Jotta kukaan ei jäisi ongelmiensa kanssa yksin - Annie-tukiviestit toisen asteen opiskelijoille (RRP 2, Pilari 4, Inv. 1, Sähköinen perhekeskus ja Nepsy-työpaketti)
Monialaisessa Annie-palvelukokonaisuudessa ehkäistään toisen asteen opiskelijoiden ongelmien eskaloitumista ja koulupudokkuutta tarjoamalla opiskelijoille tekstiviestillä hyvinvointialueen ja oppilaitosten palvelujen yhteensovitettua kokonaisuutta.
Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu 14 kuntaa ja alueella on noin 176 000 asukasta. Merkittäviä erityispiirteitä ovat alueen vahva kaksikielisyys sekä monimuotoinen maahanmuuttajaväestö. Maahanmuuttoa selittävät korkeakoulumahdollisuudet, suuret kansainväliset yritykset ja pakolaisten vastaanotto. Alueelle saavutaan myös humanitäärisistä syistä.
Pohjanmaan hyvinvointialueella on 13 ruotsinkielistä ja viisi suomenkielistä toisen asteen oppilaitosta. Ruotsinkielisiä lukioita on 11 ja suomenkielisiä neljä. Alueella opiskeli pilotin aikana 12 878 toisen asteen opiskelijaa, joista tukiviesteillä tavoitettiin 35%.
THL:n arviointiraportissa on nostettu esiin haasteet alueen mielenterveys- ja päihdepalveluiden saatavuuteen liittyen. Kuntakohtaiset vaihtelut näkyvät edelleen palvelutuotannossa, joka vaikuttaa alueen yhtenäisten palvelu- ja hoitoketjujen luomiseen. Tämä näkyy asiakkaille epätasa-arvoisena palveluna. Alueella on edelleen tarve muuttaa palvelurakennetta yhtenäisemmäksi ja tuoda rinnalle myös sähköisiä palveluita. Alueen pitkät välimatkat haastoivat palvelujen saavutettavuutta, mikä näkyi erityisesti nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin hakeutumisessa.
Vuonna 2020 Covid-19 –pandemia heikensi palvelujen järjestämistä, seurantaa ja ohjausta. Samaan aikaan ilmeni puutetta muun muassa nuorisopsykiatreista ja psykoterapeuteista. Yhdessä nämä vaikeuttivat erityisesti nuorten hoidon nopeaa aloittamista sekä perus- että erityistasolla. Peruspalvelujen järjestäjien vuoden 2020 lasten, nuorten ja perheiden mielenterveys- ja päihdepalveluja kehittäviä toimenpiteitä olivat esimerkiksi henkilöstön osaamisen varmistaminen sekä resurssien lisääminen koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon ja perhetyöhön.
Pandemia kuormitti erityisesti nuoria ja nuoria aikuisia ja lisäsi heidän mielenterveys- ja päihdeongelmiaan. Monet mielenterveyden häiriöt jäivät tunnistamatta varhaisessa vaiheessa ja esimerkiksi hoitojono neuropsykiatriseen hoitoon kasvoi.
THL:n havaitsemiin haasteisiin vastataan Annien asiakasohjauksen lisäksi useilla Prima Botnia-hankkeen alaprojekteilla, kuten esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä nepsy-nuorten työpakettien toimenpiteillä. Toimenpiteitä ovat muun muassa palvelurakenteen yhtenäistäminen ja digitaalisten palvelujen tuominen perinteisten palvelujen rinnalle. Erityisesti nuorten kohdalla tuen, diagnoosien ja hoidon saaminen ajoissa on tärkeää ja digitaalisella asiakasohjauksella ja palveluilla voidaan vastata hyvin nuorten tarpeisiin.
Kouluterveyskyselyn (2023) tulosten mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, on tyytyväinen elämäänsä ja arkirytmi on kunnossa. Osan hyvinvointia kuormittavat monet erilaiset tekijät, kuten sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä. Tilanteen korjaaminen vaatii toimia sekä kouluyhteisöltä että opiskeluhuoltopalveluilta.
