Keski-Uudellamaalla suunniteltava ja käyttöönotettava kaatumisten ehkäisyn toimintamalli, joka perustuu maailmanlaajuisiin suosituksiin ja sisältää riskinarvioinnin lisäksi omahoitopolun. Toimintamallin käyttöönotto tapahtuu vuosien 2024-2025 aikana.

Toimintaympäristö

Kaatumiset ovat ikäihmisten yleisin tapaturmatyyppi. Yli 65-vuotiaista joka kolmas ja yli 80-vuotiaista joka toinen kaatuu vuosittain. Väestön vanhenemisen sekä elinajanodotteen nousun myötä kaatumisten määrät tulevat kasvamaan. Kaatumiset aiheuttavat vakavia terveydellisiä seurauksia ja inhimillistä kärsimystä, kuten lonkkamurtumia, pitkiä sairaalajaksoja ja toimintakyvyn heikkenemistä. Kaatumiset ja niihin liittyvät vammat aiheuttavat myös merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Suomessa vuosittain yli tuhat ikäihmistä menehtyy kaatumisten aiheuttamiin komplikaatioihin ja kaatuminen on yleinen kuolemaan johtava tapaturman syy yli 65-vuotiailla. Turvallisesti kaiken ikää -ohjelma on asettanut tavoitteeksi vähentää yli 65 vuotiaiden kaatumisista tai putoamisista johtuvia kuolemia ja kaatumishoitojaksoja. Lisäksi HYTE- kerroin kannustaa kuntia ja hyvinvointialuetta yhteistyöhön kaatumisten vähentämiseksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kaatumisten ehkäisytyö on ollut tähän asti hajanaista Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Kaatumisten ehkäisyn geneerisen toimintamallin tarve tunnistettiin ja asetettiin yhdeksi tavoitteeksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Kestävän kasvun -hankkeessa. Kaatumisten ehkäisyn alueellisen toimintamallin kehittäminen on nostettu tavoitteeksi myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen laatu-, asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmassa 2023-2024.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneet ja heidän omaisensa, ammattilaiset sekä muut ikääntyneiden kanssa työskentelevät toimijat.  

Idean testaus asiakkaalla

Palaute pilotointien perusteella on ollut vaihtelevaa. Aiheena kaatumisten ehkäisy pidetään erittäin tärkeänä. Ikääntyneiden asumispalveluissa ammattilaiset ovat kokeneet pilotoidun toimintamallin hyvänä ja selkeänä ja palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että toimintamalli voidaan ottaa käyttöön ilman muutoksia.  

Akuuttiosastoilla ja kuntoutuskeskuksessa toimintamallia täytyy pilotointien palautteiden perusteella yksinkertaistaa. Pilotoitavissa toimintamalleissa ei täysin noudatettu maailmanlaajuisia suosituksia, jossa kaikki sairaalapalveluissa olevat yli 65-vuotiaat katsotaan olevan korkeassa kaatumisriskissä. Pilotoitavassa toimintamallissa oli mukana seulonta, mutta palautteiden perusteella tämä aiheutti turhaa työtä, sillä suurin osa potilaista ja kuntoutujista on korkeassa kaatumisriskissä. Jatkokehittäminen palautteiden perusteella tapahtuu vuonna 2025.

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen nettisivuilta löytyvästä Varmoin askelin -oppaasta lähetettiin asukaskehittäjille sähköinen kysely ja opasta kehitettiin asukaskehittäjiltä saadun palautteen perusteella selkeämmäksi.

Ratkaisun testaaminen

Geneerisen toimintamallin pohjalta muokattuja toimintamalleja pilotoidaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella syksyllä 2024. Pilotoinnissa ovat mukana akuuttiosastot, kuntoutuskeskus ja ikääntyneiden asumispalvelut. 

Pilotointia edeltävänä kuukautena pidetään infotilaisuuksia alkavasta pilotista sekä toimintamallin käyttöönottokoulutukset. Infoista ja käyttöönottokoulutuksista laaditaan myös tallenteet työntekijöille myöhemmin katsottavaksi.

Laajojen pilotointien toteutuminen ja onnistuminen vaatii yhden projektikoordinaattorin lisäksi useiden eri työntekijöiden yhteistyötä ja työpanosta. Jokaisesta yksiköstä tarvitaan yksi tai useampi avainhenkilö, joiden rooli oli kannustaa, tukea, jakaa tietoa sekä mahdollisuuksien mukaan myös kouluttaa. Olennaisia vastuuhenkilöitä pilotoinnin onnistumisessa avainhenkilöiden lisäksi ovat esihenkilöt, vastaavat sairaanhoitajat ja asiantuntijasairaanhoitaja.

Kaatumisten ehkäisyn osaamisen lisäämiseksi ennen pilotointien alkua suositellaan jokaiselle työntekijälle suoritettavaksi Duodecim Oppiportin Kaatumisten ehkäisy -verkkokurssia. Lisäksi akuuttiosastojen henkilöstön toiveesta farmasian asiantuntijapalvelut tekevät tallenteen kaatumisriskiä lisäävistä lääkkeistä ja lääkäreille pidetään koulutus aiheesta teamsissa.

