Jalkautuvan konsultaation Messii toimintamalli lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnissa. Arviointityötätyötä lasten ja perheiden toimintaympäristöissä ilman lastensuojeluilmoitusta. Arviointiosaaminen jalkautuu perheiden ja yhteistyötahojen tueksi.

Toimintamallin nimi
Jalkautuvan konsultaation Messii toimintamalli
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Jalkautuvan konsultaation Messii toimintamalli lapsiperheiden palvelutarpeen arvioinnissa. Arviointityötätyötä lasten ja perheiden toimintaympäristöissä ilman lastensuojeluilmoitusta. Arviointiosaaminen jalkautuu perheiden ja yhteistyötahojen tueksi.

Toteutuspaikka
Keusoten alueella, Toimintamalli on käytössä kaikissa kunnissa, Asiakasohjausyksikkö, Lapsiperheiden asiakasohjaus, Palvelutarpeen arviointi
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Liitteet ja linkit

Tekijä

Eija Mansnerus

Luotu

26.09.2024

Viimeksi muokattu

27.12.2024
Ratkaisun perusidea

Jalkautuvan konsultaation työtapa lapsiperheiden asiakasohjauksessa palvelutarpeen arviointitiimissä. Uudenlainen tapa toteuttaa arviointityötä lasten ja perheiden tilanteissa ilman lastensuojeluilmoituksen tekemistä.

Palvelun tarkoituksena on ensisijaisesti tarjota sosiaalityön osaamista matalalla kynnyksellä asiakkaan toimintaympäristössä ammattilaisille sekä asiakkaalle.

Yhteistyötahoja ovat koulut, varhaiskasvatus, perheneuvolat, neuvolat, nuorisoasemat, nuorisopsykiatria, kotipalvelu

Yhteistyötahot voivat kutsua Palvelutarpeen arvioinnin tiimistä työntekijää konsultaatioroolissa mukaan yhteiseen tapaamiseen perheen kanssa (ilman lastensuojeluilmoitusta tai yhteydenottoa), kun asiaa olisi hyvä arvioida monialaisesti yhdessä perheen kanssa.

Tavataan asiakkaita, joilla ei ole asiakkuutta sosiaalitoimessa.

Tapaamiset sovitaan aina perheen kanssa, ja perhe antaa tapaamisille suostumuksensa

Tapaamisilla perheen tilannetta pohditaan yhdessä perheen ja ammattilaisten kesken. Tapaamisilla tarjotaan uutta ammatillista näkökulmaa perheen tilanteeseen, palveluohjausta ja vuorovaikutuksellista peilauspintaa sekä perheelle että ammattilaiselle.

Jos perheen tilanteesta on tarvetta aloittaa PTA, jatkaa mukana tapaamisella ollut työntekijä sen tekemistä.

Tapaamisista kirjataan lyhyt kirjaus asiakastietojärjestelmään otsikolla Neuvonta ja ohjaus.

Työntekijät varaavat kalentereihin aikaa työskentelylle, kyetään nopeasti vastaamaan tarpeeseen(1-5 päivän sisällä).

 

Toimintaympäristö

Perheiden haasteet lisääntyvät osittain myös poliittisen ilmapiirin johdosta. Hyvinvointiyhteiskunnan rakenteita rapistetaan hallituksen toimesta tietoisesti. Lastensuojeluilmoitusten määrät jatkavat kasvuaan, ja lastensuojelu on toiminnallisesti kriisissä useilla alueilla. Ilmoituksiin ja yhteydenottoihin perustuva toimintarakenne lasten ja perheiden asioissa ei tuota ennaltaehkäisevää ja oikea-aikaista yhteistyötä perheiden asioissa, ja sen myötä on löydettävä parempia tapoja tehdä yhteistyötä lasten ja perheiden tilanteiden ymmärtämiseksi ja niiden tukemiseksi. On päästävä pois sellaisesta toimintakulttuurista, jossa esim. koulu tai varhaiskasvatus lähettää lapsen tai perheen asian lastensuojeluilmoituksella sosiaalitoimen selvitettäväksi, ja löydettävä tämän tilalle toimintatapoja, jotka tuottavat asiakkaan ympärille koostuvaa ja asiakkaan toimintaympäristöön kohdentuvaa yhteistyötä oikea-aikaisesti ja ennaltaehkäisevästi. Haluamme luoda täysin uudenlaista toimintakulttuuria lapsiperheiden tilanteiden arviointiin sekä arviointityöhön. Tähän tarpeeseen on lähdetty kehittämään jalkautuvan konsultaation Messii toimintamallia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Jalkautuvan konsultaation Messii toimintamallin asiakkaina ja kohderyhminä ovat lapsiperheiden parissa toimivat ammattilaiset (koulut, varhaiskasvatus, perheneuvola, nuorisoasema, neuvolat, lapsiperheiden kotipalvelu, lasten ja nuorten psykiatria jne.) sekä lapsiperheet. Yhteistyö rakentuu pääosin niin, että lapsiperheiden parissa työskentelevät ammattilaiset kutsuvat yhteiset tapaamiset koolle, mutta asiakas osallistetaan aina mukaan niin, että tapaamisille on aina asiakkaan suostumus. Yhtään jalkautuvan konsultaation tapaamista ei toteudu ilman asiakkaan osallisuutta päätöksentekoon. Tämän myös asiakkaan osallisuus pyritään mahdollistamaan koko heidän palveluprosessin ajalle.

