Järjestöystävällinen toiminta edellyttää järjestöjen merkityksen ymmärtämistä ja järjestöjen tekemän työn arvostamista. Järjestöystävällisesti toimiminen vaatii kunnalta tai sote-maakunnalta/maakunnallisilta organisaatioilta tietoisia päätöksiä ja resurssien suuntaamista järjestöjen toimintaedellytysten tukemiseen.
Järjestöystävällinen kunta ja maakunta
1. mahdollistaa asukkaiden aktiivisen osallistumisen
Osallisuutta tukeva kunta ja maakunta mahdollistaa asukkaiden aktiivisen osallistumisen mm.
- lakisääteisten elimien (nuorisovaltuustot sekä vanhus- ja vammaisneuvostot),
- kansalaisraatien ja
- palautejärjestelmien avulla.
Asukkaiden osallisuutta lisäävät myös mm.
- järjestöyhteistyön toimintatavat,
- järjestöjen toimintaedellytysten tukeminen ja
- kokemustiedon hyödyntäminen.
2. tunnistaa ja tunnustaa järjestöt tasavertaisina kumppaneina
Kumppanuuteen panostava kunta ja maakunta tunnistaa ja tunnustaa järjestöt tasavertaisina kumppaneina
- kirjaamalla järjestökentän (eri alojen järjestöt) ja järjestötoiminnan moninaisuuden (vapaaehtoistoiminta, ammatillinen toiminta ja palvelutuotanto) toimintaa ohjaaviin asiakirjoihinsa sekä
- laatimalla käytännöt kumppanuuden toteutumiselle.
Parhaiten järjestöihin liittyvät asiat saadaan mukaan kunnan asiakirjoihin, kun kunta tai maakunta laatii niitä yhdessä kuntalaisten ja järjestöjen kanssa. Kunnan toimintaa ohjaavia asiakirjoja ovat esim. strategia, toiminta- ja taloussuunnitelma, hyvinvointikertomus ja -suunnitelma sekä erilaiset ohjelmat.
Kumppanuuden käytännöillä tarkoitetaan mm.
- järjestöyhteistyöhön resursointia ja säännöllisiä tapaamisia järjestökentän kanssa sekä
- järjestöjen toimintaedellytysten tukemista.
3. nimeää järjestöyhdyshenkilön ja kutsuu järjestöt säännöllisesti koolle
Kumppanuuteen panostava kunta ja maakunta
- nimeää järjestöyhdyshenkilön ja
- kutsuu järjestöt säännöllisesti koolle keskustelemaan asukkaiden hyvinvoinnista sekä järjestötoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista.
Järjestöyhdyshenkilönä toimii usein sellainen henkilö, joka käytännössä muutenkin tekee tiivistä yhteistyötä joko oman alansa järjestöjen tai laajemmin järjestökentän kanssa. Järjestöyhdyshenkilöllä tulisi olla tiiviit suhteet johtoryhmään järjestöyhteistyön resurssien ja toteuttamisen varmistamiseksi. Sama henkilö voi toimia myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattorina.
Järjestöt olisi hyvä kutsua koolle vähintään kahdesti vuodessa. Yhdistysiltojen aiheina voivat olla mm. asukkaiden hyvinvointiin liittyvät voimavarat ja haasteet, järjestöjen toimintaedellytykset sekä käytännön yhteistyö järjestöjen kanssa. Järjestöyhdyshenkilön lisäksi illoissa olisi hyvä olla keskeiset järjestöyhteistyötä käytännössä tekevät henkilöt paikalla.
4. tarjoaa järjestöjen käyttöön maksuttomia tiloja
5. maksaa järjestöavustuksia
Järjestötoimintaa tukeva kunta tai maakunta
- tarjoaa järjestöjen käyttöön maksuttomia tiloja sekä
- maksaa järjestöavustuksia, joiden avulla pienetkin järjestöt voivat keskittyä perustehtäväänsä varainhankinnan sijaan.
Yleishyödylliseen, kaikille avoimeen ja maksuttomaan toimintaan kunnan ja maakunnan tulisi tarjota tilat järjestöjen käyttöön maksutta. Yhdistykset kokevat tärkeäksi, että järjestöjen käytössä olevat tilat ovat listattuina ja helposti löydettävissä kunnan nettisivuilta.