Kaikkien ammattilaisten osaamisen lisäämiseksi syksyn 2024 aikana tullaan järjestämään kolme verkkokoulutusta, joiden aiheet ovat:

  • voimaa- ja tasapainoa (yhteistyössä Luustoliiton kanssa)
  • kaatumisriskiä lisäävät lääkkeet
  • hyvän ravitsemustilan merkitys kaatumisten ehkäisyssä. 

Lisäksi kaatumisten ehkäisystä, omahoitopolusta ja Varmoin askelin -oppaasta sekä toimintamallien pilotoinnista viestitään runsaasti Keusoten sisäisesti ja ulkoisesti.

Kokeilun tavoitteet

Pilotoinnin tavoitteena on selvittää miten henkilöstö kokee kaatumisten ehkäisyn toimintamallin ja sen hyödyt osana omaa työtään sekä onko toimintamalli käyttökelpoinen sellaisenaan vai tarvitaanko siihen muutoksia ennen käyttöönottoa.

Ratkaisun perusidea

Kaatumisten ehkäisyn yleisen toimintamallin tavoitteena on auttaa ammattilaisia tunnistamaan systemaattisesti ikääntyneen henkilön kaatumisriski ja antamaan neuvontaa ja ohjausta mahdollisiin jatkotoimenpiteisiin kaatumisriskitason mukaisesti. Toimintamallin lähtökohtana on aiemmista kaatumisista kysyminen ja yksilöllisten riskitekijöiden tunnistaminen maailmanlaajuisten kaatumisten ehkäisyn suositusten mukaisesti. Yleisen toimintamallin pohjalta on räätälöity tarkennettuja toimintamalleja. 

Ikääntyneiden asumispalveluiden toimintamalli pohjautuu maailmanlaajuisiin suosituksiin. Suositusten perusteella erillistä seulontaa ei suositella, vaan kaikki asukkaat ovat lähtökohtaisesti korkeassa kaatumisriskissä. Yksilöllisten riskitekijöiden tunnistamisen ja toimenpiteiden suunnittelun ja tavoitteiden asettamisen apuna ovat pilottia varten rakennettu kaatumisten ehkäisyn RAI -henkilöraportti ja kaatumisten ehkäisyn -tarkistuslista. Toimintamallin ja kaatumisten ehkäisyn tarkistuslistan kanssa yksiköihin on laitettu näkyville HUSin tekemä listaus kaatumisvaaraa lisäävistä lääkkeistä.

Kuntoutuskeskuksen ja akuuttiosastojen toimintamallissa seulotaan asiakkaan kaatumisriski, mutta korostetaan kaikkien olevan suuressa kaatumisvaarassa varsinkin akuutissa vaiheessa. Molemmissa toimintaympäristöissä on korostettu pilotointien aikana kaatumisriskiä lisäävien lääkkeiden merkitystä ja pyritty lisäämään osaamista aiheesta koulutusten avulla.

Hyvinvointialueen nettisivuille on lisäksi koottu omahoitopolku, jossa kuka tahansa voi käydä arvioimassa omaa kaatumisriskiään ja saada ohjeita riskitasonsa mukaisesti. Omahoitopolun riskitasot on jaoteltu kolmeen ammattilaisten mallin mukaisesti ja jaottelun suunnittelussa on ollut mukana UKK-instituutin asiantuntija. Omahoitopolun yhteydestä löytyy myös Varmoin askelin -opas, joka on suunnattu ikääntyneelle ja läheisille kaatumisten ehkäisyn tueksi. Opasta voivat hyödyntää myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, liikunnan asiantuntijat sekä järjestöjen ja yhdistysten vapaaehtoiset ohjauksessa ja neuvonnassa. Oppaan painettu versiota jaetaan Keusoten eri toimipisteillä.

Liitteet
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kaatumisen ehkäisy on Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella tunnistettu tärkeäksi ja yhteiseksi tavoitteeksi. Toimintamallin suunnitteluun, työstämiseen tai kommentointiin on osallistunut asiantuntijoita ja työntekijöitä hyvinvointialueelta, kunnista, vanhusneuvostosta, UKK -instituutista ja Luustoliitosta. Yleistä toimintamallia kehitettiin kaatumisten ehkäisyn työryhmässä keväällä 2024 ja tarkennettuja toimintamalleja pienemmissä työryhmissä. Kehittämistyössä on ollut Kestävän kasvun -hankkeen myötä henkilöresurssina yksi projektikoordinaattori.

Kaatumisten ehkäisyn toimintamallin jalkautumista edesauttaa: 

  • hyvinvointialueen johdon sitoutuminen 
  • kaatumisten ehkäisyn merkityksen ymmärtäminen osana jokaisen työtä
  • henkilöstön koulutukset kaatumisten ehkäisystä ja toimintamallista
  • kaatumisten ehkäisyn tuominen osaksi uuden työntekijän perehdytystä
  • esihenkilöiden ja henkilöstön sitoutuminen toimintamalliin
  • vastuunjaon sopiminen yksiköissä
  • kehittämistyön jatkuvuuden varmistaminen sopimalla omistajuudesta ja kehittämisen rakenteista
  • alueellisen yhteistyön kehittäminen yhdessä kuntien, kolmannen sektorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa.
  • Sisäinen ja ulkoinen viestintä