| Innokylä

Toimintaympäristö

Perheiden haasteet lisääntyvät osittain myös poliittisen ilmapiirin johdosta. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita rapistetaan hallituksen toimesta tietoisesti. Lastensuojeluilmoitusten määrät jatkavat kasvuaan, ja lastensuojelu on toiminnallisesti kriisissä useilla alueilla. Ilmoituksiin ja yhteydenottoihin perustuva toimintarakenne lasten ja perheiden asioissa ei tuota ennaltaehkäisevää ja oikea-aikaista yhteistyötä perheiden asioissa, ja sen myötä on löydettävä parempia tapoja tehdä yhteistyötä lasten ja perheiden tilanteiden ymmärtämiseksi ja niiden tukemiseksi. On päästävä pois sellaisesta toimintakulttuurista, jossa esim. koulu tai varhaiskasvatus lähettää lapsen tai perheen asian lastensuojeluilmoituksella sosiaalitoimen selvitettäväksi, ja löydettävä tämän tilalle toimintatapoja, jotka tuottavat asiakkaan ympärille koostuvaa ja asiakkaan toimintaympäristöön kohdentuvaa yhteistyötä oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi. Haluamme luoda täysin uudenlaista toimintakulttuuria lapsiperheiden tilanteiden arviointiin sekä arviointityöhön. Tähän tarpeeseen on lähdetty kehittämään jalkautuvan konsultaation Messii toimintamallia.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Keusoten alueella tehdään liki 10 000 lastensuojeluilmoitusta vuodessa. Nämä eivät kuitenkaan kovin usein saata eri tahoja yhteisen pöydän äärelle pohtimaan yhdessä perheen kanssa tilannetta, vaan tuottavat usein sen, että asia lähetetään yhden tahon toimesta toisen tahon selvitettäväksi, ja yhteistyö tahojen välille jää olemattomaksi. Lastensuojelun asiakasmäärät jatkavat kasvuaan, lastensuojeluilmoitusten määrät jatkavat kasvuaan, ja nykyinen ilmoituksiin ja yhteydenottoihin perustuva järjestelmä on liian hidas ja kankea, eikä se kykene vastaamaan perheiden tarpeisiin oikea-aikaisesti saati ennaltaehkäisevästi. Ja keskeisintä on se, että nykyinen järjestelmä ei tuota yhteistyötä perheiden tilanteissa. Sen myötä me hukataan palvelujärjestelmässä valtavasti resursseja ja olemassa olevaa tietoa, ja tehdään jatkuvasti päällekkäistä arviointia ja tulkintaa perheiden tilanteista. Ja rakentunut olemassa oleva ymmärrys ei hyödytä perheen kokonaistilanteen ymmärtämistä. Me tarvitsemme tähän laajamittaisen toimintakulttuurin muutoksen, jotta saamme palvelujärjestelmän resurssit koottua tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti asiakkaan asian ympärille ja mieluiten asiakkaan omaan toimintaympäristöön vietynä. Kun saamme luotua uudenlaisia tapoja päästä viemään asiakkaiden asiaa eteenpäin, helpottuu asioiden puheeksiottaminen niissä peruspalveluissa, joissa lapset ja perheet jo toimivat.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakas tarvitsee sujuvasti ja oikea-aikaisesti tukea silloin, kun hän sitä tarvitsee. Tällä hetkellä lapsiperheiden palvelujärjestelmä ei useinkaan kykene vastaamaan tähän tarpeeseen. Asiakas tarvitsee asioiden ennakoitavaa ja joustavaa hoitamista, mutta nykyinen toimintakulttuuri tuottaa poislähettämistä, hitautta ja alati vaihtuvia ammattilaisia saman asian ympärille. Tähän me tarvitaan muutos. On löydettävä keinoja saada asiakkaiden auttamisen tapoja sujuvimmiksi, aikaisempaan vaiheeseen sekä asiakkaan toimintaympäristöön vietäväksi. On luotava toimintatapoja, jotka tukevat asiakkaan asian ymmärtämistä yhdessä asiakkaan sekä hänen tilannettaan jo tuntevien tahojen kanssa. Ymmärrys tilanteesta sekä sen tukemiseksi tehtävän suunnitelman tulee määrittyä vuorovaikutuksessa eri tahojen kesken.