Kouluterveyskyselyn mukaan oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevien oppilaiden osuus on kasvanut Kouluterveyskyselyissä vuodesta 2015 alkaen, erityisesti tytöillä. Viime keväänä perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilaista sekä lukion ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoista noin joka neljäs (25–29 %) koki oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Tytöt (31–40 %) kokivat oman terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi poikia (16–20 %) merkittävästi yleisemmin.
Koettu terveydentila on kansainvälisesti väestötutkimuksissa yleisesti käytetty terveydentilan indikaattori. Sen antama pitkän ajan informaatio on syytä ottaa huomioon opiskeluhuoltopalvelujen ja oppilaitosten toimintaa kehitettäessä.
Oppilaiden ilmoittamat sairauspoissaolojen määrät kasvoivat merkittävästi kevään 2023 kyselyssä. Kouluterveyskyselyssä ensimmäistä kertaa kysytty monipaikkakipu, eli kivun tunteminen toistuvasti useassa eri kehon osassa, kertoo oppilaiden hyvinvoinnin haasteista ja vaikuttaa heidän koulutyöhönsä. Tutkimusten mukaan lasten monipaikkakipu on yleistynyt 1990-luvulta lähtien. Useimmiten kipua koettiin päässä, niskassa, hartioissa tai jaloissa.
Aiempien tutkimusten mukaan nuoruuden monipaikkakipu ennustaa kroonista kipua, mielialaongelmia, heikkoa toimintakykyä ja terveyspalvelujen suurkulutusta aikuisiässä. On tärkeää tunnistaa lapsi tai nuori, jolla kivut haittaavat koulunkäyntiä, ja ohjata heidät ajoissa palvelujen piiriin.
Edellisessä Kouluterveyskyselyssä 2021 havaittu ahdistuksen lisääntyminen 8. ja 9. luokkien oppilailla ja toisen asteen opiskelijoilla ei ollut vähentynyt kevään 2023 kyselyssä. Noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8.- ja 9. luokalla, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Ahdistuneisuus on yleistynyt aiemmista kyselyistä erityisesti 8. ja 9. luokan tytöillä. Näin yleinen oireilu, erityisesti tytöillä, on huolen aihe ja vaatii tarkkaa tilanteen seuraamista. Kohtalainen tai sitä vaikeampi ahdistuneisuus heikentää elämänlaatua ja hankaloittaa usein myös opiskelua.
Monialaiset oppilaitoskohtaiset kehittäjätiimit muodostettiin Annien ammattilaisista, Sähköisen perhekeskuksen hankehenkilöstöstä, hyvinvointialueen opiskelijahuollon ammattilaisista sekä toisen asteen oppilaitosten ammattilaisista koulukohtaisesti.
Annien ammattilaiset vastasivat projektin koordinoinnista työpajojen ja palvelun oppilaitoskohtaisen räätälöinnin suhteen, käytettävästä teknologiasta ja sen tietoturvasta ja tietosuojasta; palvelun luomisesta ja ylläpidosta, datasta sekä tuloksista muodostuvasta tilannekuvasta.
Hankehenkilöstö suunnitteli, valmisteli ja koordinoi projektin toteutusta yhteistyössä Annien ammattilaisten kanssa. Hankehenkilöstö vastasi oppilaitosten rekrytoinnista, projektin seurantapalaverien järjestämisestä ja loppuraportin kirjoittamisesta.
Oppilaitokset vastasivat viestipolkujen suunnittelusta ja palvelumuotoilusta yhdessä Annien ja hankkeen ammattilaisten kanssa. Oppilaitokset vastasivat myös viestinnästä opiskelijoille ja huoltajille, tukiviesteihin vastaavien ammattilaisten valinnasta sekä tukipyyntöihin vastaamisesta oppilaitoksen osalta.
