Jotta kukaan ei jäisi ongelmiensa kanssa yksin - Annie-tukiviestit toisen asteen opiskelijoille (RRP 2, Pilari 4, Inv. 1, Sähköinen perhekeskus ja Nepsy-työpaketti)
Monialaisessa Annie-palvelukokonaisuudessa ehkäistään toisen asteen opiskelijoiden ongelmien eskaloitumista ja koulupudokkuutta tarjoamalla opiskelijoille tekstiviestillä hyvinvointialueen ja oppilaitosten palvelujen yhteensovitettua kokonaisuutta.
Toimintamallin nimi
Monialaisessa Annie-palvelukokonaisuudessa ehkäistään toisen asteen opiskelijoiden ongelmien eskaloitumista ja koulupudokkuutta tarjoamalla opiskelijoille tekstiviestillä hyvinvointialueen ja oppilaitosten palvelujen yhteensovitettua kokonaisuutta.
Monialaisessa Annie-palvelukokonaisuudessa toisen asteen opiskelijoille tarjotaan hyvinvointialueen ja oppilaitosten palvelujen yhteensovitettua kokonaisuutta, jossa palveluja tuottavat hyvinvointialueen ja oppilaitosten ammattilaiset.
Annie-tukibotti tarjoaa tekstiviestin kautta proaktiivista tukea ohjaten opiskelijan räätälöityjen viestipolkujen kautta suoraan oikealle ammattilaiselle.
Tukibotti mahdollistaa opiskelijalle vaivattoman ja anonyymin tavan hakea apua. Opiskelijan puhelimeen lähetetään tekstiviesti, ja vastaamalla oppilaitoksen ja hyvinvointialueen yhteistyössä rakentaman oppilaitoskohtaisen viestipolun kysymyksiin opiskelija ohjautuu suoraan oikealle ammattilaiselle. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille tukea varhaisessa vaiheessa ennen kuin ongelmat eskaloituvat. Tekstiviestin kautta tarjotun henkilökohtaisen tuen toivotaan vähentävän tuen hakemiseen liittyvää stigmaa ja laskevan tuen saamisen kynnystä. Toimintamalli on opiskelijalle vaivaton ja anonyymi, koska viestit lähetetään koulupäivän jälkeen.
Kun opiskelija pyytää tukea viestin kautta, ohjautuu tukipyyntö suoraan oikealle ammattilaiselle. Oppilaitoskohtaisissa työpajoissa on määritelty erikseen viestipolut ja niiden kysymyspatteristot sekä tukipyyntöjä vastaanottavat ammattilaiset. Ammattilainen näkee tukipyynnön palveluntuottajan tietoturvallisesta järjestelmästä, ottaa yhteyttä opiskelijaan ja sopii hänen kanssaan kasvokkaisen tapaamisen. Digitaalisuus mahdollistaa modernin ja opiskelijoille sopivan asiakasohjauksen.
Mikäli opiskelija ei tarvitse tukea, Annie-botti kiittää, toivottaa hyvää jatkoa ja kannustaa hakemaan tukea tarvittaessa mikäli tilanne muuttuu. Viestikeskustelun päätteeksi oppilaitoksilla on mahdollisuus räätälöidä oppilaitoskohtainen ohjaus itsehoitomateriaalien, kuten esimerkiksi enjaksa.fi, normaali.fi sekä Opiskelijan kompassi, pariin. Tukibotti voi ohjata myös tukea pyytäneitä opiskelijoita itsehoitomateriaalien pariin odotusajaksi.
Oppilaitokset valitsevat tukiviestejä vastaanottavat kohderyhmät, joita voivat olla esimerkiksi uudet yhteishaun kautta aloittaneet opiskelijat, toisen vuoden opiskelijat, oppisopimus- tai koulutussopimusjaksolla olevat opiskelijat tai valmistuvat opiskelijat.
