Järjestömessut yhdistysten ja sote-ammattilaisten kohtaamispaikkana

Järjestömessut toimivat yhdistysten, sote-alan ammattilaisten sekä kuntalaisten kohtaamispaikkana. Messutapahtumassa tehdään sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiyhdistysten toiminta ja palvelut näkyviksi sekä asemoidaan ne osaksi asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia.

Toimintaympäristö

Sote-maakuntauudistuksessa parannetaan ihmisten peruspalveluja. Painopiste on perustasolla sekä ehkäisevässä ja ennakoivassa työssä. Uudituksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Palvelujen järjestäminen on julkisen toimijan vastuulla, mutta 3. sektori täydentää niitä.  

Etelä-Savossa ikääntyneen väestön suuri määrä kuormittaa terveydenhuollon kapasiteettia. Mikäli ihmiset eivät pääse perustason palveluihin, he hakeutuvat hoitoon sairaalan päivystyksen kautta. Hoitoon hakeutuvat voivat olla monisairaita. Viivästynyt hoitoonpääsy voi tarkoittaa myös sitä, että ihmiset ovat aiempaa huonommassa kunnossa ja hoito pitkittyy, mikä osaltaan nostaa terveydenhuollon kustannuksia.

Järjestöt tulisi saada näkyvämmin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopolkuihin. Järjestöjen matalan kynnyksen palvelut sekä ennakoiva tuki voi estää tai viivästyttää terveydenhuollon palveluihin joutumista. Järjestöjen kautta saatava vertaistuki on korvaamatonta sairastumisen aikana sekä sairaudesta toipumisen yhteydessä. Järjestöillä on myös merkittävä rooli sosiaalisessa hyvinvoinnissa, esim. yksinäisyyden ehkäisyssä ja asiointiavussa.

Korona-pandemia nosti esille useita uusia ryhmiä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa poikkeusolojen kaltaisessa tilanteessa. Järjestöjen toiminta tulisi olla kaikkien niiden sote-ammattilaisten tietoisuudessa, jotka tekevät työtä lähellä ihmistä. 

 

 

 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Rahallisten resurssien niukentuessa on tärkeää tunnistaa ja tunnustaa yhdistysten toiminnan merkitys laaja-alaisessa hyvinvointityössä. Yhdistykset toimivat kuntalaisten tukena sekä antavat asiantuntemustaan ja käytännön vinkkejä asiakkaalle tai jo sairastuneelle.

Järjestömessutoimintaa käynnistettäessä tiedostettiin, että sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation henkilöstöllä ei ole riittävästi tietoa siitä, millainen potentiaali yhdistyksillä on asiakkaan ja potilaan kannalta. Yhdessä toimien yhdistykset pyritään saamaan osaksi asiakas- ja hoitopolkuja sekä organisaation palveluohjausta.

Ohjaavana asiakirjana hyvinvointityössä on Etelä-Savon alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma 2018-2020.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaan/kuntalaisen kannalta lähtökohtana on kokonaisvaltainen palvelu tai hoito ennalta ehkäisystä jälkihoitoon.

Ammattilaiset tunnistavat alueella toimivien yhdistysten toiminnan ja palvelut sekä verkostoitumisen hyödyt.

Organisaatio tunnistaa yhdistysten taloudellisen merkityksen/arvon sekä niillä olevan hyvinvointipääoman.

Yhdistysten kannalta on tärkeää toiminnan näkyväksi tekeminen sekä verkostoituminen ammattilaisten ja muiden yhdistysten kanssa.

Liitteet
Kuva
Ammattilaiset ja yhdistykset verkostoitumassa
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallin luomisessa on ollut mukana sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation hyvinvointityöstä, palveluohjauksesta, palvelukuvausten laadinnasta, peruspalveluista ja kehittämisestä vastaavia työntekijöitä. He ovat tuoneet organisaation tavoitteet ja ajankohtaiset teemat toimintaan. Toiveena on, että jatkossa mukana olisi laajempi kehittäjäjoukko esim. alueellinen hyvinvointityöryhmä.

Toimintamallissa sosiaali- ja terveysjärjestöt tuovat oman osaamisensa ja asiantuntemuksensa tarjolle. Se innostaa heitä tekemään omaa yhdistystänsä näkyväksi ja mahdollistaa järjestöjen välisen vertaisoppimisen.

