Toimintaprosessi järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävän (hyte-) toiminnan sanoittamiseksi ja näkyväksi tekemiseksi. Tuloksena syntyy järjestöjen hyte-toimintaa kuvaava käsikirja niin julkisen sektorin kuin järjestöjen itsensä käyttöön.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (hyte) on merkittävä tekijä pyrittäessä sote-uudistuksen keskeiseen tavoitteeseen, sosiaali- ja terveydenhuollon painopisteen siirtämiseen raskaista palveluista ennaltaehkäisyyn ja ennakointiin. Vastuu vaikuttavasta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöstä on kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueille ja niitä koskee sote-järjestämislakiin kirjattu yhteistyövelvoite. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnissa ja maakunnissa hyte-työtä on tehtävä yhteistyössä muun muassa yleishyödyllisten yhteisöjen kuten järjestöjen kanssa.
Järjestöjen sote-palveluita täydentävä hyte-toiminta on tyypillisesti hyvin kustannustehokasta. Jotta se nivoutuisi osaksi julkisia palveluita ja asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä edistävää työtä, julkisen sektorin olisi tunnettava alueensa järjestöjen toimintaa. Esimerkiksi palveluohjauksessa olisi hyödyksi yhdenmukainen tietokanta järjestöjen asukkaille tarjoamasta tuesta ja auttavasta toiminnasta. Järjestöjen toiminta on kuitenkin hyvin moninaista eikä sitä tilastoida ja raportoida yhtenäisesti ja kattavasti. Tietopohja, joka sisältäisi järjestötoiminnan koko laajuudessaan, edellyttää, että eri tavoin organisoituneiden järjestöjen erilaisiin toimintamuotoihin ja järjestämistapoihin pohjaava toiminta olisi kuvattu yhtenäisesti ja ymmärrettävästi.
Kunnat ja tulevia hyvinvointialueita valmistelevat Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeet tekevät jo nyt hyvin paljon yhteistyötä alueensa järjestöjen kanssa edistäessään asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Järjestöjen ja julkisen sektorin välisen hyte-yhteistyön ja -kumppanuuden kehittäminen edellyttää, että kuntien ja hyvinvointialueiden hyte-koordinaattorit, palveluohjaajat ja muut hyte-työtä tekevät tuntevat järjestöjen monimuotoisen hyte-toiminnan. Myös päättäjien ja poliitikkojen on oltava selvillä järjestöjen toiminnasta, jotta työ hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi olisi kokonaisuudessaan strategista, tavoitteellista ja parhaimmillaan myös hyvin kustannustehokasta.
Järjestöjen toimintaa eri muodoissaan ei ole kuitenkaan kuvattu kootusti yhtenäisin termein ja käsittein. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen, ettei järjestötoiminta ole vielä täysin nivoutunut yhteen sote-palveluiden kanssa eikä se ole kattavasti mukana kaikissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategioissa. Järjestöjen itsekään ei ole aina helppoa tehdä toimintaansa näkyväksi ja raportoida siitä yksiselitteisesti.
Järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa kuvaava hyte-käsikirja on apuväline niin julkiselle sektorille kuin järjestöille hahmottaa järjestöjen hyte-toiminnan monimuotoisuus ja laajuus. Hyte-käsikirjan laatiminen on järjestöjen ja julkisen sektorin yhteinen prosessi, jonka tuloksena kirkastuu järjestöjen rooli julkisten sote-palvelujen täydentäjinä ja erittäin monipuolisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävinä toimijoina.
Uusmaalaisten järjestöjen suuri tarve kuvata ja sanoittaa hyvinvointia ja terveyttä edistävä toimintansa entistä yhtenäisemmin ja selkeämmin nousi toistuvasti esiin Kumajan järjestämissä järjestöjen verkostoitumistilaisuuksissa. Samoin kuntien hyte-työstä vastaavat ja maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelijat kertoivat tarpeestaan saada kokonaiskuva järjestöjen hyte-toiminnasta sekä yksityiskohtaista tietoa sen monista eri muodoista.