Pohjanmaan hyvinvointialueeseen kuuluu 14 kuntaa ja alueella on noin 176 000 asukasta. Merkittäviä erityispiirteitä ovat alueen vahva kaksikielisyys sekä monimuotoinen maahanmuuttajaväestö. Maahanmuuttoa selittävät korkeakoulumahdollisuudet, suuret kansainväliset yritykset ja pakolaisten vastaanotto. Alueelle saavutaan myös humanitäärisistä syistä.
Pohjanmaan hyvinvointialueella on 13 ruotsinkielistä ja viisi suomenkielistä toisen asteen oppilaitosta. Ruotsinkielisiä lukioita on 11 ja suomenkielisiä neljä. Alueella opiskeli pilotin aikana 12 878 toisen asteen opiskelijaa, joista tukiviesteillä tavoitettiin 35%.
Prima Botnia –hankkeen Sähköisen perhekeskuksen ja Nepsy-työpaketin alaisen Annie-projektin kohderyhmäksi valittiin 15-29 –vuotiaat Pohjamaan toisen asteen opiskelijat. Erityisesti tavoiteltiin haavoittuvassa asemassa olevia ja keskittymishäiriöiden kautta oireilevia nuoria avun ja tuen piiriin varhaisessa vaiheessa. Matalan kynnyksen Annie-viestin kautta kohderyhmänä olivat myös palveluverkon ulkopuolelle pudonneet nuoret ja nuoret, jotka eivät olleet hakeneet apua perinteisin tavoin.
Asiakaslähtöisyys näkyy toimintamallissa palvelun yksilöllisessä räätälöinnissä ja osallistavassa palvelumuotoilussa. Oppilaitoskohtaiset viestipolut on suunniteltu yhteistyössä opiskelijoiden kanssa, ja viestit lähetetään opiskelijoille koulupäivän jälkeen, jotta viesteihin on mahdollisuus vastata omassa rauhassa. Palvelu perustuu asiakkaan omaan arvioon avuntarpeesta, mikä vahvistaa asiakkaan itseohjautuvuutta ja osallisuutta.
Tukiviestien vaikuttavuutta on mitattu opiskelijoille lähetetyllä seurantakyselyllä, joka on lähetetty kaksi viikkoa opiskelijan lähettämän tukipyynnön jälkeen. Seurantaviestissä kysytään, onko opiskelija saanut avun tuen tarpeeseensa. Seurantakyselyyn vastasi keskimäärin 61% tukea pyytäneistä opiskelijoista, joista 89% oli saanut tarvitsemansa avun (N=270).
Palvelukokonaisuutta ja yhteistyömallia juurrutettaessa päätöksentekoon tarvitaan hyvinvointialueen ja kuntien sivistystoimien päättäjät sekä oppilaitosten rehtorit. Informaatiotilaisuuksia ja palavereja järjestettäessa on ennakoitava kuntien ja hyvinvointialueen budjetointien aikataulut.
Palvelukokonaisuutta käyttöönotettaessa on huomioitava riittävä ja tasapuolinen hyvinvointialueen ja oppilaitosten ammattilaisten edustus sekä opiskelijoiden osallisuus viestipolkuja rakennettaessa. Sekä hyvinvointialueen edustajien että koulun henkilönkunnan on varattava riittävästi aikaa viestipolkujen suunnitteluun ja laatimiseen sekä arviointiin. Koulun henkilökuntaa ja opiskelijoita on informoitava hyvin, jotta vieraasta numerosta saapuva tekstiviesti ei jää huomioimatta. Tukipyyntöjä vastaanottavat ammattilaiset on koulutettava alustan käyttöön.
Pilotin tuotoksena on dataan perustuva tilannekuva Pohjanmaan toisen asteen opiskelijoiden hyvinvoinnista ja tuen tarpeista liittyen mielenterveyteen, päihteiden käyttöön sekä fyysiseen terveyteen. Data on anonymisoitua eikä siitä voi erottaa yksittäisten opiskelijoiden vastauksia. Oppilaitoskohtaista dataa on mahdollista saada hyvinvointialueen tiedolla johtamisen työkaluihin ja koulutuksen järjestäjien käyttöön rajapinnan yli (integraatio) tai suoraan Annie-työkalun datanäkymästä (analytiikka). Näin hyvinvointialue voi hyödyntää Anniesta kertyvää dataa myös tiedolla johtamisessa. Tilannekuvasta on mahdollista saada esille myös oppilaitoskohtaisia tarpeita esimerkiksi kuraattorien ja terveydenhoitajien resursointiin sekä tarvittaessa myös hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kohdentamiseen.