Avustusten maksaminen ja niiden kerääminen pois tilamaksujen muodossa ei motivoi järjestöjä toiminnan järjestämiseen. Järjestöjen toimintaedellytysten tukemista kannattaakin kunnassa ja maakunnassa miettiä kokonaisuutena – tietysti yhdessä järjestöjen kanssa.
Miksi kuntien kannattaa tukea järjestöjen perustoimintaa?
- Järjestöjen (mm. sote-, liikunta- ja kulttuurijärjestöt) tuottama toiminta on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja hyödyttää kaikkia kuntalaisia.
- Järjestöjen tuottama toiminta on usein sellaista, johon kunnilla ei ole henkilöstö- eikä taloudellisia resursseja (esimerkiksi monipuolinen vapaa-ajan toiminta: harrastusmahdollisuudet, kerhot, erityisryhmien kokoontumiset, vertaistuki, kulttuuritarjonta, elämykset).
- Monipuolinen järjestötoiminta on kunnan vetovoimatekijä ja se tuottaa elinvoimaa ja näkyvyyttä kunnalle mm. tapahtumien ja tilaisuuksien muodossa kuntalaisille ja matkailijoille.
- Järjestöt tuottavat kokemukseen pohjautuvaa asiantuntijatietoa ja osaamista ja tavoittavat usein sellaisia palveluiden käyttäjiä ja heidän edustajiaan, joilta ei muuten välttämättä saada tietoa kunnan palveluiden kehittämiseen. Kokemustiedon kerääminen tuottaa ajankohtaista ruohonjuuritason tietoa eri kohderyhmistä, jota voidaan hyödyntää kunnan toimintaa kehitettäessä.
- Järjestöjen omalle jäsenistölleen tarjoama vertaistuki, tiedotus ja neuvonta on merkityksellistä ennaltaehkäisevää työtä ja koko kunnan etu.
- Järjestöt toimivat pitkälti vapaaehtoisvoimin ja pelkästään sote-järjestöissä tehdään vuosittain 21 000 henkilötyövuotta vapaaehtoistyötä valtakunnallisesti.
6. kerää ja hyödyntää asukkaiden kokemuksia palveluissaan
Järjestöystävällinen kunta ja maakunta kerää ja hyödyntää asukkaiden kokemuksia palveluidensa
- suunnittelussa,
- toteuttamisessa ja
- arvioinnissa.
Kysymällä kokemuksia järjestöiltä saadaan tietoa palveluista myös niiden asukkaiden osalta, jotka eivät itse vastaa kyselyihin tai osallistu kunnan tai maakunnan järjestämiin tapahtumiin.
Kunnan palveluiden kehittämisessä voidaan hyödyntää myös kokemustoimijoita. Kokemustoimija eroaa tavallisesta asukkaasta siten, että hän sitoutuu palveluiden kehittämiseen osallistumalla mm. kokouksiin. Kokemustoimijoita voidaan nimittää myös mm. kokemuskouluttajiksi, kokemusasiantuntijoiksi tai kehittäjäasiakkaiksi.
7. viestii järjestötoiminnasta asukkaille
Hyvinvointia ja terveyttä edistävä kunta ja maakunta viestii järjestötoiminnasta mahdollistaen näin asukkaidensa osallistumisen heidän hyvinvointiaan tukevaan toimintaan.
Yhdistystoimintaan liittyvät tiedot on kunnan tai maakunnan nettisivuilla hyvä koota yhden sivun alle.
Kunta tai maakunta voi hyödyntää asukkaille viestimisessä Toimeksi.fi-verkkopalvelua ottamalla järjestöjen
- yhteystiedot
- toiminnat
- tapahtumat ja/tai
- vapaaehtoistehtävät
nettisivuilleen avoimen rajapinnan kautta. Helpoin ja nopein vaihtoehto on käyttää palvelun valmista leijuketta. Lisätietoa avoimesta rajapinnasta löytyy Toimeksi.fi -sivustolta.