Jalkautuvat psykiatriset sairaanhoitajat toisella asteella, Pohjois-Savon HVA (RRP, P4, I1)

Pohjois-Savon hyvinvointialueen yhtenä tavoitteena on palveluiden yhtenäistäminen. Se vaatii paitsi resurssien ja palvelun järjestämisen tapojen yhtenäistämistä, myös mielenterveystyön sisällöllistä kehittämistä. Ensin on kuitenkin tunnistettava ja päätettävä, miten hyvinvointialueella halutaan vastata lasten ja nuorten mielenterveystarpeisiin.

Terveyden- ja hyvinvoinninlaitos sekä Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelevat:

• Lasten ja nuorten mielenterveystyölle nimetään moniammatilliset, riittävästi resursoidut työryhmät.
• Ikärajat lasten palveluihin olisivat 0–12 vuotta ja nuorten palveluihin 13–24 vuotta. Siirtymien palveluista toiseen hyvä tapahtua joustavasti ikätasoista arviota tehden. Huomioitavaa on myös yläikärajan nostaminen 18 vuodesta 24 ikävuoteen.
• Päihde- ja riippuvuushoidot integroidaan monialaisiin työryhmiin.
•  
• Perusterveydenhuollon lasten ja nuorten mielenterveystyöryhmän tehtävänä on  lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoitamisen, kouluihin ja oppilaitoksiin jalkautumisen, perustason hoidon koordinaation sekä tuen antamisen opiskeluterveydenhuollossa tehtävälle mielenterveystyölle.
• Erikoissairaanhoidon kanssa sovitaan konsultaatiorakenteet tukemaan perustason toimintaa ja varmistamaan oikea-aikaista hoitoon pääsyä erikoissairaanhoitoon. 
• Lisätään verkostomaista yhteistyötä palveluiden yhteensovittamisessa perhekeskusverkoston, sote-palveluiden, kunnan ja kolmannen sektorin kanssa siten, että vastuutaho on selkeästi nimettynä.

Pohjois-Savon hyvinvointialueen strategiassa (2023) ja sote-palvelustrategiassa linjataan hyvinvointialueen toiminnan periaatteita muun muassa seuraavasti:

• Ennaltaehkäiseviä ja perustason palveluita vahvistetaan.
• Toimintaa ohjaa toimiva hoidon porrastus.
• Palvelua tuotetaan matalalla kynnyksellä ja yhden yhteydenoton periaatteella.
• Hoidon jatkuvuus turvataan.
• Asiakaskokemusta hyödynnetään.

Kohdatuksi tuleminen on lähtökohta kaikelle nuorten kanssa tehtävälle työlle, ja parhaimmillaan se lisää myös työntekijälle työn merkityksellisyyden tunnetta. Kun kohtaava työote ja monialainen työskentely on yhteen toimivaa, nuorelle pääsee syntymään luottamus palvelujärjestelmään ja hän haluaa kiinnittyä palveluihin. Tällainen työote lisää myös työntekijöiden
tyytyväisyyttä ja sitoutumista työhön heidän saadessaan kokemusta siitä, ettei kaikkea tarvitse tehdä tai osata yksin. Tällä tuodaan myös taloudellista säästöä, kun nuorten avun saanti ja ongelmat eivät pääse kompleksisoitumaan.