Yhteistyötahoille on kyettävä tarjoamaan uudenlaisia keinoja kutsua lapsiperheiden palveluja yhteistyöhön. On päästävä pois toimintakulttuurista, joka edellyttää perheen kanssa toimivalta taholta asian poislähettämistä saadakseen perheelle apua ja tukea (lue lastensuojeluilmoituksen tekemistä), jonka tarpeen hän on jo asiakkaan kanssa työskennellessä havainnut. Kun yhteistyöhön voi kutsua muullakin tavalla kuin lastensuojeluilmoituksella, madaltuu yhteistyön tekemisen kynnys lapsiperheiden palvelujen suuntaan, ja sen myötä saamme siirrettyä yhteistyön tekemistä varhaisempaan ja ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Yhteistyötahojen helpompi ottaa puheeksi hankalia asioita asiakkaiden kanssa, kun seuraavaksi ei ole tarvetta alkaa puhua lastensuojeluilmoituksen tekemisestä, vaan voi alkaa keskustella siitä, pitäisikö järjestää yhteinen tapaaminen lapsiperheiden palveluiden kanssa, jossa mietitään tilannetta ja tuen tarvetta yhdessä.

Keusoten näkökulmasta on löydettävä uudenlaisia ja sujuvampia tapoja tehdä varhaisempaa yhteistyötä lapsiperheiden asioissa. Ainoastaan sen myötä voidaan löytää tapoja tunnistaa perheiden tilanteita ja tuen tarpeita varhaisemmin ja ennaltaehkäisevämmin. Oman organisaation sisällä pitää päästä eroon poislähettämisen kulttuurista, jotta osaamme käyttää resursseja, osaamista ja asiakkaan tilanteesta olemassa olevaa ymmärrystä parhaalla mahdollisella tavalla. Ainostaan luomalla uudenlaisia yhteistyön tekemisen tapoja kykenemme hyödyntämään resursseja tehokkaasti, ja satsaamalla varhaisen vaiheen yhteistyöhön ja tuen tarpeiden tunnistamiseen voimme ratkaista ns. lastensuojelun kriisin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Olemme kehittäneet Messii toimintamallia lapsiperheiden asiakasohjauksen palvelutarpeen arvioinnin tiimin asiakasohjaajien, esihenkilön ja erityisasiantuntijan kesken koko toiminnan ajan. Olemme kokoontuneet viikoittain asian äärelle kehittämisen kokousten myötä. Tämän lisäksi olemme toiminnan alusta lähtien keränneet palautetta sekä asiakkailta että yhteistyötahoilta, ja näiden palautteiden pohjalta (lähes 250 palautetta joista 175 sanallista palautetta) olemme jatkuvasti kehittäneet toimintamallia reilun vuoden ajan. Tämän lisäksi keväällä pidimme Puimala tilaisuuden, jossa oli mukana yhteistyötahoja, joiden kanssa pohdittiin ja rakennettiin yhteistä ymmärrystä Messii mallista. Tilaisuuteen saatiin mukaan myös asiakkaan näkökulmaa. Olemme kiertäneet esittelemässä Messii toimintamallia kouluissa, varhaiskasvatuksessa, neuvoloissa ja perheneuvoloissa, ja sen myötä olemme myös saaneet paljon palautetta toiminnasta. Olemme esitelleet toimintamallia myös THL:n tilaisuudessa ja THL asiantuntijoille.