Oppilaitoskohtaisia toimijajoukkoja innosti nuorten hyvinvoinnin eteen tehtävä työ. Innostukseen ja yhteisen hyvän edistämiseen vaikutti osaltaan se, että pilottiin osallistuivat oppilaitokset lähtivät mukaan vapaaehtoisesti, jolloin tarve tukiviesteille oli olemassa.
Tukiviestien kautta tavoiteltiin sujuvampaa ja opiskelijalähtöisempää asiakasohjausta sekä monialaista yhteistyötä.
Oppilaitosten tavoitteina oli tarjota opiskelijoille tukea opintoihin, työharjoitteluun ja erilaisiin nivelvaiheisiin, kuten opintojen aloittamiseen tai päättymiseen.
Hyvinvointialueen tavoitteena oli löytää ja saavuttaa mielenterveyden haasteilla, päihteiden käytöllä ja fyysisillä sairauksilla oireilevat opiskelijat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hyvinvointialueen palvelujen pariin. Fyysinen terveys nostettiin kaikkien oppilaitosten kysymyspolkuihin mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvien kysymysten rinnalle, koska vuoden 2023 kouluterveyskyselyn tulosten perusteella heräsi huoli Pohjanmaan nuorten terveydentilasta.
Edellä mainituilla tavoitteilla tähdättiin yhdessä koulupudokkuuden ehkäisemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseen varhaisen tuen avulla.
Hyvinvointialueen johdon tavoitteena oli myös luoda tilannekuva Pohjanmaan toisen asteen opiskelijoiden mielenterveyteen, päihteiden käyttöön ja fyysiseen terveyteen liittyvistä tuen tarpeista.
EU-rahoitteisen Prima Botnia –hankkeen tavoitteena oli pandemian aiheuttaman koronavelan purkaminen helpottamalla heikossa ja haavoittuvassa asemassa olevien 15-29 -vuotiaiden nuorten avun ja tuen piiriin pääsyä varhaisessa vaiheessa. Hankkeen päätavoitteena on sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisin välinein tapahtuvien kontaktien lisääminen 35 %:n Q2/2025 mennessä.
Matalan kynnyksen Annie-viestien kautta tavoiteltiin myös palveluverkon ulkopuolelle pudonneita nuoria ja nuoria, jotka eivät hakeneet tai saaneet apua perinteisin tavoin. Annie ohjasi opiskelijan suoraan oikealle ammattilaiselle sujuvoittaen ja nopeuttaen tuen hakemista ja tuen saamista.
Tavoiteltuja muutoksia seurataan pilotin kautta tavoitettujen opiskelijoiden määrällä, opiskelijoiden tekemien tukipyyntöjen määrällä, tukea saaneiden opiskelijoiden määrällä sekä opiskelijoiden ja ammattilaisten laadullisten palautteiden perusteella.
Projektin suunnittelu-, määrittely- ja valmisteluvaihe Q3/2022-Q2/2023
Annie-tukibottia esiteltiin hyvinvointialueen johdolle ja opiskeluhuollon ammattilaisille, tehtiin käyttöönottopäätös ja valittiin kohderyhmä.
Käyttöönottopäätöksen jälkeen ratkaisun laillisuuden ja sovellettavuuden varmistamiseksi kartoitettiin hankkeessa tarvittavat henkilötiedot, suoritettiin tietojenkäsittelyn vaikutustenarviointi (DPIA) sekä määritettiin henkilötietojen käsittelyn periaatteet ja prosessit yhdessä oppilaitosten kanssa.
Oppilaitoskohtaiset käyttöönotot Q3/2023-Q4/2024
Projektin markkinointi oppilaitoksille ruotsin- ja suomenkielisissä infowebinaareissa ja rehtoreiden kanssa käytyjen puhelinkeskustelujen kautta.
