Jobcenter-mallin myötä pilotoitiin väliporrasta työtoiminnan ja avointen työmarkkinoiden työpaikkojen välille. Työtoiminnan asiakkaat kokeilivat ansiotyötä matalalla kynnyksellä omien voimavarojen mukaan, menettämättä mahdollisuutta jatkaa työtoiminnassa.

Toimintaympäristö

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä täsmätyökykyisten työllistymisen edistämistä. Vaikka täsmätyökykyisissä onkin valtava potentiaali kaupungin työllisyyden edistämiseksi, aivan kaikille kohderyhmään kuuluville ei ole kuitenkaan ollut tarjolla sopivia työllistymisen palveluita tai keinoja. Työkyvyn haasteita tai täsmätyökykyisyyttä voi karkeasti arvioida olevan noin kolmasosalla työttömistä. Helsinki tarvitsee täsmätyökykyisten työpanosta ja haluaa heidät mukaan osallisiksi työelämään. Kaupunki pyrkii ehkäisemään työttömyyden pitkittymistä ja lisäämään heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta.

Työkykyohjelmassa puhutaan alihankintamallista, mutta Helsingissä käytetään termiä Jobcenter-malli, ettei malli sekoitu jo työtoiminnassa tehtäviin palkattomiin alihankintatöihin.

Jobcenter-mallin pilotointia tehtiin Helsingin kaupungin vammaistyön ja aikuissosiaalityön työtoimintaa toteuttavissa toimipisteissä ja sitä kehitettiin näiden ja osin myös asiakasymmärrystä hankkeeseen tuottavien asiakkaiden ja järjestöjen kanssa. Kehittämistyössä on myös kiinteä yhteys hankkeen kautta muissa työkykyohjelman hankkeissa tapahtuvaan alihankintamallin pilotointiin, jota koordinoi THL yhteistyössä STM:n kanssa. 

Jobcenter-malli on yksi työtoiminnassa käytettävistä sosiaalihuollon työmenetelmistä ja sen myötä luotiin väliporras työtoiminnan ja avointen työmarkkinoiden työpaikkojen välille. Mallin avulla työtoiminnan asiakkaiden on mahdollista kokeilla ansiotyötä matalalla kynnyksellä omien voimavarojen mukaan, menettämättä mahdollisuutta jatkaa työtoiminnassa. 

Työkykyisempi Stadi- hankkeen aikana kerettiin selvittää osa keskeisistä avoimistä kysymyksistä ja suunniteltiin Jobcenter-malli pysyväksi osaksi Helsingin vammaistyön ja aikuissosiaalityön työtoimintaa. 

Esiselvitys - Alihankintamalli - Työkykyisempi Stadi

 

Liitteet
Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Valmistelua on tehty vuosia mm. STM:n, THL:n toimesta esim. Teos-työryhmän ja Paanetojan -selvitys (TEM, STM). Toisaalta malliin liittyy edelleen paljon ratkaisemattomia kysymyksiä mm. työnantajan ja työntekijän asemaan, palvelupäätöksiin sekä työn välitykseen ja asiakasohjaukseen liittyen.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Jobcenter-mallin kehitystyön lähtökohtaiset tarpeet ovat nousseet Työkykyohjelman tavoitteiden mukaisesta työllisyysasteen nostamisesta sekä osatyökykyisten työttömien, pitkäaikaistyöttömien sekä vammaisten henkilöiden työhön pääsyn haasteista.

Vammaisten henkilöiden yhdenvertainen oikeus on todettu jo YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksessa, joka on Suomessa ratifioitu vuonna 2016. Yleisesti yhteiskunnallisella tasolla kyse on tasa-arvoisesta oikeudesta.

Kehitysvammaisten ja muiden vammaisten henkilöiden työtoiminnan uudistaminen on yksi niistä toimenpiteistä, joilla on katsottu voitavan edistää vammaisten henkilöiden työllistymistä ja työn saamista. (Paanetoja 2019.)