Olemme toiminnan alusta alkaen keränneet palautetta toiminnasta sekä yhteistyötahoilta että asiakkailta. Olemme saaneet lähes 250 palautetta, joista 175 on yhteistyötahoilta ja 75 asiakkailta. Näiden palautteiden kautta olemme jatkuvasti kehittäneet toimintaa. Saamme toki jatkuvaa palautetta myös tapaamisten yhteydessä sekä asiakkailta että yhteistyötahoilta

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin juurruttaminen osaksi toimintaa vaatii sen jatkuvaa arviointia yhdessä yhteistyötahojen kanssa. Se vaatii myös jatkuvaa tiedottamista ja asian markkinointia, koska muutos toimintakulttuurissa on sen verran merkittävä. Uuden toimintamallin opetteleminen on vaativaa ja aikaa vievää hommaa. Ilmoituksiin ja yhteydenottoihin perustuva arviointityön kulttuuri on niin vahva, että vaihtoehtoisen toimintakulttuurin luominen vie väistämättä aikaa. Kokemukset jalkautuvan konsultaation toimintamallin käyttämisestä ovat kuitenkin olleet lähes täysin positiivisia, ja tämä tukee tietenkin uuden toimintakulttuurin luomista. Olemme saaneet toiminnan pääosin käyntiin koko Keusoten alueella, ja vaikka toiminnan aktiivisuudessa on eroja eri kuntien välillä, on toiminta vakiintunut osaksi lapsiperheiden asiakasohjauksen toimintaa koko alueella. 

Keskeistä toiminnan vakiinnuttamisen kannalta on ollut se, että meillä on ollut alkuvaiheissa mahdollisuus kohdistaa resurssia toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Aivan keskeisiä arvoja koko toiminnan kannalta ovat olleet toiminnan sujuvuus ja joustavuus. Yhteisiä tapaamisia on ollut helppoa sopia joko puhelimitse tai sähköpostitse. Olemme samoin myös voineet maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin osallistua tapaamisiin, vaikka kutsu olisi tullut vielä samana päivänä. Tämä aikataulullinen joustavuus ja nopeus ovat olleet yhteistyötahojen mukaan merkityksellisiä. Samoin yhteistyötahot ovat nostaneet esiin merkittävänä sen, että jalkautuvan konsultaation työtapaa toteuttavat samat ja tutut työntekijät. Yhteistyötahon näkökulmasta on ollut merkityksellistä, että kutsuessaan meidät mukaan tapaamiseen, on kutsuttu Rolle, Linda tai Heli eikä vaan jotakin työntekijää sosiaalitoimesta. Ilman ylimääräisiä resursseja emme olisi voineet kehittää toiminnasta sellaista, joka olisi vastannut em. yhteistyötahojen toiveisiin. Ajallisen ja työn resurssin varaaminen toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen on ollut välttämätöntä.

Olemme vuoden aikana saaneet toteutettua noin 450 jalkautuvan konsultaation tapaamista, ja tämän lisäksi olemme saaneet asioita hoidettua yli sadan konsultaatiopuhelun perusteella, joiden avulla on tuettu asian puheeksi ottamista lapsen tai perheen toimintaympäristössä, ja asia on saatu hoidettua sen kautta. Suunnitelmien ja tavoitteiden muuttuminen oikeaksi toteutuneeksi toiminnaksi tukee parhaalla tavalla uuden toimintamallin tai toimintakulttuurin juurtumista. Nyt on jo sovittu, että jalkautuvan konsultaation työtapa jää pysyväksi osaksi Lapsiperheiden asiakasohjauksen toimintaa. Kevään aikana pyrimme luomaan lapsiperheiden asiakasohjaukseen sellaisen toimintarakenteen, että kykenemme hoitamaan jalkautuvan konsultaation toimintaa nyt käytössä olevalla mallilla ja ehdoilla olemassa olevin resurssein. Jatkossa Keusoten sisällä jalkautuvan konsultaation Messii toimintamalli tulee olemaan ensisijainen tapa käynnistää arviointiprosessit lapsiperheiden asioissa. Lastensuojeluilmoituksia tehdään jatkossa silloin, kun lastensuojelun tarve tilanteissa on ilmeinen, mutta muissa tapauksissa pyritään arviointiprosessit aina käynnistämään yhteisellä tapaamisella perheen ja sen tilannetta jo tuntevan tahon sekä lapsiperheiden asiakasohjauksen kesken.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tässä on tuloksia Messii toiminnan osalta:

•Lastensuojeluilmoitusten määrien kasvu hidastunut merkittävästi tänä vuonna. 2020-2023 kasvu 15-20% vuodessa, tänä vuonna kasvu on ollut vain 3 %

•Uusien asiakkaiden (eli ilmoitukset, jotka koskevat asiakkaita, joilla ei ole asiakkuutta lastensuojelussa tai perhesosiaalityössä) määrät laskeneet melkein 500 asiakkaalla tänä vuonna eli laskua on 12 % (viimeiset kolme vuotta nousseet)

•Palvelutarpeen arvioinnit valmistuvat keskimäärin 2 viikkoa nopeammin Messii toiminnan kautta alkaneina.