Kumaja ryhtyi koostamaan hyte-käsikirjaa ”Sosiaali- ja terveysjärjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävä toiminta Uudellamaalla” järjestämällä ensin 20 uusmaalaista sote-järjestöä edustavien asiantuntijoiden työpajan. Työpajassa käytettiin pohjana Varsinais-Suomessa tehtyä kuvausta alueen sote-järjestöjen hyte-toiminnasta työstäen sitä, mitkä eri järjestöjen toiminnot käsikirjaan tulisi sisällyttää sekä millaisiin kokonaisuuksiin nämä toiminnot jaoteltaisiin. Käsikirjan työstämistä jatkettiin toisessa työpajassa Uudenmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelun tueksi perustetun laajan järjestöjen asiantuntijapoolin voimin. Asiantuntijapoolin jäsenet ottivat kantaa edellisessä työpajassa syntyneeseen otsikointiin ja jaotteluun. Sen lisäksi asiantuntijapooli rikasti aineistoa nostamalla esille kustakin toiminnosta sille erityisiä piirteitä, jotka olisi hyvä tuoda käsikirjassa esille. Asiantuntijapoolilta pyydettiin erityisesti näkökulmia siihen, miksi nämä toiminnot ovat nimenomaan järjestöjen toimintaa ja mikä erityinen rooli järjestöillä on näissä toiminnoissa.
Molemmissa työpajoissa nostettiin esiin Uudellemaalle tyypillisiä ilmiöitä kuten asumiseen, syrjäytymiseen sekä maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvät kysymykset. Uudellamaalla toimiikin useita järjestöjä, joilla on osaamista ja asiantuntemusta asunnottomuudesta, syrjäytymisen ehkäisystä ja kotouttamisesta. Myös väkivaltatyö koettiin tärkeäksi ottaa mukaan käsikirjaan.
Työpajamateriaalin pohjalta Kumaja työsti ensimmäisen luonnoksen käsikirjasta. Luonnos avattiin järjestöjen kommentoitavaksi laajana verkkokyselynä. Kyselyssä pyydettiin näkemyksiä uusmaalaisen järjestötoiminnan erityispiirteistä sekä palautetta järjestöjen toimintoja kuvaavista teksteistä. Lisäksi pyydettiin konkreettisia esimerkkejä järjestöjen erilaisista kohderyhmistä, toiminnoista ja toimintojen vaikutuksista. Kyselyyn tulleen palautteen perusteella Kumaja kirjoitti seuraavan version käsikirjasta. Uuteen versioon pyydettiin kommentteja sähköpostitse kaikilta uusmaalaisten kuntien ja kuntayhtymien hyvinvointikoordinaattoreilta. Lisäksi tehtiin täydentäviä asiantuntijahaastatteluja. Koska käsikirjan tärkeä kohdeyleisö ovat nimenomaan virkamiehet ja päättäjät, oli tärkeää saada palautetta siitä, onko kuvaus heille ymmärrettävä ja hyödyllinen.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Toimintamalli on järjestöjen ja julkisen sektorin yhteinen työprosessi järjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävän (hyte-) toiminnan sanoittamiseksi ja näkyväksi tekemiseksi sekä sen laajuuden ja monimuotoisuuden ymmärtämiseksi. Prosessin tuotos on järjestöjen hyte-toimintaa kuvaava käsikirja.
Hyte-käsikirja työstetään yhdessä järjestöjen ja kuntien ja hyvinvointialueiden hyte-virkamiesten kanssa. Mukaan pyydetään tarvittaessa muitakin asiantuntijoita työstämään ja kommentoimaan käsikirjaa sen eri tekovaiheissa. Käsikirjan teon pohjana käytetään jo julkaistua hyte-käsikirjaa, jota muokataan ja rikastetaan alueen järjestötoiminnan ja muiden ominaispiirteiden mukaisiksi.
Hyte-käsikirja koostetaan vaiheittain. Ensin voidaan pitää työpajoja järjestöjen asiantuntijoille, jotka puntaroivat sitä, mitä käsikirjan pitäisi sisältää ja miten sen sisältö jaotellaan. Työpajoissa voidaan pohtia myös sitä, mikä on järjestöjen erityinen rooli tietyissä hyte-toiminnoissa sekä sitä, mitkä ovat kyseessä olevan alueen tyypillisiä ilmiöitä, jotka olisi hyvä tuoda käsikirjassa esiin.
Työpajojen tuotosten pohjalta koostetaan ensimmäinen luonnoksia käsikirjasta. Siitä järjestetään mahdollisimman laaja kommentointikierros, jotta järjestöt voivat antaa yksityiskohtaista palautetta sekä kertoa konkreettisia esimerkkejä kohderyhmistään, erilaisista toiminnoistaan ja niiden toimintojen vaikutuksista. Käsikirjaa rikastetaan ja muokataan saadun palautteen pohjalta ja sitten siitä pyydetään palautetta myös julkiselta sektorilta. Käsikirjasta voi halutessaan tehdä useita paranneltuja versioita ja kommentointikierroksia. Tärkeää on kuitenkin se, että järjestöt pääsevät työstämään käsikirjaa omista lähtökohdistaan ja se kuvaa järjestöjen toimintaa sellaisena kuin ne itse sen näkevät. Yhtä tärkeää on se, että kuntien ja hyvinvointialueiden hyte-virkamiehet pitävät hyte-käsikirjaa ymmärrettävänä ja tarpeeksi yksityiskohtaisena ja itselleen hyödyllisenä työkaluna.
