JuniorDigiagentti-toiminta, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallinnoima Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hanke palkkasi nuoria kesätöihin pariksi viikoksi kertomaan hyvinvointialueen OmaEP digipalveluista ja toimimaan digitukena asiakkaille. Toimintamalli työllisti 29 nuorta.
Digitalisaatio etenee nopeasti ja se on tullut vahvaksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Väestön digitaaliset valmiudet eivät kuitenkaan kehity samassa tahdissa. Ikääntyminen, alueellinen eriarvoisuus ja digitukea tarvitsevien ryhmien kasvu (esim. iäkkäät, maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat) korostavat tarvetta matalan kynnyksen digituen palveluille. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella kehitetty Digiagentti-toimintamalli (ks. linkki) vastaa digituen tarpeeseen ja tähän toimintamalliin linkittyen tavoitteena on JuniorDigiagenttitoiminnan avulla tuoda nuoret vahvemmin osallisiksi toimintaan.
Valtakunnalliset ja alueelliset strategiat (mm. sote-uudistus, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hyvinvointialue- ja palvelustrategia) ohjaavat julkisten palvelujen digitalisointia sekä painottavat asiakaslähtöisyyttä, yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiassa nämä tavoitteet näkyvät konkreettisesti. JuniorDigiagenttitoiminta tukee niiden toteutusta palvelujen jalkauttamisella (digituki) ja asiakasymmärryksen lisäämisellä.
JuniorDigiagenttitoiminnan kohderyhmänä ovat ensisijaisesti Etelä-Pohjanmaan asukkaat. Erityisesti ne, jotka tarvitsevat tukea digipalveluiden käytössä, esimerkiksi ikäihmiset tai henkilöt, joille sähköinen asiointi ei ole arkipäivää. Nuoret Digiagentit jalkautuivat eri puolille maakuntaa kirjastoihin, terveyskeskuksiin ja julkisiin tiloihin esittelemään OmaEP- ja Tarmoa-palveluita selkeästi ja matalalla kynnyksellä.
Toiminnan toinen kohderyhmä ovat nuoret kesätyöntekijät, jotka saavat mahdollisuuden kartuttaa työkokemustaan, oppia asiakaspalvelua ja kehittää digiosaamistaan. Nuoret toimivat digitukena asukkaiden ja hyvinvointialueen välillä sekä pääsevät tutustumaan hyvinvointialueen toimintaan käytännön tasolla uudella tavalla.
Toiminnan aikana kerrytetään asiakasymmärrystä suoraan kentältä: nuoret raportoivat yleisimmistä kysymyksistä ja kohtaamisista, joissa nousivat esiin esimerkiksi digipalveluiden käyttöön liittyvät esteet ja ennakkoluulot. Nuoret havainnoivat, miten esittelypisteiden sijoittelu ja sijainti vaikuttavat asiakaskohtaamisiin. Tätä tietoa hyödynnetään jatkossa digipalveluiden kehittämisessä ja viestinnän suunnittelussa.
JuniorDigiagentti-projekti sai alkunsa, kun kaksi ajankohtaista tarvetta kohtasivat. Hyvinvointialueella haluttiin lisätä digipalveluiden näkyvyyttä ja toivottiin niihin liittyvän opastuksen ja esittelyn jalkautuvan suoraan asukkaiden arkeen ja ympäristöön eri puolille maakuntaa. Samalla heräsi keskustelu nuorten kesätyömahdollisuuksista. Näistä lähtökohdista syntyi idea tarjota nuorille uudenlainen kesätyö, jossa he pääsisivät esittelemään hyvinvointialueen digitaalisia palveluita ja tarjoamaan käytännön digitukea asukkaille eri kohteissa.
Alkuperäisenä tavoitteena oli palkata työpari nuoria työskentelemään jokaisen alueen kahdeksan sosiaali- ja terveyskeskuksen alueelle. Projektin edetessä laajensimme nuorten määrää siten, että OmaEP:n esittely mahdollistui Etelä-Pohjanmaan jokaisessa kunnassa. Lisäksi palkkasimme some-tiimin, jonka tehtävänä oli kesätyöjakson aikana tuottaa materiaalia Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueen sosiaaliseen mediaan.
Juniordigiagenttitoiminnan ideoimiseen osallistui Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen henkilöstö kokonaisuudessaan. Joukosta nimettiin ydintiimi, joka vastasi toimintamallin tarkemmasta suunnittelusta. Ydintiimiin kuului hankejohtaja, kaksi hankeasiantuntijaa ja asiantuntija-assistentti.
