Järjestömessut yhdistysten ja sote-ammattilaisten kohtaamispaikkana
Järjestömessut toimivat yhdistysten, sote-alan ammattilaisten sekä kuntalaisten kohtaamispaikkana. Messutapahtumassa tehdään sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiyhdistysten toiminta ja palvelut näkyviksi sekä asemoidaan ne osaksi asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia.
Oivalla ja ymmärrä
Sote-maakuntauudistuksessa parannetaan ihmisten peruspalveluja. Painopiste on perustasolla sekä ehkäisevässä ja ennakoivassa työssä. Uudituksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Palvelujen järjestäminen on julkisen toimijan vastuulla, mutta 3. sektori täydentää niitä.
Etelä-Savossa ikääntyneen väestön suuri määrä kuormittaa terveydenhuollon kapasiteettia. Mikäli ihmiset eivät pääse perustason palveluihin, he hakeutuvat hoitoon sairaalan päivystyksen kautta. Hoitoon hakeutuvat voivat olla monisairaita. Viivästynyt hoitoonpääsy voi tarkoittaa myös sitä, että ihmiset ovat aiempaa huonommassa kunnossa ja hoito pitkittyy, mikä osaltaan nostaa terveydenhuollon kustannuksia.
Järjestöt tulisi saada näkyvämmin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopolkuihin. Järjestöjen matalan kynnyksen palvelut sekä ennakoiva tuki voi estää tai viivästyttää terveydenhuollon palveluihin joutumista. Järjestöjen kautta saatava vertaistuki on korvaamatonta sairastumisen aikana sekä sairaudesta toipumisen yhteydessä. Järjestöillä on myös merkittävä rooli sosiaalisessa hyvinvoinnissa, esim. yksinäisyyden ehkäisyssä ja asiointiavussa.
Korona-pandemia nosti esille useita uusia ryhmiä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa poikkeusolojen kaltaisessa tilanteessa. Järjestöjen toiminta tulisi olla kaikkien niiden sote-ammattilaisten tietoisuudessa, jotka tekevät työtä lähellä ihmistä.
Rahallisten resurssien niukentuessa on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa yhdistysten toiminnan merkitys laaja-alaisessa hyvinvointityössä. Yhdistykset toimivat kuntalaisten tukena sekä antavat asiantuntemustaan ja käytännön vinkkejä asiakkaalle tai jo sairastuneelle.
Järjestömessutoimintaa käynnistettäessä tiedostettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation henkilöstöllä ei ole riittävästi tietoa siitä, millainen potentiaali yhdistyksillä on asiakkaan ja potilaan kannalta. Yhdessä toimien yhdistykset pyritään saamaan osaksi asiakas- ja hoitopolkuja sekä organisaation palveluohjausta.
Ohjaavana asiakirjana hyvinvointityössä on Etelä-Savon alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2018-2020.
Kuva
Toimintamallin luomisessa on ollut mukana sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation hyvinvointityöstä, palveluohjauksesta, palvelukuvausten laadinnasta, peruspalveluista ja kehittämisestä vastaavia työntekijöitä. He ovat tuoneet organisaation tavoitteet ja ajankohtaiset teemat toimintaan. Toiveena on, että jatkossa mukana olisi laajempi kehittäjäjoukko esim. alueellinen hyvinvointityöryhmä.
Toimintamallissa sosiaali- ja terveysjärjestöt tuovat oman osaamisensa ja asiantuntemuksensa tarjolle. Se innostaa heitä tekemään omaa yhdistystänsä näkyväksi ja mahdollistaa järjestöjen välisen vertaisoppimisen.
Tavoitteena on laajemman hyvinvointinäkökulman mukaan saaminen yhteiskehittämisen hengessä. Toiminnassa on tällöin mukana myös asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä kunnista ja maakunnasta.
Toiminnassa vahvistetaan yksilön ja yhteisön voimavaroja sekä vähennetään sairauden pahentumisen riskitekijöitä. Järjestösmessujen toimintamallin myötä järjestöjen ja peruspalvelujen yhteistyö tiivistyy. Sillä tavoitellaan seuraavia muutoksia:
- paikallisten sote-yhdistysten toiminta on saatettu tietoisuuteen ja tehty näkyväksi
- sote-yhdistysten toiminnan arvostus on noussut
- sote-yhdistysten oma elinvoimaisuus on aktivoitunut siten, että yhdistykset itse ovat aiempaa aktiivisempia
- ammattilaiset ja kuntalaiset ovat löytäneet yhdistysten toiminnan ja palvelut sekä osaavat hyödyntää niitä
- sote-organisaation johto, esimiehet ja henkilöstö on sitoutunut yhteiskehittämiseen 3. sektorin toimijoiden kanssa
Onko osattu ohjata asiakkaita tai potilaita sote-yhdistysten toiminnan piiriin? Jatkokehityksenä vaikuttavuuden mittaaminen - kun ohjataan asiakas/potilas yhdistyksen asiantuntemuksen piiriin, niin se ei kuormita sote-organisaation resursseja
Onko järjestömessuilla kävijöiden ammattilaisten ja kuntalaisten määrä riittävä tai lisääntynyt?
Onko järjestömessuille osallistuvien yhdistysten ja muiden yhteistyötahojen määrä riittävä tai lisääntynyt?
Ovatko asiantuntijaluentojen teemat olleet ajankohtaisia ja edistäneet yhdessä toimimista?
Millaista kehittämispalautetta järjestömessuista (joko asiantuntijaluennoista tai yhdistysesittelyistä) on saatu sote-yhdistyksiltä?
Millaista kehittämispalautetta järjestömessuista (joko asiantuntijaluennoista tai yhdistysesittelyistä) on saatu sote-työntekijöiltä?
Järjestömessujen toteutuksessa on tärkeää motivoida yhdistysten toimijoita, kuntalaisia ja sote-organisaation ammattilaisia sekä luoda erilaisia väyliä ja keinoja heidän osallistamiseen.
Järjestömessujen suunnitteluvaiheessa valitaan messupäivälle kolme ajankohtaista teemaa/aihetta, joilla vastataan toimintaympäiristöstä nousseisiin tarpeesiin. Luennoitsijat, alustajat sekä puheenvuorojen pitäjät ovat alansa ammattilaisia.
Ulkoiseen tiedottamiseen sekä sote-organisaation sisäiseen viestintään on panostettava.
Kohde- ja asiakasryhmät ovat:
1. Essotessa asiakkaan/potilaan hoitoon osallistuva tai asiakasta/potilasta hoitoon tai jatkohoitoon ohjaava työntekijä. Hän on joko lääkäri, hoitaja tai muu asiantuntija. Henkilökunta osallistuu asiantuntijaluennoille sekä käy keskusteluja esittelypisteillä yhdistysten edustajien kanssa.
2. Essoten alueella toimivat sote-yhdistykset (esim. päihde-, vammais-, omais-, mielenterveys- ja päihdeyhdistykset). Yhdistyksiä pyydetään mukaan ja hyvin ovat osallistuneetkin, mm. asettautuminen esittelypisteille sekä toiminnasta ja palveluista kertominen.
3. Ihmiset, jotka ovat kohdanneet oman tai läheisensä sairastumisen. Heille tarjotaan tietoa yhdistysten toiminnasta ja palveluista.
Saadun palautteen perusteella ihmiset kaipaavat tilaisuuksia, fyysistä kontaktia face to face sekä vuorovaikutteisuutta.