•Siirrot perhesosiaalityöhön ja lastensuojeluun toteutuvat nopeammin Messii toiminnan kautta

•Säästetty työaikaa 10 tuntia per käynnistynyt palvelutarpeen arviointi eli yhteensä 2020 tuntia

Tässä tilastotietoa Messii toiminnan osalta:

•454 jalkautuvan konsultaation tapaamista (koulut, varhaiskasvatus, neuvolat ja perheneuvolat suurimmat tahot)

•Niiden perusteella käynnistetty 202 PTA:a ja 252 kertaa asia on saatu hoidettua ilman PTA:n aloittamista—molemmilla on merkittävä arvonsa

•Lisäksi on käyty 111 konsultaatiopuhelua, joiden perusteella tarvetta yhteiselle tapaamiselle ei ole—tarkoittaa pääosin sitä, että on tuettu puheeksi ottamista lapsen toimintaympäristössä, ja saatua asia hoidettua

•Päästy esittelemään toimintaa yhteistyötahoille, ja päästy keskustelemaan sen myötä yhteisen työn tekemisen kehittämisestä

Palautteiden kautta kerättyä tietoa:

•Saatu kerättyä 235 palautetta asiakkailta ja yhteistyötahoilta (58 palautetta asiakkailta ja 155 yhteistyötahoilta)

•Palautteiden kautta kehitetty toimintaa edelleen ja jatkuvasti yhdessä työryhmän kanssa

•Palautteet pääosin positiivisia. Kriittisempien palautteiden kautta on käyty jatkuvaa keskustelua kehittämisestä

•Yhteistyön sujuvuus ja helppous keskiarvo 4,72 kun maksimi 5

•Saitteko apua tilanteeseen keskiarvo 3,93 kun maksimi 5—73 prosenttia vastaajista koki, että tapaamisten kautta saatiin suuri apu tai tilanne ratkesi—7 prosenttia vastaajista koki, että tapaamisesta oli vähäinen  apu tai ei apua ollenkaan

•Tämän lisäksi olemme saaneet 174 sanallista palautetta, joilla on ollut suuri merkitys toiminnan kehittämisestä

•Toimintaa kehitetty jatkuvasti yhdessä. Viikoittaiset kehittämistapaamiset.

 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Keskeistä on varata riittävät resurssit toiminnan toteuttamiseen ja kehittämiseen. Nopeus, sujuvuus ja tuttuus ovat merkittäviä tekijöitä yhteistyötahojen näkökulmasta. Ajatus liikkuvasta ja matalan kynnyksen arviointityöstä on toteutettavissa kaikkien asiakasryhmien kanssa. Se vaatii vaan ajatuksen siitä, että halutaan lähteä kyseenalaistamaan olemassa olevia toiminatamalleja, ja halutaan luoda uudenlaista tekemisen tapaa asiakkaan näkökulmasta. Olennaista on myös pohtia sitä, millaisella työotteella ollaan lähdössä muutosta tekemään. Asiantuntijaroolissa mukaan asiakkaan tapaamiseen mukaan meneminen vaatii oikeanlaista suhtautumista omaan asiantuntijuuteen ja rohkeutta asettua dialogiin yhtenä äänenä omasta asemastaan riippumatta. Tässä vielä muutamia tulokulmia, joita me pidämme toiminnassa olennaisina:

•Keskeisenä ajatuksena yhteisen ymmärryksen rakentaminen perheen tilanteesta

•Vähillä ennakkotiedoilla tapaamisiin(nimi) –tilaa yhteisen ymmärryksen rakentumiselle

•Dialogisuus

•Mennään asiantuntijoina mukaan vuoropuheluun luomaan yhteistä ymmärrystä todellisuudesta—ei mennä ulkopuolelta ratkaisemaan tai määrittelemään

•Ei välttämättä kerralla valmista—yhteinen arvio jatkosta—ei haeta väkisin ratkaisua vaan luodaan tiloja ymmärtää yhdessä

•Perheen osallisuus ja itsemääräämisoikeus

•Tullaan tutuiksi ja ymmärrettäviksi—luodaan edellytyksiä yhteistyön jatkumiselle niin perheiden kuin yhteistyötahojen suuntaan

•Kannustetaan yhteydenpitoon matalalla kynnyksellä

•Muovataan lapsiperheiden palveluiden identiteettiä