Jalkautuvat psykiatriset sairaanhoitajat toisella asteella, Pohjois-Savon HVA (RRP, P4, I1)
Jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien työskentelyn tavoitteena parantaa nuorten ja nuorten aikuisten oikea-aikaista sekä oikein kohdennettua mielenterveys – ja päihdehoitoa perustasolla arjen toimintaympäristössä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhtenä tavoitteena on palveluiden yhtenäistäminen. Se vaatii paitsi resurssien ja palvelun järjestämisen tapojen yhtenäistämistä, myös mielenterveystyön sisällöllistä kehittämistä. Ensin on kuitenkin tunnistettava ja päätettävä, miten hyvinvointialueella halutaan vastata lasten ja nuorten mielenterveystarpeisiin.
Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos sekä Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelevat:
- Lasten ja nuorten mielenterveystyölle nimetään moniammatilliset, riittävästi resursoidut työryhmät.
- Ikärajat lasten palveluihin olisivat 0–12 vuotta ja nuorten palveluihin 13–24 vuotta. Siirtymien palveluista toiseen hyvä tapahtua joustavasti ikätasoista arviota tehden. Huomioitavaa on myös yläikärajan nostaminen 18 vuodesta 24 ikävuoteen.
- Päihde- ja riippuvuushoidot integroidaan monialaisiin työryhmiin.
- Perusterveydenhuollon lasten ja nuorten mielenterveystyöryhmän tehtävänä on lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoitamisen, kouluihin ja oppilaitoksiin jalkautumisen, perustason hoidon koordinaation sekä tuen antamisen opiskeluterveydenhuollossa tehtävälle mielenterveystyölle.
- Erikoissairaanhoidon kanssa sovitaan konsultaatiorakenteet tukemaan perustason toimintaa ja varmistamaan oikea-aikaista hoitoon pääsyä erikoissairaanhoitoon.
- Lisätään verkostomaista yhteistyötä palveluiden yhteensovittamisessa perhekeskusverkoston, sote-palveluiden, kunnan ja kolmannen sektorin kanssa siten, että vastuutaho on selkeästi nimettynä.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiassa (2023) ja sote-palvelustrategiassa linjataan hyvinvointialueen toiminnan periaatteita muun muassa seuraavasti:
- Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita vahvistetaan.
- Toimintaa ohjaa toimiva hoidon porrastus.
- Palvelua tuotetaan matalalla kynnyksellä ja yhden yhteydenoton periaatteella.
- Hoidon jatkuvuus turvataan.
- Asiakaskokemusta hyödynnetään.
Kohdatuksi tuleminen on lähtökohta kaikelle nuorten kanssa tehtävälle työlle, ja parhaimmillaan se lisää myös työntekijälle työn merkityksellisyyden tunnetta. Kun kohtaava työote ja monialainen työskentely on yhteen toimivaa, nuorelle pääsee syntymään luottamus palvelujärjestelmään ja hän haluaa kiinnittyä palveluihin. Tällainen työote lisää myös työntekijöiden
tyytyväisyyttä ja sitoutumista työhön heidän saadessaan kokemusta siitä, ettei kaikkea tarvitse tehdä tai osata yksin. Tällä tuodaan myös taloudellista säästöä, kun nuorten avun saanti ja ongelmat eivät pääse kompleksisoitumaan.
Nuorten mielenterveyden ongelmat ovat lisääntyneet osin covid19-pandemiasta johtuen. Mielenterveyden hoitopalvelut kuvautuvat riittämättömänä. Tuki- ja hoitopolut vaihtelevat hyvinvointialueen sisällä ja tutkimuksiin sekä hoitoon pääsyssä on viivettä. Vastuunjako palveluiden tuottamisen välillä on epäselvä eikä palvelunohjaus toteudu oikea-aikaisesti tuen tarve huomioiden.
POSOTE20 Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeessa lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon porrastusta kehitettiin pilotoimalla jalkautuvat psykiatriset sairaanhoitajat perusopetukseen. Ongelmien vaikeutumisen estämiseksi ja erityistason hoidon tarpeen vähentämiseksi jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien toimintamalli laajennetaan RRP-hankkeen aikana 2. asteelle huomioiden ikäryhmän (16–29 v) tarpeet ja päihdetyön näkökulma. Tavoitteena on juurruttaa jalkautuva toimintamalli koko hyvinvointialueelle olemassa olevat resurssit huomioiden, näin toteutuu tasalaatuisten palveluiden tarjoaminen kaikille kohderyhmän asiakkaille.
Jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien tiimissä on kuusi (6) sairaanhoitajaa, joilla on laaja ammattitaito ja osaaminen työskennellä erilaisten asiakasryhmien kanssa. Sairaanhoitajilla on laajasti kokemusta sekä mielenterveys- että päihdehoitotyöstä. Sairaanhoitajien työstä 80% on asiakkaiden kanssa tehtävää hoitosuhdetyötä ja 20% on varattu kehittämiseen. Hankekauden edetessä kehittämistyön osuus nostettiin olemaan 40% ja yhteiskehittäminen alueellisten lasten- ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa tiivistyi. Kehittämisen kohteena olevat asiat nousevat peruspalveluiden tarpeesta.
Tiimin sairaanhoitajilla on vastuullaan luoda toimivat yhteistyöverkostot oppilaitosten opiskeluhuoltoon, perhepalveluihin ja lastensuojeluun, (koulun) nuorisotyöhön, Ankkuri työryhmään, muihin mielenterveys- ja päihdepalveluihin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Sairaanhoitajat ovat mallintaneet toimintatapaa valituissa oppilaitoksissa yhdessä alueellisten, perustason lasten- ja nuorten mielenterveys-ja päihdetyöryhmien kanssa. Yhteiskehittämistä tehdään myös päihdehoidon yhteydessä.
Psykiatristen sairaanhoitajien tiimiin kuuluu lisäksi yksi projektikoordinaattori, joka hallinnoi tiimin kokonaisuutta ja ylläpitää yhteyttä hyvinvointialueen palveluntuottajiin. Toimintamallin käyttöönottoa hiotaan yhdessä palveluntuottajien kanssa.
Tavoitteena on juurruttaa jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajan toimintamalli hyvinvointialueelle niin, että kaikilla yläkoulujen ja toisen asteen opiskelijoilla olisi pääsy perustason mielenterveys- ja päihdehoitoon omalla paikkakunnalla, ns. lähipalveluna. Toimintamallissa korostuu asiakaslähtöisyys, joka näkyy myös oikea-aikaisessa hoitoon pääsyssä ja oikein kohdennetussa hoidossa. Tavoitteena on välttää ja vähentää "potilaan hyppyyttämistä eri hoidonportailla".
Sairaanhoitajat keräävät nuorilta asiakaspalautteen jokaisen hoitojakson jälkeen. Lisäksi asiakaspalautetta kerätään säännöllisesti 1vko/kk kaikilta asiakkailta. Myös ammattilaisilta kerätään palautetta.
Sairaanhoitajien työstä kerätään kuukausittain ja kvartaaleittain tietoa:
- asiakkaat
- käynnit
- hoitojakson pituus
- hoitoon pääsy (vrk): tavoitteena on, että 7 vrk tai alle pääsee 80 % asiakkaista
- aloitetut hoitojaksot
- konsultaatiot
- jatkohoitoon ohjautuminen
- erikoissairaanhoitoon ohjautuminen vuosittain
Aiemmin eri alueilla on toiminut koulupsyykkareita lähinnä yläkouluilla. Koulupsyykkareiden työnkuva ja työnsisältö oli vaihteleva ilman yhtenäisesti sovittuja toimintatapoja. Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus ohjelmalla aloitettu ja Kestävän Kasvun ohjelman tuella jatkunut jalkautuvan psykiatrisen sairaanhoitajan toimintatapaa on laajennettu yläkouluista toisen asteen oppilaitoksiin. Mukana toiminnassa on valitut kuusi yläkoulua (13-15 -vuotiaat) ja kahdeksan 2. asteen oppilaitosta (kolme ammattioppilaitosta ja viisi lukiota). Oppilaitoksista viisi on kantakaupungissa ja loput yhdeksän viheralueilla.
Jalkautuvalle psykiatriselle sairaanhoitajalle on luotu tehtäväkuvaus, joka selkeyttää sekä määrittää tehtävän työn. Lisäksi on tehty palvelukuvaus, joka liittää jalkautuvan toiminnan osaksi palvelutuotantoa.
Jalkautuvien psykiatristen sairaanhoitajien asiakkaita ovat yläkoululaiset tai toisen asteen opiskelijat, joilla on pitkittyneitä lieviä tai keskivaikeita mielenterveyden- ja/tai päihdeongelmia. Arvioinnin jälkeen nuorten hoito toteutuu oppilaitoksessa tai muussa alueen osoittamassa tilassa. Yksilöllisesti laadittu hoitosuunnitelma yhdessä nuoren kanssa lisää asiakasosallisuutta.
Asiakasymmärrystä on kerätty Tulevaisuuden sotekeskus-hankkeen aikana nuorilta. Asiakaspalautteen säännöllisellä keräämisellä vahvistuu tieto siitä, että nuoret ovat saaneet apua sitä tarvitessaan ja saatu hoito on koettu hyödylliseksi.
Siirrettävässä toimintamallissa on pyritty nostamaan asiakas toiminnan keskiöön ja suunnittelemaan toiminta asiakaslähtöisesti.