Helsingissä osatyökykyisten ja vammaisten henkilöiden työllistyminen on ollut haastavaa. Jobcenter-mallilla pyrittiin vastaamaan asiakkaan tarpeeseen, niin ettei työtoiminta katoa ansiotyön rinnalta. Malli täydentää työtoiminnan perusajatusta edistää kulttuurillista muutosta pois tuotannollisesta tekemisestä ja kohti asiakkaiden työllistymistä. Esimerkiksi Helsingin kaupungin vammaisten työtoiminnassa asiakkaat, työntekijät sekä omaiset haluavat, että työtoiminta mahdollistaisi palkkatyötä (Vammaisten työ- ja päivätoiminnan tuotantotapojen tarkastelu 2021

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Suunnittelussa hyödynnettiin kaupungin työ-ja päivätoimintayksiköiden ja työkeskusten osaamista, kehittäjäverkostoa, nykyistä avotyötoimintaa sekä jo kokeiltuja ryhmämuotoisia keikkatöitä. Jobcenter-mallin pilotointi ja sen arviointi toteuttiin vammaistyön ja aikuissosiaalityön toimintayksiköissä. Työnjohto ja organisointi tapahtuu toimintayksiköissä yhteistyössä koordinaattorin kanssa. 

Kehittämiseen osallistui Työkykyisempi Stadi -hankkeen henkilökunnan lisäksi mm. Stadin Soten työtoiminnan johtajat ja henkilökunta sekä vammaistyön työtoiminnan johtavat ohjaajat sekä henkilökunta. Myös Helsingin työllisyyspalvelut sekä Kela ovat olleet tiiviisti mukana koko hankkeen työskentelyssä. Helsingin kaupungin sisällä kehittämiseen osallistui mm. taloushallinnon ja henkilöstön saatavuuden yksiköt.

Työtoimintapaikkojen asiakkaat osallistuivat osaltaan kehittämiseen hankkeen edetessä.

Yhteiskehittämistä toteutettiin monin tavoin hankkeen edetessä. Asiakastyön käytännöt suunniteltiin yhdessä verkostojen kanssa.

Tavoiteltu muutos

Tarkoituksena on tukea osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä sekä lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta. 

Jobcenter-mallin myötä luotiin väliporras työtoiminnan ja avointen työmarkkinoiden työpaikkojen välille. Mallin avulla työtoiminnan asiakkaiden on mahdollista kokeilla ansiotyötä matalalla kynnyksellä omien voimavarojen mukaan, menettämättä mahdollisuutta jatkaa työtoiminnassa.
Työkykyisempi Stadi- hankkeen aikana kerettiin selvittää osa keskeisitä avoimista kysymyksistä ja suunniteltiin Helsingin alihankintamalli osaksi nykyistä työtoimintaa. 

  • Mallissa kunta, kuntayhtymä, järjestö yms. tilaa palvelua Jobcenteristä. 
  • Vammaiset ja osatyökykyiset henkilöt suorittavat suorittaa työtehtäviä avointen työmarkkinoiden työpaikoilla yksilö- tai ryhmämuotoisesti, Tuki työtehtävän suorittamiseen tulee työtoiminnasta.
  • Kysymys on lopputuloksen ostamisesta erotuksena työvoiman vuokrauksesta
  • Työ on osa-aikaista ja henkilö voi osallistua edelleen osa-aikaisesti työtoimintaan
  • Jobcenter on töitä koordinoiva yksikkö
Muutoksen mittaaminen

Seurantaa ja arviointia toteutettiin kahdessa laajassa organisaatiossa, joten saimme kattavasti tietoa mallin toimivuudesta sekä haasteista.
Tavoiteltujen muutosten saavuttamista seurattiin aktiivisen yhteydenpidon keinoin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Asiakaskohderyhmänä:

  • Aikuissosiaalityön kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat 
  • Vammaisten työtoiminnan asiakkaat
Ideointi

Pilotointia edelsi laaja esiselvitys. Ennen toiminnan aloittamista kartoitettiin toimintaympäristöä ja selvitettiin juridisia kysymyksiä toiminnan järjestämiseen liittyen. 

Mallin pilotointia ja käyntäntöjä suunniteltiin yhteistyössä verkostojen ja keskeisten kumppanien kanssa mm. työpajoissa.