Toimintaa suunnitellessa tärkeässä roolissa oli hyvinvointialueen viestintä, jonka kanssa suunniteltiin rekrytointiin ja markkinoitiin liittyvä viestintä. Tärkeinä yhteistyötahoina toimivat myös hyvinvointialueen palvelut, joiden kanssa sovittiin JuniorDigiagenttien esittelypisteet. Toimintaa jalkautettiin myös yhdyspintatoimijoiden tiloihin. Kuntien (kirjastojen) ja yritysten (kaupat) kanssa yhteistyö toimi sujuvasti.
Kokeilu osoitti, että nuorten osallistaminen vastuullisiin ja asiakaslähtöisiin tehtäviin lisää heidän itsevarmuuttaan, asiakaspalvelutaitojaan ja ymmärrystään digituen merkityksestä. Selkeä perehdytys, työparityöskentely ja nimetty tukihenkilö loivat turvallisen ilmapiirin ja tukivat oppimista. Projekti toi näkyvyyttä hyvinvointialueen palveluille myös laajemmin – OmaEP sovelluksen tunnettuus kasvoi ja media tarttui aiheeseen aktiivisesti.
Samalla tunnistettiin kehittämiskohteita, kuten esittelypisteisiin ja esittelyaikoihin liittyviä muokkaustarpeita. Kokemus oli nuorille merkityksellinen ja jätti positiivisen vaikutuksen – suurin osa haluaisi jatkaa vastaavassa roolissa tai suosittelisi kokemusta muille. Kokeilu osoitti, että kun nuorille annetaan mahdollisuus osallistua, vaikuttaa ja oppia, syntyy kokemuksia, jotka kantavat pitkälle sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta.
Toimintamallissa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue palkkasi kesäksi nuoria JuniorDigiagentteja esittelemään ja opastamaan alueen asukkaita OmaEP-digipalvelun käytössä eri puolilla maakuntaa sekä jakamaan siihen liittyvää esitemateriaalia (liitteenä esimerkkejä esittelypisteistä). Samalla nuorille tarjottiin käytännön työkokemusta asiakaspalvelusta, viestinnästä ja digitaidoista.
Ratkaisu koostui huolellisesti suunnitellusta rekrytointiprosessista, kattavasta perehdytyksestä, työparimallista ja jatkuvasta ohjauksesta. Nuoret toimivat sekä fyysisissä esittelypisteissä (sote-keskukset, kirjastot, kaupat) että some-tiimissä, joka tuotti sisältöä sosiaaliseen mediaan. Tukea ja ohjausta kesätyöjakson ajalle tarjosivat nimetyt vastuuhenkilöt ("kummit") sekä jokaisessa esittelypisteessä oli nimetty vastuuhenkilö ottamassa nuoret vastaan ja opastamassa tilojen käyttöön liittyvissä asioissa.
Malli tavoitti kaikki maakunnan kunnat (ks. liitteenä oleva kuva) ja yhdisti asukkaiden digituen sekä nuorten osaamisen kehittämisen yhdeksi kokonaisuudeksi, joka lisäsi digipalveluiden tunnettuutta ja tarjosi nuorille merkityksellisen työelämäkokemuksen.
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
JuniorDigiagentti-toimintamallin käyttöönotto vaatii innovatiivisuutta ja rohkeutta rekrytoida ja toteuttaa kokonaisuus uudella tavalla. Toimintamallin taustalla on ajatus lähestyä tuttua asiaa erilaisesta näkökulmasta. Nuorten osaamisen, kokemusten ja ajatusten hyödyntäminen tuo parhaimmillaan digipalveluiden kehittämiseen ja palveluiden esittelyyn uutta raikkautta.
Projekti vaatii toteutuakseen sitoutuneen ja innostuneen henkilöstön, taloudelliset resurssit, hyvät yhteistyökumppanit ja toimivat käytänteet.
Toiminta toi digipalveluille näkyvyyttä. Media tarttui aiheeseen aktiivisesti ja OmaEP-sovelluksen tunnettavuus kasvoi eri puolilla Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialuetta. OmaEP sovelluksen latausmäärät lisääntyivät ja Tarmoa palvelusta saatiin arvokasta palautetta. Nuorten arviot työjaksosta olivat erittäin myönteisiä (keskiarvo 9,4/10). Suositteluhalukkuus (NPS 86) osoittaa, että JuniorDigiagentti-malli tarjosi onnistuneen tavan yhdistää nuorten työllistäminen, digituki ja asiakaslähtöinen kehittäminen.
Kuva
Kuva
Kuva
