Kaikki Messis Rap - työpaja yläkoululaisille/etsivä työ perusopetuksessa
Yläkouluikäisille maahanmuuttajaoppilaille suunnattu kasvatuksellinen rap-työpaja käyttäytymisellään reagoiville oppilaille, joilla on syrjäytymisriskiä, tarkoituksena mahdollistaa osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia.
Toimintamallin kehittämiseen ja saavuttettavuuteen on olennaisesti vaikuttanut rap-musiikin arvostuksen ja suosion kasvaminen viimeisen vuosikymmenen aikana. Rap-musiikin pedagogiset hyödyt sekä sovellusmahdollisuudet nuorisotyössä tunnistetaan aikaisempaan paremmin, mikä avaa uusia yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksia toimintamallin kehittämiseksi. Rap-musiikin tuominen osaksi jopa ammattiin johtavaa koulutusta, kuten Jyväskylän koulutuskuntayhtämä Gradian musiikon ammattitutkinnossa on tehty, lisää tämän uskottavuutta niin päättäjien kuin rahoittajienkin silmissä. Myös lisääntynyt tutkimustieto rap-musiikin erilaisista sovellusmahdollisuuksista edistää uudenlaisten toimintamuotojen kehitystyötä.
Huoli suomalaisten nuorten, etenkin poikien heikentyneestä lukutaidosta ja kielellisistä valmiuksista on
saanut koulut ja kolmannen sektorin toimijat etsimään uusia välineitä ja menetelmiä, joiden avulla nuoret
saataisiin kiinnostumaan kielen oppimisesta. Lukutaidon heikentymisen ohella myös maahanmuuttajien
kasvanut määrä on asettanut paineita löytää lisää keinoja kotoutumisen ja kielen oppimisen tueksi. Rap-musiikin hyödyntäminen menetelmänä voi omalta osaltaan vastata näihin haasteisiin. Rap-musiikki on tällä hetkellä suosituin musiikkityyli nuorten parissa, minkä vuoksi se herättää paljon kiinnostusta nuorista. Lisäksi rap on kulttuuri-ilmiönä maailman laajuinen ja siten myös helposti lähestyttävissä muista kuin suomalaisesta kulttuuritaustasta tuleville nuorille.
Mediassa on viime vuosina nostettu runsaasti esiin nuorten etenkin jengimuotoinen rikollisuus. Vaikka rap-musiikkia hyödynnetäänkin tällä hetkellä esimerkiksi rikollisten kuntouttamisessa, on tarve Kaikki messis -toimintamallin kaltaiseen ennaltaehkäisevään toimintaan todennäköisesti lisääntymässä tulevaisuudessa. Nuorilla on kehitykselliseen ikäkauteen kuuluva voimakas tarve kuulua yhteisöön ja tulla hyväksytyksi, ja rap-yhteisö vastaa juuri tähän tarpeeseen ja samalla ehkäisee jengiytymistä ja siihen liittyviä haasteita.
Toiminta on lähtöisin Ahvenisjärven koulun maahanmuuttajanuorista itsestään, joilla oli haasteita yläkouluun sitoutumisessa. Koulunkäyntiin ja tavanomaisiin harrastuksiin liittyvä kiinnostus oli kateissa. Toimintamallin teoreettisena pohjana toimii Niko Torvisen opinnäytetyöhön Teatteritoiminnan kulttuurihyvinvointivaikutukset : nuorten vuorovaikutustaitojen vahvistaminen teatteritoiminnan keinoin (TAMK, 2022)
Toimintamallin avulla vastataan myös yhteisöllisen kasvatustyön tarpeisiin, jolla tuetaan koulurauhaa ja viihtyvyyttä myös muiden oppilaiden näkökulmasta. Toimintamallin avulla pyritään vähentämään väkivaltatilanteita ja muuta häiriökäyttäytymistä kouluyhteisössä. Nuorilla on kehitykselliseen ikäkauteen kuuluva voimakas tarve kuulua yhteisöön ja tulla hyväksytyksi, ja rap-yhteisö vastaa juuri tähän tarpeeseen ja samalla ehkäisee jengiytymistä ja siihen liittyviä haasteita.