Tavoiteltu muutos

Halutaan muuttaa toimintakulttuuria lapsiperheiden asioiden arvioinnissa. Halutaan luoda kokonaan uudenlainen kulttuuri yhteisen työn tekemiselle lapsiperheiden asioissa, joka tukee tilanteiden yhdessä ymmärtämistä sekä perheiden osallisuutta koko prosessin ajalle.

Mitä on haluttu:

•Halu luoda uudenlaista yhteistyötä ja toimintakulttuuria lapsiperheiden asioissa lastensuojeluilmoituksiin ja yhteydenottoihin perustuvan toimintakultuurin rinnalle

• Halu sujuvoittaa lapsiperheiden palveluprosessia

•Halu luoda lapsiperheiden palveluprosessista enemmän asiakkaiden tarpeista muodostuva kokonaisuus

•Halu ymmärtää perheiden tilanteita yhdessä heidän tilanteitaan jo jollain tasolla tuntevien toimijoiden sekä perheiden itsensä kanssa

•Tyytymättömyys nykyiseen toimintakulttuuriin lapsiperheiden palveluprosessin osalta

Mitä on tavoiteltu:

•Tarjota asiakkaalle ketterästi matalalla kynnyksellä sosiaalityön osaamista asiakkaan arjen ympäristöön

•Tavoittaa asiakkaat palvelutarpeen varhaisessa vaiheessa

•Palvelu viedään sinne missä asiakas toimii (lähipalvelu, liikkuvapalvelu)

•Sujuvoittaa lapsiperheiden palveluprosessia

•Tavoitteena on lisätä asiakkaan osallisuutta ja yhteistyötä perheen arjessa toimivien tahojen kanssa

•Tavoitteena lisätä yhteistyötä ja yhdessä tekemistä yhteistyötahojen ja lapsiperheiden palveluiden rajapinnalla

•Tavoitteena tavata asiakkaita mahdollisimman paljon yhdessä yhteistyötahojen ja lapsiperheiden palveluiden kesken asiakkaalle tutussa ympäristössä

•Taittaa lastensuojeluilmoitusten määrän kasvu

•Madaltaa puheeksiottamisen kynnystä

•Tavoitteena on löytää keinoja päästä tukemaan perheitä aikaisemmassa vaiheessa ja tehdä ennaltaehkäisevää työtä oikea-aikaisemmin ja sujuvammin

Muutoksen mittaaminen

Olemme tilastoineet jalkautuvan konsultaation tapaamiset ja niiden määrät erikseen. Sen myötä tiedämme, minkä verran jalkautuvan konsultaation tapaamisten myötä on käynnistetty palvelutarpeen arviointeja. Tiedämme myös, kuinka paljon tapaamisilla on saatu hoidettua asioita niin, että on päästy eteenpäin ilman prosessia sosiaalihuollossa.

Tulemme seuraamaan sitä, miten lastensuojeluilmoitusten määrät kehittyvät vuoden aikana. Arvioimme, onko toiminnalla ollut vaikutusta ilmoitusten määrien kehittymiseen. Vertaamme kehitystä aikaisempien vuosien dataan.

Seuraamme asiakasmäärien kehitystä lapsiperheiden asiakasohjauksessa. Vertailemme dataa aiempien vuosien tilanteeseen, ja arvioimme sen kautta, millaisia vaikutuksia jalkautuvan konsultaation Messii toiminnalla on ollut asiakasmääriin.

Seuraamme palautteiden keräämisen myötä sitä, miten helpoksi ja sujuvaksi yhteistyö meidän kanssa yhteistyötahojen ja asiakkaiden toimesta koetaan.

Seuraamme palautteiden keräämisen myötä myös sitä, onko tapaamisista ollut hyötyä, ja miten usein tilanteet on saatu ratkaistua jalkautuvan konsultaation tapaamisten kautta.

Seuraamme toimintakulttuurin muutoksen kehittymistä myös sen kautta, minkä yhteistyötahojen kanssa olemme onnistuneet jalkautuvan konsultaation tapaamisia toteuttamaan. Sen myötä jatkamme yhteistyön kehittämistä näiden tahojen kanssa, ja toisaalta osaamme haarukoida ne tahot, joiden kanssa viestiä toimintakulttuurin muutoksesta pitää vielä tehostaa.

