Järjestöjen ja seurakuntien toiminta hyvinvointialueen palveluketjuissa
Palveluketjumallin tarkoituksena on kuvata, millaisia järjestöjen ja seurakuntien toimintoja ja palveluja on tyypillisesti tarjolla asiakkaan palveluketjun eri vaiheissa palveluketjusta riippumatta.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Palveluketjumallin tarkoituksena on kuvata, millaisia järjestöjen ja seurakuntien toimintoja ja palveluja on tyypillisesti tarjolla asiakkaan palveluketjun eri vaiheissa palveluketjusta riippumatta.
Toimintamalli lyhyesti
Palveluketjumalli tekee näkyväksi, millaisia järjestöjen ja seurakuntien yleishyödyllisiä toimintoja ja palveluja on tyypillisesti tarjolla palveluketjusta riippumatta asiakkaan palveluketjun eri vaiheissa. Se toimii palveluketjujen kuvaamis- ja kehittämistyön sekä asiakas- ja potilasohjauksen tukena sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.
Mallissa hyödynnetään järjestöjen ja seurakuntien yleishyödyllisten toimintojen Lähellä.fi-palvelun taustalla olevaa luokittelua. Näin mallia voidaan hyödyntää myös hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen ja niiden rajapintojen kehittämisessä.
Järjestöt ja seurakunnat edistävät hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta sekä toimivat yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa. Osa järjestöistä ja seurakunnista tuottaa sosiaali- tai terveyspalveluja.
Lain mukaan ”hyvinvointialueen on tehtävä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyötä hyvinvointialueen alueella hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien -- yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021, 7§). Hyvinvointialuetta koskevien lakien perustelujen mukaan ”järjestöjen tarjoama yleishyödyllinen toiminta ja palvelut voisivat olla osa palveluketjua tai -kokonaisuutta esimerkiksi varautumiseen ja valmiuteen liittyvissä asioissa, lapsiperheiden palveluissa, pitkäaikaissairauksien hoidossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja ikääntyvien palveluissa”. Järjestöjen yleishyödyllinen toiminta ja vertaistuki tulee myös ottaa huomioon hyvinvointialueen strategiassa ja palveluiden suunnittelussa. (Hallituksen esitys 241/2020, 4.2.4.8 Vaikutukset järjestöihin).
Toimijakentän moninaisuudesta johtuen voi olla vaikea hahmottaa, mitä toimintaa ja palveluja järjestöt ja seurakunnat voivat millekin asiakasryhmälle palveluketjun eri vaiheissa tarjota. Palveluketjumalli auttaa tässä hahmottamisessa. Se myös kannustaa ottamaan järjestöt ja seurakunnat mukaan palveluketjujen kehittämiseen.
Palveluketjumalli toimii työvälineenä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille, jotka kuvaavat ja kehittävät eri asiakasryhmien palveluketjuja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Mallia voidaan hyödyntää myös hyvinvointialueen digitaalisten palvelujen ja niiden rajapintojen kehittämisessä.
Malli on rakennettu Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeen sekä Järjestöjen sote-muutostuen yhteistyönä. Mallin rakentamiseen ovat osallistuneet Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisissa järjestöverkostoissa toimivat järjestöt ja seurakunnat kuvaamalla omalle kohderyhmälleen tarjoamaansa toimintaa palveluketjun eri vaiheissa.
Palveluketjumalli voidaan ottaa käyttöön hyvinvointialueilla eri asiakasryhmien palveluketjujen kuvaamiseksi ja kehittämiseksi. Koska malli kuvaa järjestöjen ja seurakuntien toiminnan sijoittumista palveluketjun eri vaiheisiin Lähellä.fi-luokittelun avulla, se ei ole sidoksissa mihinkään toimintaympäristöön tai toimijakenttään.
Malli tukee järjestöjen ja seurakuntien ottamista mukaan palveluketjujen kehittämiseen nostamalla esiin, että jokaiseen palveluketjun vaiheeseen on todennäköisesti tarjolla monenlaista kolmannen sektorin toimintaa, joka sosiaali- ja terveyspalveluissa tulisi huomioida.
Mallia on hyödynnetty vuoden 2023 aikana Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Tulevaisuuden sote-keskus -hankkeessa palveluketjujen kuvaamisessa ja kehittämisessä sekä järjestöjen ja seurakuntien ottamisessa mukaan palveluketjujen kehittämiseen. Arviointitietoa mallin hyödyllisyydestä ei ole kerätty.