Ryhmämuotoisen toiminnan tarkoituksena on vahvistaa nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja näin ennaltaehkäistä syrjäytymisen ilmiöitä. Hip hop -kulttuuri ja rap-musiikki oppimisaluistoina tarjoavat mahdollisuuden kehittää nuorten aktiivisuutta ja toimijuutta omassa kulttuuriympäristössään vaikuttamisessa, mikä edistää laajemminkin yhteiskuntaan integroitumista. Suomen kielellä toteutettava työpaja ja rap-lyriikoiden kuuntelu, analysointi ja kirjoittaminen vahvistavat myös osallistujien kielellisiä valmiuksia kuten luku- ja kirjoitustaitoja sekä itsensä ilmaisemisen taitoja. Näiden taitojen vahvistuminen vaikuttaa myönteisesti myös muuhun koulutyöhön sitoutumiseen, vähentää poissaoloja ja edistää näin peruskoulun loppuun saattamista.
Toiminnassa on mukana moniammatillinen verkosto artisteja, musiikintuottajia, videotuotantoa sekä pedagogiikan ja sosiaalialan asiantuntijoita yhteisen asian äärellä. Monipuolinen tunnettu verkosto sitouttaa nuoret mukaan toimintaan.
Laajan verkoston ansiosta toiminta on helposti siirrettävissä pilottikoululta myös muihin kouluihin, oppilaitoksiin ja yhteisöihin.
- toimintaan osallistuvien oppilaiden keskeiset elämäntaidot vahvistuvat: tunne- ja vuorovaikutustaidot, ilmaisutaidot, ajattelu- ja resielienssitaidot / psykologinen joustavuus - identiteetti ja itsetunto vahvistuvat
- toimintaan osallistuvien oppilaiden turvan tunne vahvistuu, he kokevat tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi, kokevat voivansa vaikuttaa asioihinsa ja yhteisöönsä, kokevat osallisuuden ja yhteisöllisyyden myönteisiä vaikutuksia; heidän sosiaalinen pääomansa vahvistuu
- koulunkäynnin näkökulmasta osallistujien poissaolot vähenevät, kielitaito kehittyy, koulunkäyntiin sitoutuminen vahvistuu
- yhteisön tasolla turvallisuus ja hyvinvointi kouluyhteisössä vahvistuu, jengiytymistä kyetään ennaltaehkäisemään
Muutosta mitataan prosessiarvioinnin sekä vaikutustutkimuksen keinoin, menetelminä mm. palautteen ja kokemusten kerääminen toimintaan osallistuvilta oppilailta sekä verkostoilta, lisäksi poissaolot, koulumenestys sekä peruskoulun päättäminen toimivat mittareina
Ryhmä kokoontuu säännöllisesti kouluajan ulkopuolella sekä kouluaikana. Toiminta tapahtuu siellä missä oppilaat ovat. Toiminnan laatu on erityisen tärkeää sillä nuoret ovat tarkkoja siitä mihin aikansa käyttävät. Kun toiminnassa on päästy alkuun nuoret tekevät musiikkia ja kirjoittavat sanoituksia suomeksi myös kotona ja vapaa-ajallaan. Hip hopista tulee osa nuorten identiteettiä, jolloin toiminta siirtyy myös kokoontumisaikojen ulkopuolelle.
Toiminnassa käytettäviä sosiaalialan menetelmiä mm. kohtaamistyö, etsivä työ, motivointi ja osallistaminen, keskeisten elämäntaitojen taitovalmennus osana nuoria motivoivaa toimintaa, tavoitellun myönteisen muutoksen mahdollistaminen ja esteiden poistaminen
Toimintaan osallistuvat ovat syrjäytymisvaarassa olevia maahanmuuttajanuoria, jotka on poimittu kouluyhteisön sisältä etsivän työn menetelmillä. Ahvenisjärven koululla on pitkä perinne maahanmuuttajatyössä ja kulttuurien välisessä työssä. Rap ja musiikintuotanto on juuri se motivoiva seikka, joka on saanut nuoret osallistumaan ja sitoutumaan. Toiminnan painopiste on tavoitteellisessa yhteisöllisessä kasvatustyössä.