Tavoitteena on laajemman hyvinvointinäkökulman mukaan saaminen yhteiskehittämisen hengessä. Toiminnassa on tällöin mukana myös asiantuntijoita ja päätöksentekijöitä kunnista ja maakunnasta.

Tavoiteltu muutos

Toiminnassa vahvistetaan yksilön ja yhteisön voimavaroja sekä vähennetään sairauden pahentumisen riskitekijöitä. Järjestösmessujen toimintamallin myötä järjestöjen ja peruspalvelujen yhteistyö tiivistyy. Sillä tavoitellaan seuraavia muutoksia:

- paikallisten sote-yhdistysten toiminta on saatettu tietoisuuteen ja tehty näkyväksi

- sote-yhdistysten toiminnan arvostus on noussut

- sote-yhdistysten oma elinvoimaisuus on aktivoitunut siten, että yhdistykset itse ovat aiempaa aktiivisempia

- ammattilaiset ja kuntalaiset ovat löytäneet yhdistysten toiminnan ja palvelut sekä osaavat hyödyntää niitä

- sote-organisaation johto, esimiehet ja henkilöstö on sitoutunut yhteiskehittämiseen 3. sektorin toimijoiden kanssa  

Muutoksen mittaaminen

Onko osattu ohjata asiakkaita tai potilaita sote-yhdistysten toiminnan piiriin? Jatkokehityksenä vaikuttavuuden mittaaminen - kun ohjataan asiakas/potilas yhdistyksen asiantuntemuksen piiriin, niin se ei kuormita sote-organisaation resursseja

Onko järjestömessuilla kävijöiden ammattilaisten ja kuntalaisten määrä riittävä tai lisääntynyt?

Onko järjestömessuille osallistuvien yhdistysten ja muiden yhteistyötahojen määrä riittävä tai lisääntynyt?

Ovatko asiantuntijaluentojen teemat olleet ajankohtaisia ja edistäneet yhdessä toimimista?

Millaista kehittämispalautetta järjestömessuista (joko asiantuntijaluennoista tai yhdistysesittelyistä) on saatu sote-yhdistyksiltä?

Millaista kehittämispalautetta järjestömessuista (joko asiantuntijaluennoista tai yhdistysesittelyistä) on saatu sote-työntekijöiltä?

Toteutussuunnitelma

Järjestömessujen toteutuksessa on tärkeää motivoida yhdistysten toimijoita, kuntalaisia ja sote-organisaation ammattilaisia sekä luoda erilaisia väyliä ja keinoja heidän osallistamiseen. 

Järjestömessujen suunnitteluvaiheessa valitaan messupäivälle kolme ajankohtaista teemaa/aihetta, joilla vastataan toimintaympäiristöstä nousseisiin tarpeesiin. Luennoitsijat, alustajat sekä puheenvuorojen pitäjät ovat alansa ammattilaisia. 

Ulkoiseen tiedottamiseen sekä sote-organisaation sisäiseen viestintään on panostettava. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohde- ja asiakasryhmät ovat:

1. Essotessa asiakkaan/potilaan hoitoon osallistuva tai asiakasta/potilasta hoitoon tai jatkohoitoon ohjaava työntekijä. Hän on joko lääkäri, hoitaja tai muu asiantuntija. Henkilökunta osallistuu asiantuntijaluennoille sekä käy keskusteluja esittelypisteillä yhdistysten edustajien kanssa.

2. Essoten alueella toimivat sote-yhdistykset (esim. päihde-, vammais-, omais-, mielenterveys- ja päihdeyhdistykset). Yhdistyksiä pyydetään mukaan ja hyvin ovat osallistuneetkin, mm. asettautuminen esittelypisteille sekä toiminnasta ja palveluista kertominen.

3. Ihmiset, jotka ovat kohdanneet oman tai läheisensä sairastumisen. Heille tarjotaan tietoa yhdistysten toiminnasta ja palveluista.

Saadun palautteen perusteella ihmiset kaipaavat tilaisuuksia, fyysistä kontaktia face to face sekä vuorovaikutteisuutta.