Jatkamme palautteen keräämistä. Sanallisen palautteen määrä on ollut positiivinen yllätys, ja sen kautta saamme jatkuvaa tietoa toiminnan kehittämisen suhteen, mutta analysoimalla sanallista palautetta saamme ymmärrystä myös toimintakulttuurin muutokseen liittyvistä kokemuksista, toiveista ja tavoitteista.

Toteutussuunnitelma

Toimintakulttuurit ovat valtavia kokonaisuuksia, jotka kuitenkin koostuvat lukuisista erilaisista käytännöistä tai toimintatavoista. Toimintakulttuurit eivät kuitenkaan ole muuttumattomia. Vaikuttamalla käytäntöihin ja erilaisiin toimintatapoihin voidaan vaikuttaa kokonaiseen toimintakulttuuriin. Olemme lähteneet luomaan normaaliin lastensuojeluilmoituksiin ja yhteydenottoihin perustuvan toimintamallin rinnalle kokonaan uudenlaista tapaa tehdä arviointityötä yhdessä perheiden ja heidän tilanteensa tuntevien tahojen kanssa. Uudenlainen käytäntö tulee muuttamaan hiljalleen toimintakulttuuria. Uskomme, että sen myötä tulemme löytämään myös laajemmin järkevämpiä, sujuvampia ja tehokkaampia tapoja tehdä yhteistyötä lapsiperheiden asioissa, sekä käyttää resursseja lapsiperheiden palveluissa järkevämmin ja tehokkaammin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Jalkautuvan konsultaation Messii toimintamallin asiakkaina ja kohderyhminä ovat lapsiperheiden parissa toimivat ammattilaiset (koulut, varhaiskasvatus, perheneuvola, nuorisoasema, neuvolat, lapsiperheiden kotipalvelu, lasten ja nuorten psykiatria jne.) sekä lapsiperheet. Yhteistyö rakentuu pääosin niin, että lapsiperheiden parissa työskentelevät ammattilaiset kutsuvat yhteiset tapaamiset koolle, mutta asiakas osallistetaan aina mukaan niin, että tapaamisille on aina asiakkaan suostumus. Yhtään jalkautuvan konsultaation tapaamista ei toteudu ilman asiakkaan osallisuutta päätöksentekoon. Tämän myös asiakkaan osallisuus pyritään mahdollistamaan koko heidän palveluprosessin ajalle.

Olemme toiminnan alusta alkaen keränneet palautetta toiminnasta sekä yhteistyötahoilta että asiakkailta. Olemme saaneet lähes 250 palautetta, joista 175 on yhteistyötahoilta ja 75 asiakkailta. Näiden palautteiden kautta olemme jatkuvasti kehittäneet toimintaa. Saamme toki jatkuvaa palautetta myös tapaamisten yhteydessä sekä asiakkailta että yhteistyötahoilta

Kuvittele ja kokeile

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Vastaavanlaista toimintaa ei ole olemassa käsittääksemme missään muualla. Olemme luomassa uudenlaista toimintatapaa, joten emme suoraan kykene hyödyntämään mitään olemassa olevaa. Pohjalla on tietenkin yleinen ajatus yhteisen ymmärryksen luomisesta vuorovaikutuksessa, osallisuudesta ja dialogisuudesta.

