Kaatumisten ehkäisyn toimintamalli (RRP, P4, I1)
Keski-Uudellamaalla suunniteltava ja käyttöönotettava kaatumisten ehkäisyn toimintamalli, joka perustuu maailmanlaajuisiin suosituksiin ja sisältää riskinarvioinnin lisäksi omahoitopolun. Toimintamallin käyttöönotto tapahtuu vuodesta 2024 alkaen.
Kaatumiset ovat ikäihmisten yleisin tapaturmatyyppi. Yli 65-vuotiaista joka kolmas ja yli 80-vuotiaista joka toinen kaatuu vuosittain. Väestön vanhenemisen sekä elinajanodotteen nousun myötä kaatumisten määrät tulevat kasvamaan. Kaatumiset aiheuttavat vakavia terveydellisiä seurauksia ja inhimillistä kärsimystä, kuten lonkkamurtumia, pitkiä sairaalajaksoja ja toimintakyvyn heikkenemistä. Kaatumiset ja niihin liittyvät vammat aiheuttavat myös merkittäviä terveydenhuollon kustannuksia. Suomessa vuosittain yli tuhat ikäihmistä menehtyy kaatumisten aiheuttamiin komplikaatioihin ja kaatuminen on yleinen kuolemaan johtava tapaturman syy yli 65-vuotiailla. Turvallisesti kaiken ikää -ohjelma on asettanut tavoitteeksi vähentää yli 65 vuotiaiden kaatumisista tai putoamisista johtuvia kuolemia ja kaatumishoitojaksoja. Lisäksi HYTE-kerroin kannustaa kuntia ja hyvinvointialuetta yhteistyöhön kaatumisten vähentämiseksi.
Kaatumisten ehkäisytyö on ollut hajanaista Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. Henkilöstön arviota Kaatumisten ehkäisytyön nykytilasta kartoitettiin vuonna 2023. Kaatumisten ehkäisyn geneerisen toimintamallin tarve tunnistettiin ja asetettiin yhdeksi tavoitteeksi Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen Kestävän kasvun -hankkeessa. Kaatumisten ehkäisyn alueellisen toimintamallin kehittäminen on nostettu tavoitteeksi myös Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen laatu-, asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelmassa 2023-2024.
- Toimintamalli valmis: kyllä/ei
- Toimintamallin käyttöönotto aloitettu: kyllä/ei
- Toimintamallia pilotoineiden ja käyttöönottaneiden yksiköiden määrä
- Koulutettujen henkilöiden määrä
- Lonkkamurtumat yli 65-vuotiailla
Kohderyhmänä ovat Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen ikääntyneet (yli 65-vuotiaat) ja heidän omaisensa, ammattilaiset sekä muut ikääntyneiden kanssa työskentelevät toimijat.
Asiakasymmärrystä kerrytettiin mm. kyselyn ja asukasraadin avulla.
Kaatumisten ehkäisyn maailmanlaajuiset suositukset, UKK-instituutti.
Kehittämistyössä on hyödynnetty muiden hyvinvointialueiden hyvää kehittämistyötä (mm. Pirkanmaan hyvinvointialue, Etelä-Karjalan hyvinvointialue ja HUS) sekä Alueellisen kaatumistenehkäisyn verkoston (AKE-verkosto) antia.
Palaute pilotointien perusteella on ollut vaihtelevaa. Aiheena kaatumisten ehkäisy pidetään erittäin tärkeänä. Ikääntyneiden asumispalveluissa ammattilaiset ovat kokeneet pilotoidun toimintamallin hyvänä ja selkeänä ja palautteen perusteella vaikuttaa siltä, että toimintamalli voidaan ottaa käyttöön ilman muutoksia.
Akuuttiosastoilla ja kuntoutuskeskuksessa toimintamallia täytyy pilotointien palautteiden perusteella yksinkertaistaa. Pilotoitavissa toimintamalleissa ei täysin noudatettu maailmanlaajuisia suosituksia, jossa kaikki sairaalapalveluissa olevat yli 65-vuotiaat katsotaan olevan korkeassa kaatumisriskissä. Pilotoitavassa toimintamallissa oli mukana seulonta, mutta palautteiden perusteella tämä aiheutti turhaa työtä, sillä suurin osa potilaista ja kuntoutujista on korkeassa kaatumisriskissä. Jatkokehittäminen palautteiden perusteella tapahtuu vuonna 2025.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen nettisivuilta löytyvästä Varmoin askelin -oppaasta lähetettiin asukaskehittäjille sähköinen kysely ja opasta kehitettiin asukaskehittäjiltä saadun palautteen perusteella selkeämmäksi.
Geneerisen toimintamallin pohjalta muokattuja toimintamalleja pilotoitiin Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella syksyllä 2024. Pilotoinnissa olivat mukana akuuttiosastot, kuntoutuskeskus ja ikääntyneiden asumispalvelut.
Pilotointia edeltävänä kuukautena järjestettiin infotilaisuuksia sekä toimintamallin käyttöönottokoulutukset. Infoista ja käyttöönottokoulutuksista laadittiin myös tallenteet työntekijöille myöhemmin katsottavaksi.
Laajojen pilotointien toteutuminen ja onnistuminen edellytti yhden projektikoordinaattorin lisäksi useiden eri työntekijöiden yhteistyötä ja työpanosta. Jokaisesta yksiköstä määriteltiin yksi tai useampi avainhenkilö, joiden rooli oli kannustaa, tukea, jakaa tietoa sekä mahdollisuuksien mukaan myös kouluttaa. Olennaisia vastuuhenkilöitä pilotoinnin onnistumisessa avainhenkilöiden lisäksi olivat esihenkilöt, vastaavat sairaanhoitajat ja asiantuntijasairaanhoitaja.
Kaatumisten ehkäisyn osaamisen lisäämiseksi ennen pilotointien alkua suositeltiin jokaiselle työntekijälle suoritettavaksi Duodecim Oppiportin Kaatumisten ehkäisy -verkkokurssia. Lisäksi akuuttiosastojen henkilöstön toiveesta farmasian asiantuntijapalvelut tekivät tallenteen kaatumisriskiä lisäävistä lääkkeistä ja lääkäreille järjestettiin koulutus aiheesta teamsissa.
Kaikkien ammattilaisten osaamisen lisäämiseksi syksyn 2024 aikana järjestettiin kolme verkkokoulutusta, joiden aiheet olivat:
- voimaa- ja tasapainoa (yhteistyössä Luustoliiton kanssa)
- kaatumisriskiä lisäävät lääkkeet
- hyvän ravitsemustilan merkitys kaatumisten ehkäisyssä.
Lisäksi kaatumisten ehkäisystä, omahoitopolusta ja Varmoin askelin -oppaasta sekä toimintamallien pilotoinnista viestitään runsaasti Keusoten sisäisesti ja ulkoisesti.
Pilotoinnin tavoitteena oli selvittää:
- miten henkilöstö kokee kaatumisten ehkäisyn toimintamallin ja sen hyödyt osana potilaan tai asiakkaan kaatumisen riskinarviointia sekä
- onko toimintamalli käyttökelpoinen sellaisenaan vai tarvitaanko siihen muutoksia ennen käyttöönottoa.