 

Ratkaisun perusidea

Järjestömessut ovat vuotuinen kohtaamispaikka Mikkelissä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Essoten auditoriossa ja pääaulan tiloissa tai vastaava tapahtuma webinaarin muodossa. Sosiaali- ja terveysyhdistysten sekä sote-kuntayhtymän yhteinen messutapahtuma koostuu asiantuntijaluennoista, järjestöjen puheenvuoroista ja yhdistystoiminnan esittelyistä. Messutapahtumassa asiakasryhmät jakavat ajankohtaista tietoa ja osallistuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskehittämiseen. Yhteisellä tekemisellä järjestöjen toiminta nivotaan osaksi alueen asiakaslähtöisiä palvelupolkuja ja monitoimijaista palvelukokonaisuutta. 

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Järjestömessuilla pyritään vahvistamaan yksilön ja yhteisön voimavaroja sekä vähentämään sairauden pahentumisen riskitekijöitä. Yhdistysten kautta sote-organisaatio saa tietoa asiakkaista ja heidän tarpeistaan. Sote-uudistuksen myötä yhdistykset tukevat vahvemmin sote-peruspalveluja. 

Kun tietoisuus sote-uudistuksesta sekä yhdistysten ja sote-organisaation yhteistyöstä lisääntyy, kasvaa yhdistysten kiinnostus tulla osalliseksi messutapahtumaan. Messutapahtumaan osallistuminen edistää yhdistysten aktiivisuutta päivittää omia esittelymateriaaleja tai tehdä niitä esim. videoiden muotoon.

Aikajänne tapahtuman suunnittelusta toteutukseen on vähintään puoli vuotta, josta aktiivista tekemistä on pari viimeistä kuukautta. Ensimmäisellä kerralla tehty hyvä pohjatyö auttaa seuraavina vuosina, esim. messupöytäkartat, turvallisuusohjeet ja viestinnässä hyödynnettävät valmiit pohjat. Yksityskohtaiset, tekemistä vaativat toimenpiteet on listattu liitteessä ESSOTE järjestömessut kuvaus 22 1 2020.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Yhteiseen suunnitteluun on oltava kiinnostusta ja työpanosresurssia sote-kuntayhtymän puolelta, mutta myös yhdistyksiä edustavilta tahoilta. Työpanos- ja aikaresurssia tarvitaan etenkin toteutukseen, missä korostuu sote-hyte-yhdistysten mukaan saaminen ja toiminnan koordinoiminen. Järjestömessujen vuotuisten teemojen tulee olla ajankohtaisia toimintaympäristö huomioiden. Hyvissä ajoin totetutettu viestintä ja markkinointi sote-ammattilaisille on tärkeässä roolissa.  Osaamisessa korostuu laaja-alaisuus ja organisointikyky.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tavoitteena on vahvistaa järjestöjen ja peruspalvelujen yhteistyötä. Tietoisuus järjestötominnasta on lisääntynyt, joten sote-yhdistykset ovat saaneet aiempaa näkyvämmän roolin sote-peruspalveluiden kehittämisessä. Vaikuttamista ja konkreettista tekemistä sote-ammattilaisten suuntaan tarvitaan kuitenkin vielä lisää. 

Järjestömessut voidaan toteuttaa joko live-tilaisuutena tai webinaarina. Toteutustapa vaikuttaa messutapahtuman luonteeseen, koska vuorovaikutteisuus on erilaista oltaessa samassa tilassa paikan päällä tai etäyhteydessä verkon välityksellä. Webinaari mahdollistaa laajemman osallistujajoukon, mikä on asiakasryhmien kannalta hyvä asia. Toteutustavasta riippuen kustannukset muodostuvat eri asioista. 

Koronan vuoksi vuoden 2020 järjestömessut toteutettiin virtuaalisena live-webinaarina. Luennoitsijat olivat joko etäyhteydellä tai studiossa, josta luennot striimattiin YouTube -kanavalle. Yhdistysten esittelyt toteutettiin videoesittelyinä. Jatkossa yhdistysesittelyt voisi järjestää myös niin, että osa olisi videoesittelyinä ja osa live-esittelyinä studiosta käsin.

Järjestömessujen toimintamallissa on hyvä yhdistää vuoden 2019 ja 2020 opit esimerkiksi niin, että lähimessujen lisäksi YouTube-kanavalla striimauksen hyvödyntäminen luentojen kohdalla ja yhdistysten haastatteluja luentojen väliin. Striimaus voitaisiin toistaa työyhteisön taukohuoneissa, jolloin työntekijät, jotka eivät pääse osallistumaan paikan päälle, voivat seurata messutapahtumaa etänä.