Ideointi

Toimintamalli on ollut käytössä vuoden 2023 syyskuun alusta lähtien. Toimintamallia kehiteltiin alunperin kevään 2023 aikana, mutta sen kehittäminen on jatkunut koko toiminnan ajan, ja kehittäminen jatkuu edelleen. Liitteenä varhaisen vaiheen pohdintoja

UimarataehdotusMessiiInnokylä.pdf (64.26 KB)

VarhaisetKehittämisajatuksetInnokylä.pptx (89.29 KB)

Idean valinta

Jalkautuvan konsultaation Messii toimintamalli on valittu ja kehitetty

Idean konkretisointi ja visualisointi

Esite on tuolla linkkinä

Idean testaus asiakkaalla

Tästäkin on tietoa tuolla muualla. palaute on ollut pääosin positiivista. Kriittisistä palautetta on myös tullut, ja se on auttanut meitä edelleen kehittämään toimintaa

Ratkaisun testaaminen

Malli ollut toiminnassa 09/2023 alkaen. Mallia ollaan juurruttamassa osaksi Lapsiperheiden asiakasohjauksen toimintaa pysyväksi toimintatavaksi.

Kokeilun tavoitteet

Tavoitteista on kirjattuna tuolla toisessa osiossa

Kokeilussa opittua

Hommaa on kehitetty koko toiminnan ajan

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Jalkautuvan konsultaation työtapa lapsiperheiden asiakasohjauksessa palvelutarpeen arviointitiimissä. Uudenlainen tapa toteuttaa arviointityötä lasten ja perheiden tilanteissa ilman lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

Palvelun tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota sosiaalityön osaamista matalalla kynnyksellä asiakkaan toimintaympäristössä ammattilaisille sekä asiakkaalle.

Yhteistyötahoja ovat koulut, varhaiskasvatus, perheneuvolat, neuvolat, nuorisoasemat, nuorisopsykiatria, kotipalvelu

Yhteistyötahot voivat kutsua Palvelutarpeen arvioinnin tiimistä työntekijää konsultaatioroolissa mukaan yhteiseen tapaamiseen perheen kanssa (ilman lastensuojeluilmoitusta tai yhteydenottoa), kun asiaa olisi hyvä arvioida monialaisesti yhdessä perheen kanssa.

Tavataan asiakkaita, joilla ei ole asiakkuutta sosiaalitoimessa.

Tapaamiset sovitaan aina perheen kanssa, ja perhe antaa tapaamisille suostumuksensa

Tapaamisilla perheen tilannetta pohditaan yhdessä perheen ja ammattilaisten kesken. Tapaamisilla tarjotaan uutta ammatillista näkökulmaa perheen tilanteeseen, palveluohjausta ja vuorovaikutuksellista peilauspintaa sekä perheelle että ammattilaiselle.

Jos perheen tilanteesta on tarvetta aloittaa PTA, jatkaa mukana tapaamisella ollut työntekijä sen tekemistä.

Tapaamisista kirjataan lyhyt kirjaus asiakastietojärjestelmään otsikolla Neuvonta ja ohjaus.

Työntekijät varaavat kalentereihin aikaa työskentelylle, kyetään nopeasti vastaamaan tarpeeseen(1-5 päivän sisällä).

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen osaksi toimintaa vaatii sen jatkuvaa arviointia yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Se vaatii myös jatkuvaa tiedottamista ja asian markkinointia, koska muutos toimintakulttuurissa on sen verran merkittävä. Uuden toimintamallin opetteleminen on vaativaa ja aikaa vievää hommaa. Ilmoituksiin ja yhteydenottoihin perustuva arviointityön kulttuuri on niin vahva, että vaihtoehtoisen toimintakulttuurin luominen vie väistämättä aikaa. Kokemukset jalkautuvan konsultaation toimintamallin käyttämisestä ovat kuitenkin olleet lähes täysin positiivisia, ja tämä tukee tietenkin uuden toimintakulttuurin luomista. Olemme saaneet toiminnan pääosin käyntiin koko Keusoten alueella, ja vaikka toiminnan aktiivisuudessa on eroja eri kuntien välillä, on toiminta vakiintunut osaksi lapsiperheiden asiakasohjauksen toimintaa koko alueella.

