Järjestömessut yhdistysten ja sote-ammattilaisten kohtaamispaikkana
Järjestömessut toimivat yhdistysten, sote-alan ammattilaisten sekä kuntalaisten kohtaamispaikkana. Messutapahtumassa tehdään sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiyhdistysten toiminta ja palvelut näkyviksi sekä asemoidaan ne osaksi asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia.
Perustiedot
Toimintamallin nimi
Järjestömessut toimivat yhdistysten, sote-alan ammattilaisten sekä kuntalaisten kohtaamispaikkana. Messutapahtumassa tehdään sosiaali-, terveys- ja hyvinvointiyhdistysten toiminta ja palvelut näkyviksi sekä asemoidaan ne osaksi asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia.
Toimintamallin kuvaus
Järjestömessut ovat vuotuinen kohtaamispaikka Mikkelissä sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Essoten auditoriossa ja pääaulan tiloissa tai vastaava tapahtuma webinaarin muodossa. Sosiaali- ja terveysyhdistysten sekä sote-kuntayhtymän yhteinen messutapahtuma koostuu asiantuntijaluennoista, järjestöjen puheenvuoroista ja yhdistystoiminnan esittelyistä. Messutapahtumassa asiakasryhmät jakavat ajankohtaista tietoa ja osallistuvat sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiskehittämiseen. Yhteisellä tekemisellä järjestöjen toiminta nivotaan osaksi alueen asiakaslähtöisiä palvelupolkuja ja monitoimijaista palvelukokonaisuutta.
Sote-maakuntauudistuksessa parannetaan ihmisten peruspalveluja. Painopiste on perustasolla sekä ehkäisevässä ja ennakoivassa työssä. Uudituksessa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään kunnilta hyvinvointialueille. Palvelujen järjestäminen on julkisen toimijan vastuulla, mutta 3. sektori täydentää niitä.
Etelä-Savossa ikääntyneen väestön suuri määrä kuormittaa terveydenhuollon kapasiteettia. Mikäli ihmiset eivät pääse perustason palveluihin, he hakeutuvat hoitoon sairaalan päivystyksen kautta. Hoitoon hakeutuvat voivat olla monisairaita. Viivästynyt hoitoonpääsy voi tarkoittaa myös sitä, että ihmiset ovat aiempaa huonommassa kunnossa ja hoito pitkittyy, mikä osaltaan nostaa terveydenhuollon kustannuksia.
Järjestöt tulisi saada näkyvämmin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon hoitopolkuihin. Järjestöjen matalan kynnyksen palvelut sekä ennakoiva tuki voi estää tai viivästyttää terveydenhuollon palveluihin joutumista. Järjestöjen kautta saatava vertaistuki on korvaamatonta sairastumisen aikana sekä sairaudesta toipumisen yhteydessä. Järjestöillä on myös merkittävä rooli sosiaalisessa hyvinvoinnissa, esim. yksinäisyyden ehkäisyssä ja asiointiavussa.
Korona-pandemia nosti esille useita uusia ryhmiä, jotka ovat haavoittuvassa asemassa poikkeusolojen kaltaisessa tilanteessa. Järjestöjen toiminta tulisi olla kaikkien niiden sote-ammattilaisten tietoisuudessa, jotka tekevät työtä lähellä ihmistä.
Kohde- ja asiakasryhmät ovat:
1. Essotessa asiakkaan/potilaan hoitoon osallistuva tai asiakasta/potilasta hoitoon tai jatkohoitoon ohjaava työntekijä. Hän on joko lääkäri, hoitaja tai muu asiantuntija. Henkilökunta osallistuu asiantuntijaluennoille sekä käy keskusteluja esittelypisteillä yhdistysten edustajien kanssa.
2. Essoten alueella toimivat sote-yhdistykset (esim. päihde-, vammais-, omais-, mielenterveys- ja päihdeyhdistykset). Yhdistyksiä pyydetään mukaan ja hyvin ovat osallistuneetkin, mm. asettautuminen esittelypisteille sekä toiminnasta ja palveluista kertominen.
3. Ihmiset, jotka ovat kohdanneet oman tai läheisensä sairastumisen. Heille tarjotaan tietoa yhdistysten toiminnasta ja palveluista.
Saadun palautteen perusteella ihmiset kaipaavat tilaisuuksia, fyysistä kontaktia face to face sekä vuorovaikutteisuutta.
Järjestömessuilla pyritään vahvistamaan yksilön ja yhteisön voimavaroja sekä vähentämään sairauden pahentumisen riskitekijöitä. Yhdistysten kautta sote-organisaatio saa tietoa asiakkaista ja heidän tarpeistaan. Sote-uudistuksen myötä yhdistykset tukevat vahvemmin sote-peruspalveluja.
Kun tietoisuus sote-uudistuksesta sekä yhdistysten ja sote-organisaation yhteistyöstä lisääntyy, kasvaa yhdistysten kiinnostus tulla osalliseksi messutapahtumaan. Messutapahtumaan osallistuminen edistää yhdistysten aktiivisuutta päivittää omia esittelymateriaaleja tai tehdä niitä esim. videoiden muotoon.
Aikajänne tapahtuman suunnittelusta toteutukseen on vähintään puoli vuotta, josta aktiivista tekemistä on pari viimeistä kuukautta. Ensimmäisellä kerralla tehty hyvä pohjatyö auttaa seuraavina vuosina, esim. messupöytäkartat, turvallisuusohjeet ja viestinnässä hyödynnettävät valmiit pohjat. Yksityskohtaiset, tekemistä vaativat toimenpiteet on listattu liitteessä ESSOTE järjestömessut kuvaus 22 1 2020.
Tavoitteena on vahvistaa järjestöjen ja peruspalvelujen yhteistyötä. Tietoisuus järjestötominnasta on lisääntynyt, joten sote-yhdistykset ovat saaneet aiempaa näkyvämmän roolin sote-peruspalveluiden kehittämisessä. Vaikuttamista ja konkreettista tekemistä sote-ammattilaisten suuntaan tarvitaan kuitenkin vielä lisää.
Järjestömessut voidaan toteuttaa joko live-tilaisuutena tai webinaarina. Toteutustapa vaikuttaa messutapahtuman luonteeseen, koska vuorovaikutteisuus on erilaista oltaessa samassa tilassa paikan päällä tai etäyhteydessä verkon välityksellä. Webinaari mahdollistaa laajemman osallistujajoukon, mikä on asiakasryhmien kannalta hyvä asia. Toteutustavasta riippuen kustannukset muodostuvat eri asioista.
Koronan vuoksi vuoden 2020 järjestömessut toteutettiin virtuaalisena live-webinaarina. Luennoitsijat olivat joko etäyhteydellä tai studiossa, josta luennot striimattiin YouTube -kanavalle. Yhdistysten esittelyt toteutettiin videoesittelyinä. Jatkossa yhdistysesittelyt voisi järjestää myös niin, että osa olisi videoesittelyinä ja osa live-esittelyinä studiosta käsin.
Järjestömessujen toimintamallissa on hyvä yhdistää vuoden 2019 ja 2020 opit esimerkiksi niin, että lähimessujen lisäksi YouTube-kanavalla striimauksen hyvödyntäminen luentojen kohdalla ja yhdistysten haastatteluja luentojen väliin. Striimaus voitaisiin toistaa työyhteisön taukohuoneissa, jolloin työntekijät, jotka eivät pääse osallistumaan paikan päälle, voivat seurata messutapahtumaa etänä.
Kansikuva
