Järjestöjen ja seurakuntien toiminta hyvinvointialueen palveluketjuissa
Palveluketjumallin tarkoituksena on kuvata, millaisia järjestöjen ja seurakuntien toimintoja ja palveluja on tyypillisesti tarjolla asiakkaan palveluketjun eri vaiheissa palveluketjusta riippumatta.
Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä toimivat yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Osa järjestöistä ja seurakunnista tuottaa sosiaali- tai terveyspalveluja.
Lain mukaan ”hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä hyvinvointialueen alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien -- yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 7§). Hyvinvointialuetta koskevien lakien perustelujen mukaan ”järjestöjen tarjoama yleishyödyllinen toiminta ja palvelut voisivat olla osa palveluketjua tai -kokonaisuutta esimerkiksi varautumiseen ja valmiuteen liittyvissä asioissa, lapsiperheiden palveluissa, pitkäaikaissairauksien hoidossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja ikääntyvien palveluissa”. Järjestöjen yleishyödyllinen toiminta ja vertaistuki tulee myös ottaa huomioon hyvinvointialueen strategiassa ja palveluiden suunnittelussa. (Hallituksen esitys 241/2020, 4.2.4.8 Vaikutukset järjestöihin).
Toimijakentän moninaisuudesta johtuen voi olla vaikea hahmottaa, mitä toimintaa ja palveluja järjestöt ja seurakunnat voivat millekin asiakasryhmälle palveluketjun eri vaiheissa tarjota. Palveluketjumalli auttaa tässä hahmottamisessa. Se myös kannustaa ottamaan järjestöt ja seurakunnat mukaan palveluketjujen kehittämiseen.
Palveluketjumalli toimii työvälineenä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka kuvaavat ja kehittävät eri asiakasryhmien palveluketjuja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Mallia voidaan hyödyntää myös hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen ja niiden rajapintojen kehittämisessä.
Malli on rakennettu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen sekä Järjestöjen sote-muutostuen yhteistyönä. Mallin rakentamiseen ovat osallistuneet Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisissa järjestöverkostoissa toimivat järjestöt ja seurakunnat kuvaamalla omalle kohderyhmälleen tarjoamaansa toimintaa palveluketjun eri vaiheissa.