Jobcenter-mallia pilotoitiin kumppani- sekä sovellusmallilla. Perusajatuksena molemmissa malleissa on yhdistää sopiva työ ja tekijä. Työtä tilaava taho voi olla esimerkiksi yritys, järjestö, yhdistys, kaupungin toimiala tai yksikkö. Malliin kuuluu olennaisesti asiakkaan tukeminen työtehtävissä yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Idean valinta

Vammaisten työtoimintaan ja aikuissosiaalityön kuntouttavaan työtoimintaan rakennettiin erilaiset mallit soveltumaan kullekin asiakasryhmälle. Vuokratyö ja työnvälitys on rajattu pois mallin kehittämisestä vaikka paikoin raja on häilyvä. Näkyvimpänä erona vuokratyön ja Jobcenter-mallin välillä on, että vuokratyössä vuokrataan työntekijää. Jobcenter-mallissa tilaaja taas ostaa Jobcenteristä palvelun.

Vammaisten työtoiminnassa mallinnettiin kumppanimallin työtehtäviä. Väylä ry on tehnyt yhteistyötä vammaisten työtoiminnan kanssa mahdollistaen ansiotyötä asiakkaille. Sovellusmallia pilotoitiin vammaisten työtoimintaan sekä aikuissosiaalityön kuntouttavaan työtoimintaan.

Sovellus valikoitui pilotoitavaksi, sillä Helsingin kaupunki ei suoraan palkkaa keikkatyöntekijöitä. Keikkatyöntekijät tulevat ensisijaisesti henkilöstöpalveluyhtiö Seuren kautta. Seuren perustehtävänä on turvata työntekijöiden saatavuus eli vastata esimerkiksi tilaaja-asiakkaan sijastarpeisiin. Tämä ei palvele Jobcenter-mallin asiakkaita.

Suurimmalle osalle mallin asiakkaista sopiva työtuntimäärä on alussa hyvin pieni, joten tarvittiin keino jolla mahdollistaa joustavasti täsmätyötä.

Sovellusmalliin valikoitui Workpilots Oy:n suljettu sovellusalusta joka hankittiin kertaostona. Sovelluksen kautta pystyttiin hallinnoimaan tilauksia sekä hoitamaan toimeksiantosopimukset, verotus, tilaajan laskutus ja tapaturma- ja vastuuvakuutukset.

Ratkaisun perusidea

Työtoiminnan täsmätyön Jobcenter-mallissa työtoiminnan asiakkaat pääsevät kokeilemaan tuetusti matalalla kynnyksellä ansiotyötä osa-aikaisesti työtoiminnan rinnalla.

Malli on osa työtoimintaa ja sillä mahdollistetaan työkyvyn mukaista työtä erilaisten työtehtävien ja työskentelymallien avulla. Työtä voidaan esimerkiksi tehdä ryhmänä. Työ voi olla keikkaluonteista tai säännöllistä, mutta aluksi tuntimäärältään vähäistä. Työn kautta on tarkoitus saada hieman lisätuloja.

Työtä tehdään sovelluksen kautta toimeksiantosopimuksella. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Aikuissosiaalityön asiakkailla haasteeksi nousi se, että nykyisessä työttömyysturvalaissa työja virkasuhteen ulkopuolinen työ, kuten toimeksiantosopimuksella tehtävä työ, katsotaan yrittäjyydeksi. Tällöin työttömyysetuutta saavan henkilön pitää antaa selvitys yrittäjyydestä ja työttömyysetuus katkeaa selvityksen ajaksi. Selvityksen käsittelyaika on 30 päivää. Entuudestaan vähävaraisten henkilöiden kohdalla tämä johtaa taloudellisen tilanteen kriisiytymiseen. Kynnys lähteä kokeilemaan työtä nousee kohtuuttoman korkeaksi, jos taloutta ei ole turvattu. Toimeksiantosopimuksella työtä tekevien täytyy huomioida, että mikäli arvioitu työtulo on vähintään 8261,71€ bruttona vuodessa (vuonna 2022), täytyy henkilön ottaa itselleen yrittäjän eläkelain (YEL) mukainen vakuutus. Tätä rajaa ennen tulee muita huomioitavia asioita vastaan kuten tulojen vaikutus eri etuuksiin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotoinnin avulla selvisi, että sovellusmallin toimeksiantosopimuksella tehtävä työ on mahdollista vammaisten työtoiminnan puolella, mutta aikuissosiaalityön kuntouttavassa työtoiminnassa sopimusmuoto ei palvele asiakasta. Jotta kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat pääsevät täsmätyökyvyn mukaiseen työhön, täytyy aikuissosiaalityöhön kehittää vielä toimivaa mallia.