Valmiin hyte-käsikirjan käyttökelpoisuutta lisäävät siinä oleva hakemisto sekä järjestöiltä kerätyn tiedon pohjalta laaditut konkreettiset esimerkit järjestöjen erilaisista hyte-toiminnoista. Myös käsikirjan sisältämät infogrammit ja muu kuvitus voivat parantaa sen käytettävyyttä.
Hyte-käsikirjan kokoaminen yhdessä järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa on vaiheittainen prosessi, joka tarvitsee koordinoijan sekä tahon, joka koostaa käsikirjan lopulliseen muotoonsa.
Uudellamaalla hyte-käsikirjan työstöä työpajoineen ja laajoine kommentointikierroksineen koordinoi Uudenmaan sosiaali- ja terveysjärjestöjen kumppanuusverkosto Kumaja. Se myös teki käsikirjaa rikastaneet asiantuntijahaastattelut sekä kirjoitti käsikirjan tekstit ja laati sen kuvituksen.
Hyte-käsikirjan tekoon kuluu aikaa useita kuukausia; mitä isompi joukko käsikirjaa työstää ja kommentoi, sitä enemmän sen muotoilemisessa on työtä. Järjestöillä voi olla toisistaan poikkeavia näkemyksiä käsikirjan sisällöstä ja ne on sovitettava yhteen siten, että järjestöjen hyte-toiminta on käsikirjassa mukana koko laajuudessaan. On myös varauduttava siihen, että kaikelle järjestötoimintaa kuvaaville asioille ei ole yhteisesti hyväksyttyjä ja vakiintuneita termejä ja käsitteitä. Monitahoisetkin asiat on kuitenkin pyrittävä ilmaisemaan selkeästi.
Sote-järjestöjen hyte-toimintaa on jo kuvattu muutamissa julkaisuissa, joista toistaiseksi kattavin on käsikirja järjestöjen hyte-toiminnasta Uudellamaalla. Siksi kaikissa kunnissa ja hyvinvointialueilla ei ole varmasti tarpeen toteuttaa toimintamallia alusta loppuun asti. Sekin, että järjestöt ja hyte-virkamiehistö pohtivat yhdessä alueen hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa jo julkaistun käsikirjan pohjalta, voi edistää yhteistä ymmärrystä järjestöjen osuudesta siinä.
Uudenmaan sote-järjestöjen ja kuntien hyte-työstä vastaavien yhteinen työ järjestöjen hyte-toimintaa kuvaavan käsikirjan laatimiseksi lisäsi merkittävästi tietoisuutta ja ymmärrystä järjestöjen hyte-toiminnan laajuudesta ja monimuotoisuudesta. Tämä lujittaa järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä ja kumppanuutta myös sote-uudistuksen tuomissa muutoksissa Uudenmaan tulevilla hyvinvointialueilla.
Työn tuloksena syntynyt Kumajan hyte-käsikirja ”Sosiaali- ja terveysjärjestöjen hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Uudellamaalla” on saadun palautteen mukaan ollut suureksi avuksi alueen kuntien ja kuntayhtymien sekä hyvinvointialueita valmisteleville virkamiehille. Jo käsikirjan työstöprosessi on hyödyttänyt hyvinvointi- ja järjestökoordinaattoreita. He ovat päässeet perehtymään järjestöjen hyte-toiminnan moniin puoliin sekä kertomaan sen, minkälaista tietoa ja miten esitettynä he siitä työssään tarvitsevat.
Järjestökin ovat kokeneet, että niiden tietoisuus järjestötyön moninaisuudesta on kasvanut. Se lisää järjestöjen kykyä sanoittaa oma hyte-työnsä ja tehdä se näkyväksi. Käsikirjan yhteinen työstö ja sen mukana lisääntynyt ymmärrys toisten järjestöjen toiminnasta on myös edistänyt järjestöjen valmiutta tehdä yhteistyötä keskenään.
Paitsi kuntiin ja hyvinvointialueille, Kumajan hyte-käsikirja on levinnyt sosiaalialan oppi-ja tutkimuslaitosten käyttöön. Se sisältyy esimerkiksi Turun Yliopiston Sote-akatemian oppimateriaaleihin.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.