Pilottiin osallistuville oppilaitoksille järjestettiin oppilaitoskohtaiset Kick off –tilaisuudet kohderyhmien ja tavoitteiden tarkentamiseksi sekä työpajat, joissa suunniteltiin viestien lähetykset, toiminnan koordinointi, lähetysten tekniset valmistelut ja testaus sekä lähetyksen jälkeen tulosten analyysi ja läpikäynti oppilaitoskohtaisesti.
Ratkaisun toimivuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi Annie-viestejä yhteiskehitettiin Pohjanmaan hyvinvointialueen ja Annien loppukäyttäjien kanssa. Tämä edellytti monimuotoista palautteenkeruuta ja ratkaisumallien testausta yhdessä käyttäjien kanssa.
Oppilaitokset saivat viestilähetysten jälkeen oppilaitoskohtaiset määrälliset tulokset. Hyvinvointialue sai pilotin lopussa tilannekuvan, josta käy ilmi tuen tarpeiden määrä ja teemat sekä tarvittaessa myös oppilaitoskohtaiset tuen tarpeiden määrät ja aiheet. Data on anonymisoitua, joten yksittäisten opiskelijoiden tukipyynnöt ja -aiheet eivät tule ilmi missään vaiheessa.
Projektiryhmän seurantakokoukset järjestettiin aina lukukauden lopussa, ja niissä käytiin läpi pilotin siihen mennessä saadut tulokset.
Projektin päättäminen Q4/2024-Q1/2025 ja jatkosuunnitelma
Annie-projektin päätösseminaari järjestettiin Nuorten mielen hyvinvoinnin messujen yhteydessä 31.10.2024. Seminaarissa esiteltiin projektin siihen mennessä saadut tulokset, vaikuttavuus sekä ehdotukset jatkotoimenpiteiksi. Pilotista laadittiin loppuraportti ja jatkosuunnitelma.
Pilottiajan jälkeen luotiin jatkosuunnitelma hyvinvointialueen ja oppilaitosten yhteistyömallille lukuvuodelle 2026-2027. Yhteistyömallia esiteltiin Pohjanmaan alueen toisen asteen oppilaitoksille, mutta tässä vaiheessa mukaan ei saatu tarvittavaa määrää oppilaitoksia.
Loppuraportin kirjoittaminen ja toimintamallikuvauksen laatiminen Innokylään.
Prima Botnia –hankkeen Sähköisen perhekeskuksen ja Nepsy-työpaketin alaisen Annie-projektin kohderyhmäksi valittiin 15-29 –vuotiaat Pohjamaan toisen asteen opiskelijat. Erityisesti tavoiteltiin haavoittuvassa asemassa olevia ja keskittymishäiriöiden kautta oireilevia nuoria avun ja tuen piiriin varhaisessa vaiheessa. Matalan kynnyksen Annie-viestin kautta kohderyhmänä olivat myös palveluverkon ulkopuolelle pudonneet nuoret ja nuoret, jotka eivät olleet hakeneet apua perinteisin tavoin.
Asiakaslähtöisyys näkyy toimintamallissa palvelun yksilöllisessä räätälöinnissä ja osallistavassa palvelumuotoilussa. Oppilaitoskohtaiset viestipolut on suunniteltu yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, ja viestit lähetetään opiskelijoille koulupäivän jälkeen, jotta viesteihin on mahdollisuus vastata omassa rauhassa. Palvelu perustuu asiakkaan omaan arvioon avuntarpeesta, mikä vahvistaa asiakkaan itseohjautuvuutta ja osallisuutta.
Tukiviestien vaikuttavuutta on mitattu opiskelijoille lähetetyllä seurantakyselyllä, joka on lähetetty kaksi viikkoa opiskelijan lähettämän tukipyynnön jälkeen. Seurantaviestissä kysytään, onko opiskelija saanut avun tuen tarpeeseensa. Seurantakyselyyn vastasi keskimäärin 61% tukea pyytäneistä opiskelijoista, joista 89% oli saanut tarvitsemansa avun (N=270).