Yhteistyötahoja mm. Tampereen kaupunki / nuorisopalvelut, Tampereen Rap-Akatemia, Pirkanmaan Elokuvakeskus, Vamos, Tredu
Yhteisöön on kerätty alan osaajat, jotka tuottavat yhdessä helposti laajennettavaa ja sovellettavaa toimintamallia
Toimintamallia on pyydetty hyödynnettäväksi Tampereen kaupungin perusopetuksen jengiytymisen ennaltaehkäisy -hankkeessa, ja se tulee olemaan seuraava yhteistyötaho
Ahvenisjärven rap-työpajan laajentaminen ja soveltaminen muihin Tampereen kouluihin. Nuorten kiinnostus ja halu toteuttaa itseään on se tarve, joka on jo olemassa.
Rap viedään sinne missä nuoret ovat. Yhteisölliset kasvatusmenetelmät, jossa tavoitteellinen ennaltaehkäisevä työskentely ja nuorten kielitaito sekä hyvinvointi on keskiössä. Toiminnan lopputuotteina tehdään omia kappaleita, videoita, livekeikkoja.
Toimintamalli on nyt käytössä neljättä vuotta. Työskentely muokkaantuu aina kunkin ryhmän toiveiden ja tavoitteiden mukaan sekä keston perusteella. Palautteen ja kokemuksen perusteella on havaittu, että on tärkeää ymmärtää kunkin ryhmän toiveet, kyvyt ja tarpeet.
Toimintaan osallistuneilta nuorilta sekä nuorten kanssa toimivilta ammattilaisilta saadun palautteen mukaan toiminta on ollut vaikuttavaa, se on lievittänyt murrosiän mukanaan tuomia haasteita, rap-työpajan ohjaajien tuki on koettu tärkeäksi monien nuorten haasteiden kanssa. Kaikki toimintaan sen kolmivuotisen pilotin aikana osallistuneet nuoret saivat peruskoulun päätökseen.
Toimintamallia ollaan laajentamassa perusopetuksesta tuva-opetukseen vapaan sivistystyön opistoon. Tuva-opetuksessa rap-työpajatoiminta on pilotoitu myönteisin palauttein keväällä 2023 ja vapaan sivistystyön opiston kanssa yhteistyössä alkaa rap-musiikkilinja 1/2023.
Lisätä tavoitteellisen yhteisöllisen kasvatustyön ja sosiaalialan erityisasiantuntemuksen menetelmiä kouluympäristössä, jolla voidaan vaikuttaa niin yksilön kuin yhteisön hyvinvointiin. Vastata ennaltaehkäisevän työn kehittämistarpeeseen kouluyhteisöissä. Lisätä moniammatillista yhteistyötä kulttuurialan ja sosiaalialan toimijoiden keskuudessa. Luoda lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaa ja suojaavaa toimintaa, jossa kulttuuri ja taide nähdään itseilmaisua ja identiteettiä kehittävänä, yhteisöllisyyttä luovana toimintana.
Nuorilla on tarve kuulua yhteisöön, joka heidät hyväksyy ja aikuisia joihin voi luottaa. Riittävä motivaatio saa nuoret sitoutumaan ja ottamaan vastuuta omasta tekemisestä aivan uudella tavalla. Toiminta on kasvattanut nuoria ja sitouttanut muuhunkin koulutyöhön. Mikä tärkeintä nuoret ovat oppineet tunnistaman omia taitojaan ja osaamisalueitaan. Kun toiminta on kasvanut osaksi uutta identiteettiä, on sen vaikutukset nähtävissä myös elämän muilla osa-alueilla. Toiminta on vähentänyt käyttäytymisellään reagoivien nuorten kanssa syntyviä haastavia tilanteita.