Tilannekuva muodostettiin kahdeksan Pohjanmaan toisen asteen oppilaitoksen ja 4 452 opiskelijan antamien vastausten perusteella. Tavoitetuista opiskelijoista 8% (449 opiskelijaa) lähetti tukipyynnön ammattilaiselle. Oppilaitoksista viisi oli ruotsinkielisiä ja kolme suomenkielisiä. Viestipolut luotiin ja tukiviestit lähetettiin osassa kouluja myös englannin kielellä. Pilotin aikana Pohjanmaan toisen asteen oppilaitoksissa opiskeli 12 878 opiskelijaa, joista tukiviesteillä tavoitettiin 35%. Pilotin alussa tavoiteltua 13 000 opiskelijan tilannekuvaa ei tavoitettu siksi, koska kaikki oppilaitokset eivät osallistuneet vapaaehtoiseen pilottiin.
Mielenterveyteen, päihteiden käyttöön ja fyysiseen terveyteen liittyvät tukipyynnöt teemoitettiin hyvinvoinnin ja arjen hallinnan alle. Pilotin aikana ilmenneistä 449 tuen tarpeesta reilu kolmasosa eli 34% (153 tukipyyntöä) liittyi hyvinvointiin ja arjen hallintaan. Opiskelutaidot, opintojen suunnittelu sekä opiskelumotivaatio muodostivat 37% tukipyynnöistä opintojen sisällön olleessa tuen aiheena 23% opiskelijoista. Muita aiheita koski 6% tukipyynnöistä.
Merkittävimmät erot Pohjanmaan pilotissa suhteessa valtakunnallisiin koulutuksen järjestäjien tuloksiin olivat opiskelijoiden aktiivinen vastaaminen tukiviesteihin (70 % vs. kansallinen keskiarvo 56%), opiskelijoilla ilmenneiden tuen tarpeiden vähäisempi määrä kuin koulutusten järjestäjillä keskimäärin (8% vs. 21%). Mielen hyvinvointiin liittyvien tuen tarpeiden määrä oli sen sijaan jonkin verran kansallista keskiarvoa korkeampi (34% vs. 25%).
Annie-tukibotin avulla sujuvoitettiin opiskelijoiden asiakasohjausta ja nopeutettiin toisen asteen opiskelijoiden hoitoon ja palveluihin pääsyä. Ammattilaisten palautteiden perusteella tavoitettiin myös niitä opiskelijoita, jotka eivät olisi hakeneet apua perinteisin keinoin. Uudella asiakasohjauksen tavalla tavoiteltiin myös ongelmien eskaloitumisen ja koulupudokkuuden ehkäisemistä, mutta tätä on vaikea luotettavasti mitata.
Vaikuttavuutta voidaan seurata myös vertaamalla v. 2023 Kouluterveyskyselyn tuloksia syksyllä 2025 julkaistavan uuden Kouluterveyskyselyn tuloksiin Pohjanmaan toisen asteen opiskelijoiden osalta. Hyvinvointialue voi tulevaisuudessa hyödyntää Annie-tukiviestejä tilannekuvan luomiseen tietyin väliajoin, verrata tilannekuvia toisiinsa ja peilata tuloksia hyvinvointialueen tekemiin toiminnan, hoidon ja palveluiden muutoksiin.
Vaikuttavuutta voidaan osittain mitata myös oppilaitosten kokeman hyödyn pohjalta. Pilotin jälkeen ainakin yksi koulutuksen järjestäjä on ottanut käyttöön tukiviestit omakustanteisesti, koska kokee tukiviesteistä olevan selvää hyötyä opiskelijoille ja digitaalisen asiakasohjauksen olevan innovatiivinen tulevaisuuden asiakasohjauksen tapa.