Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Julkisten toimijoiden järjestöyhteistyö Hyte-neuvotteluiden teemana, Etelä-Pohjanmaan HVA (RRP, P4, I2)

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lakisääteisten neuvottelut rakennettiin teemallisesti. Julkisten toimijoiden järjestöyhteistyötä koskevat neuvottelut valmisteltiin osallistuvia tahoja edustavista toimijoista kootulla työryhmällä.

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueen on lain mukaan neuvoteltava kuntien sekä muiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien toimijoiden kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta vähintään kerran vuodessa (612/2021 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä). 
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella neuvotteluiden järjestämisestä vastaa yhdyspintatyön sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunta. 
 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Vuoden 2024 lakisääteiset hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen neuvottelut päätettiin pitää teemallisina julkisten toimijoiden järjestöyhteistyöstä. Tämä rajasi neuvotteluihin kutsuttavia tahoja ja lisäsi järjestöedustajien suhteellista osuutta suuremmaksi. Neuvotteluihin kutsuttiin Yhdyspintatyön sekä hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen lautakunta, kuntien edustajia, järjestöjen edustajia ja hyvinvointialueen viranhaltijoita ja kehittämisasiantuntijoita. 

Ratkaisun perusidea

Julkisten toimijoiden järjestöyhteistyön HYTE-neuvotteluita valmistelevassa työryhmässä oli mukana hyvinvointialueen, kuntien ja järjestöjen edustus. Yhdessä täsmennettiin neuvotteluiden tavoitteita, kohderyhmää, ohjelmarunkoa. Ohjelma esiteltiin alueellisessa HYTE-yhdyshenkilöiden verkoston kokouksessa, jossa se sai hyväksynnän kaikkien kuntien kanssa. Lautakunta teki ohjelmasta lopullisen päätöksen.
 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Neuvotteluihin valmistautuminen ja onnistuminen on jatkumo, joka kehittyy vuosi vuodelta.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Neuvotteluiden suunnitteluun on syytä varata riittävästi aikaa hyvinvointialueella.  Neuvotteluita valmistellessa on tärkeää ottaa jo suunnitteluun mukaan eri neuvotteluosapuolia edustavat toimijat. Suunnittelutyöryhmän tulee olla sopivan kokoinen, jotta se on toimintakykyinen. Hyvinvointialueella on neuvotteluiden koolle kutsujan rooli ja siten myös päävastuu valmisteluista ja osallistamisesta. Suunnittelutyöryhmä on perusteltua resursoida siksi, että varsinaisissa neuvotteluissa käytettävä eri toimijoiden yhteen laskettu työaika tuottaisi täyden hyödyn ja neuvottelut vastaisivat tavoitteeseensa. Yhteinen suunnittelu ohjaa neuvotteluihin valmistautumista, varmistaa, että sisältö vastaa eri toimijoiden neuvottelutarpeisiin ja neuvotteluille varmistuu yhteiset tavoitteet. Yhteinen suunnittelu sitouttaa osallistujat eri organisaatioista.

Samaa toteutustapaa voi soveltaa hyte-neuvotteluihin, vaikka teemallinen sisältö olisikin toinen.  

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Neuvottelut kehittyvät hyvinvointialueen ja sidosryhmien yhteistyön rakenteiden muovautuessa. Vuoden 2023 neuvotteluissa esiteltiin eri organisaatioiden erillisiä esityksiä.  Vuoden 2024 Hyte-neuvotteluiden alustuspuheenvuorot esiteltiin yhteistyönä, kuten kahden kunnan yhteisellä tai järjestötoimijoiden yhteisellä esityksellä. Seuraaviin Hyte-neuvotteluihin mennessä olisi tavoiteltavaa, että yhteistyö kehittyy niin, että alustuspuheenvuorot esitetään monialaisilta alueellisilta verkostojen kuten alueellisen Hyte-verkoston tai Järjestöyhdyshenkilöverkoston esityksinä.

Neuvottelut käytiin asialistan mukaisesti ja neuvotteluiden puolivälissä oli työpajat, joka mahdollistivat vilkkaan keskustelun ja erilaisten näkökulmien edistämisen. Työpajojen tuotoksista tehtiin linjaukset neuvotteluissa, joiden edistämistä päätettiin jatkaa verkostoissa. Neuvotteluista koottiin pöytäkirja.

Hyte-neuvotteluissa syntyi tahtotila edistää seuraavia:

  • Käynnistetään järjestöjen avustamisen sisältöjen ja käytäntöjen yhteensovittaminen julkistoimijoiden kesken.
  • Vapaaehtoistyön kasvattaminen yhteisillä rakenteilla järjestöjen ja julkistoimijoiden kesken.
  • Hyvinvointisuunnitelmat ja strategiat resurssien kohdentamisen perusteena huomioiden elinkaariajattelu ja erityisryhmät