Keskeistä toiminnan vakiinnuttamisen kannalta on ollut se, että meillä on ollut alkuvaiheissa mahdollisuus kohdistaa resurssia toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Aivan keskeisiä arvoja koko toiminnan kannalta ovat olleet toiminnan sujuvuus ja joustavuus. Yhteisiä tapaamisia on ollut helppoa sopia joko puhelimitse tai sähköpostitse. Olemme samoin myös voineet maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin osallistua tapaamisiin, vaikka kutsu olisi tullut vielä samana päivänä. Tämä aikataulullinen joustavuus ja nopeus ovat olleet yhteistyötahojen mukaan merkityksellisiä. Samoin yhteistyötahot ovat nostaneet esiin merkittävänä sen, että jalkautuvan konsultaation työtapaa toteuttavat samat ja tutut työntekijät. Yhteistyötahon näkökulmasta on ollut merkityksellistä, että kutsuessaan meidät mukaan tapaamiseen, on kutsuttu Rolle, Linda tai Heli eikä vaan jotakin työntekijää sosiaalitoimesta. Ilman ylimääräisiä resursseja emme olisi voineet kehittää toiminnasta sellaista, joka olisi vastannut em. yhteistyötahojen toiveisiin. Ajallisen ja työn resurssin varaaminen toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen on ollut välttämätöntä.

Olemme vuoden aikana saaneet toteutettua noin 450 jalkautuvan konsultaation tapaamista, ja tämän lisäksi olemme saaneet asioita hoidettua yli sadan konsultaatiopuhelun perusteella, joiden avulla on tuettu asian puheeksi ottamista lapsen tai perheen toimintaympäristössä, ja asia on saatu hoidettua sen kautta. Suunnitelmien ja tavoitteiden muuttuminen oikeaksi toteutuneeksi toiminnaksi tukee parhaalla tavalla uuden toimintamallin tai toimintakulttuurin juurtumista. Nyt on jo sovittu, että jalkautuvan konsultaation työtapa jää pysyväksi osaksi Lapsiperheiden asiakasohjauksen toimintaa. Kevään aikana pyrimme luomaan lapsiperheiden asiakasohjaukseen sellaisen toimintarakenteen, että kykenemme hoitamaan jalkautuvan konsultaation toimintaa nyt käytössä olevalla mallilla ja ehdoilla olemassa olevin resurssein. Jatkossa Keusoten sisällä jalkautuvan konsultaation Messii toimintamalli tulee olemaan ensisijainen tapa käynnistää arviointiprosessit lapsiperheiden asioissa. Lastensuojeluilmoituksia tehdään jatkossa silloin, kun lastensuojelun tarve tilanteissa on ilmeinen, mutta muissa tapauksissa pyritään arviointiprosessit aina käynnistämään yhteisellä tapaamisella perheen ja sen tilannetta jo tuntevan tahon sekä lapsiperheiden asiakasohjauksen kesken.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Keskeistä on varata riittävät resurssit toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Nopeus, sujuvuus ja tuttuus ovat merkittäviä tekijöitä yhteistyötahojen näkökulmasta. Ajatus liikkuvasta ja matalan kynnyksen arviointityöstä on toteutettavissa kaikkien asiakasryhmien kanssa. Se vaatii vaan ajatuksen siitä, että halutaan lähteä kyseenalaistamaan olemassa olevia toiminatamalleja, ja halutaan luoda uudenlaista tekemisen tapaa asiakkaan näkökulmasta. Olennaista on myös pohtia sitä, millaisella työotteella ollaan lähdössä muutosta tekemään. Asiantuntijaroolissa mukaan asiakkaan tapaamiseen mukaan meneminen vaatii oikeanlaista suhtautumista omaan asiantuntijuuteen ja rohkeutta asettua dialogiin yhtenä äänenä omasta asemastaan riippumatta. Tässä vielä muutamia tulokulmia, joita me pidämme toiminnassa olennaisina:

