto ry:n nettisivujen kautta. Hankkeen materiaali on jaettu neljään osioon. Työvalmennusosiossa esitellään työvalmennuksen videoluentosarja ja siihen liittyvät materiaalit sekä hyvinvointivalmennuksen luentosarja. Työyhteisön tuki -osiossa on työyhteisölle tarkoitettua materiaalia perehdytyksestä sekä videot moninaisuudesta, kulttuurisensitiivisyydestä ja ennakkoluuloista. Neljä tarinaa työelämästä kertoo videotarinat suomalaisen työelämän ja maahanmuuttaneiden naisten kohtaamisesta. Viimeisessä osiossa esitellään ideavihkonen osuuskuntatoiminnan käynnistämisestä.
Kaikki hankkeen tekemä materiaali on vapaasti käytettävissä ja tulostettavissa.
Maahan muuttaneille naisille tarjotun tuen ja ohjauksen avulla hankkeeseen osallistuneista naisista on työllistynyt suuri määrä runsaan kahden hankevuoden aikana. Aloittamisilmoituksissa työttömänä oli 90 naista, koulutuksessa 22 ja töissä 8 naista. Lopettamisilmoituksissa työttömänä oli 35, työnhaussa 16, opiskelemassa 32 ja työssä 31 naista. Naisten onnistuneeseen aktivointiin on vaikuttanut pääasiassa työvalmentajien antama tuki yksilöohjauksessa työnhaun tai koulutushaun yhteydessä, kuten naisten antamasta palautteesta tulee myös ilmi.
Varsinaisesti työyhteisöihin työvalmentajat ovat päässeet jalkautumaan paljon vähemmän kuin alussa oli ajatuksena. Koronapandemia esti työpaikoille pääsyn ulkopuolisilta pitkän aikaa ja vaikutti erityisesti pandemian alussa myös työpaikkojen saantiin. Pandemian hellittyä käynnit työpaikoilla eivät ole varsinaisesti lisääntyneet, vaan hankkeessa mukana olleet työnhakijat ja työnantajat eivät ole useinkaan nähneet tarpeelliseksi ulkopuolista tukea, vaikka sitä on ollut tarjolla.
Aktiivinen ohjaaminen työmarkkinoille ja riittävä, pitkäaikainenkin tuki työpaikan etsimisessä auttavat huomattavasti maahan muuttaneita naisia työllistymään, mutta työpaikalle jalkautuva työvalmentaja ei ole tuntunut tarpeelliselta läheskään kaikkien naisten kohdalla.
Kansikuva
