Etelä -Karjalan alueella laajennetaan Kaikukortti - toimintamallia koko maakunnan kattavaksi. Kaikukortti parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien henkilöiden mahdollisuutta osallistua kulttuuritoimintaan.

Toimintaympäristö

Suomen kestävän kasvun RRP Happee2 hankkeessa kehitetään alueellista Kaikukortti - toimintamallia koko maakunnan kattavaksi. Kaikukortti tukee haavoittuvassa asemassa olevia asukasryhmiä löytämään paremmin kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, kuten kulttuuri - ja liikuntapalveluihin. Etelä -Karjalassa Kaikukorttia jaetaan tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville hyvinvointialueen ja Kaikukorttiverkostoon kuuluvien tiettyjen järjestöjen asiakkaille. Kaikukortilla asiakas pystyy hankkimaan maksuttomia pääsylippuja Kaikukorttikohteina toimiviin kulttuuri -ja liikuntapalveluihin.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kaikukortti toiminta on käynnistynyt Etelä - Karjalassa vuonna 2017 osana Kaakkois-suomen osaamiskeskus Socomin koordinoimaa PRO SOS hanketta. Alkuvaiheessa Etelä -Karjalan kunnista oli mukana vain Lappeenranta, Imatra liittyi mukaan toimintaan hieman myöhemmin. Viimevuodet toimintaa Etelä -Karjalassa ovat koordinoineet yhdessä Hyvinvointialue, Lappeenranta ja Imatra. Kulttuuri kuuluu kaikille ajatuksen mukaisesti toimintaa halutaan laajentaa koko maakunnan kattavaksi. Tavoitteena on, että maakunnan kaikki kunnat liittyvät mukaan Kaikukorttiverkostoon. Maakunnallinen Kaikukorttiverkosto tiivistää yhteistyötä hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin palveluntuottajien välillä.  Kaikukortti toimintamallin laajentaminen maakunnalliseksi kytkeytyy hyvinvointialueen strategiseen kärkeen palveluiden porrastus, jossa toteutuslinjauksena ennaltaehkäisyyn ja terveyden edistämiseen panostetaan pitkäjänteisesti.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Etelä -Karjalan alueen Kaikukorttiverkostoon kuuluvien sosiaali - ja terveydenhuollon (sote) tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) toimijoiden sekä joidenkin järjestöjen asiakkaat, jotka ovat vähintään 16-vuotiaita ja tiukassa taloudellisessa rahatilanteessa, eivätkä siitä syystä voi hankkia kulttuuri - tai liikuntapalvelujen pääsylippuja tai kansalaisopiston kurssipaikkoja.

Ratkaisun perusidea

Kehittämistyöllä vastataan tarpeeseen, jossa Kaikukorttia on voitu jakaa vain Imatran ja Lappeenrannan kuntien tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville asukkaille. Kaikukorttiverkosto halutaan laajentaa kattamaan koko Etelä - Karjala. Uudistuksen myötä myös Kaikukorttikohteiden toivotaan lisääntyvän Etelä -Karjalan alueella.

Liitteet
Kuva
Kaikukortilla kulttuurin kimppuun
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Maakunnallisen Kaikukortti -toimintamallin toimivuuden edellytyksenä on selkeä vastuunjako eri toimijoiden kesken. Hyvinvointialueen tehtävänä on koordinoida ja kehittää Kaikukortti - jakajaverkoston toimintaa, tähän on nimetty vastuuhenkilö Etelä -Karjalan hyvinvointialueelta. Etelä -Karjalan kuntien tehtävänä on koordinoida ja lisätä Kaikukorttiverkostoon kuuluvia käyttökohteita, kunnat ovat nimenneet vastuuhenkilöt näihin tehtäviin. 

Kaikukeskus järjestää koulutuksia uusille kuntien vastuuhenkilöille, jakajien yhteyshenkilöille sekä kaikukorttikohteiden yhteyshenkilöille. Kaikukorttitoimintaa ohjaa valtakunnallisesti kaikukorttitoimintamalli, johon kaikki toimijat ovat sitoutuneet. Kaikukeskus vastaa myös Kaikukantajärjestelmän toiminnasta ja kehittämisestä sekä kansallisesta viestinnästä. 

Etelä -Karjalassa yhtenä merkittävänä yhteistyöryhmänä toimii Etelä -Karjalan liiton koordinoima Kulttuurikonklaavi. Kulttuurikonklaavi on liiton koordinoima epävirallinen yhteistyöverkosto maakunnan kulttuuritoiminnan edistäjiä ja puolestapuhujia. Kulttuurikonklaavin tavoitteena on tiivistää toimijoiden yhteistyötä kulttuurin edistämisessä ja näkyväksi tekemisessä. Kulttuurikonklaavilla on ollut merkittävä rooli Kaikukorttitoiminnan maakunnallistamisen edistämisessä Etelä -Karjalan alueella.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kaikukorttitoiminta soveltuu hyvin erilaisiin toimintaympäristöihin. Kaikukorttitoimintamalliin on hyvä perehtyä huolellisesti. Toimijoiden on tärkeää nimetä vastuuhenkilöt ja roolit tulee kuvata selkeästi. Kaikukeskuksen järjestämiä kattavia koulutuksia on hyvä hyödyntää. Alueilla on hyviä toimintamalleja Kaikukorttitoimintaan liittyen, niitä kannattaa myös hyödyntää käynnistysvaiheessa. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kaikukorttitoiminnan maakunnallistamien on edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Kaikki Etelä-Karjalan kunnat ovat lähteneet mukaan maakunnalliseen Kaikukorttiverkostoon verkostoon syksyllä 2024. Kunnat ovat nimenneet vastuuhenkilöt ja Kaikukeskus on aloittanut koulutukset vastuuhenkilöille vuoden 2024 lopussa. Kehittämistyö jatkuu vuoden 2025 aikana, jolloin tavoitteena on selkeyttää vastuut ja roolit toimijoiden kesken, laajentaa käyttökohteiden määrää Etelä - Karjalan alueella sekä arvioida jakajaverkoston laajuutta jatkossa. Kaikukorttiverkoston laajentuminen on jo nyt selkeyttänyt toimintaa, kun vastuuhenkilöitä on alueella enemmän.