•Keskeisenä ajatuksena yhteisen ymmärryksen rakentaminen perheen tilanteesta

•Vähillä ennakkotiedoilla tapaamisiin(nimi) –tilaa yhteisen ymmärryksen rakentumiselle

•Dialogisuus

•Mennään asiantuntijoina mukaan vuoropuheluun luomaan yhteistä ymmärrystä todellisuudesta—ei mennä ulkopuolelta ratkaisemaan tai määrittelemään

•Ei välttämättä kerralla valmista—yhteinen arvio jatkosta—ei haeta väkisin ratkaisua vaan luodaan tiloja ymmärtää yhdessä

•Perheen osallisuus ja itsemääräämisoikeus

•Tullaan tutuiksi ja ymmärrettäviksi—luodaan edellytyksiä yhteistyön jatkumiselle niin perheiden kuin yhteistyötahojen suuntaan

•Kannustetaan yhteydenpitoon matalalla kynnyksellä

•Muovataan lapsiperheiden palveluiden identiteettiä

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tässä on tuloksia Messii toiminnan osalta:

•Lastensuojeluilmoitusten määrien kasvu hidastunut merkittävästi tänä vuonna. 2020-2023 kasvu 15-20% vuodessa, tänä vuonna kasvu on ollut vain 3 %

•Uusien asiakkaiden (eli ilmoitukset, jotka koskevat asiakkaita, joilla ei ole asiakkuutta lastensuojelussa tai perhesosiaalityössä) määrät laskeneet melkein 500 asiakkaalla tänä vuonna eli laskua on 12 % (viimeiset kolme vuotta nousseet)

•Palvelutarpeen arvioinnit valmistuvat keskimäärin 2 viikkoa nopeammin Messii toiminnan kautta alkaneina.

•Siirrot perhesosiaalityöhön ja lastensuojeluun toteutuvat nopeammin Messii toiminnan kautta

•Säästetty työaikaa 10 tuntia per käynnistynyt palvelutarpeen arviointi eli yhteensä 2020 tuntia

Tässä tilastotietoa Messii toiminnan osalta:

•454 jalkautuvan konsultaation tapaamista (koulut, varhaiskasvatus, neuvolat ja perheneuvolat suurimmat tahot)

•Niiden perusteella käynnistetty 202 PTA:a ja 252 kertaa asia on saatu hoidettua ilman PTA:n aloittamista—molemmilla on merkittävä arvonsa

•Lisäksi on käyty 111 konsultaatiopuhelua, joiden perusteella tarvetta yhteiselle tapaamiselle ei ole—tarkoittaa pääosin sitä, että on tuettu puheeksi ottamista lapsen toimintaympäristössä, ja saatua asia hoidettua

•Päästy esittelemään toimintaa yhteistyötahoille, ja päästy keskustelemaan sen myötä yhteisen työn tekemisen kehittämisestä

Palautteiden kautta kerättyä tietoa:

•Saatu kerättyä 235 palautetta asiakkailta ja yhteistyötahoilta (58 palautetta asiakkailta ja 155 yhteistyötahoilta)

•Palautteiden kautta kehitetty toimintaa edelleen ja jatkuvasti yhdessä työryhmän kanssa

•Palautteet pääosin positiivisia. Kriittisempien palautteiden kautta on käyty jatkuvaa keskustelua kehittämisestä

•Yhteistyön sujuvuus ja helppous keskiarvo 4,72 kun maksimi 5

•Saitteko apua tilanteeseen keskiarvo 3,93 kun maksimi 5—73 prosenttia vastaajista koki, että tapaamisten kautta saatiin suuri apu tai tilanne ratkesi—7 prosenttia vastaajista koki, että tapaamisesta oli vähäinen apu tai ei apua ollenkaan

•Tämän lisäksi olemme saaneet 174 sanallista palautetta, joilla on ollut suuri merkitys toiminnan kehittämisestä

•Toimintaa kehitetty jatkuvasti yhdessä. Viikoittaiset kehittämistapaamiset.