Etelä -Karjalan alueella laajennetaan Kaikukortti - toimintamallia koko maakunnan kattavaksi. Kaikukortti parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien henkilöiden mahdollisuutta osallistua kulttuuritoimintaan.

Toimintamallin nimi
Kaikukortti Etelä - Karjala (RRP, P4, I2)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Etelä -Karjalan alueella laajennetaan Kaikukortti - toimintamallia koko maakunnan kattavaksi. Kaikukortti parantaa taloudellisesti tiukassa tilanteessa olevien henkilöiden mahdollisuutta osallistua kulttuuritoimintaan.

Toteutuspaikka
Toimintaa kehitetään Etelä - Karjalan hyvinvointialueella ja Etelä - Karjalan kunnissa
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Karjalan hyvinvointialue
Luumäki
Lemi
Lappeenranta
Imatra
Rautjärvi
Parikkala
Ruokolahti
Savitaipale
Taipalsaari
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus

Tekijä

Mika Piiroinen

Luotu

03.02.2025

Viimeksi muokattu

18.02.2025
Ratkaisun perusidea

Kehittämistyöllä vastataan tarpeeseen, jossa Kaikukorttia on voitu jakaa vain Imatran ja Lappeenrannan kuntien tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville asukkaille. Kaikukorttiverkosto halutaan laajentaa kattamaan koko Etelä - Karjala. Uudistuksen myötä myös Kaikukorttikohteiden toivotaan lisääntyvän Etelä -Karjalan alueella.

Toimintaympäristö

Suomen kestävän kasvun RRP Happee2 hankkeessa kehitetään alueellista Kaikukortti - toimintamallia koko maakunnan kattavaksi. Kaikukortti tukee haavoittuvassa asemassa olevia asukasryhmiä löytämään paremmin kuntien ja kolmannen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin palveluihin, kuten kulttuuri - ja liikuntapalveluihin. Etelä -Karjalassa Kaikukorttia jaetaan tiukassa taloudellisessa tilanteessa oleville hyvinvointialueen ja Kaikukorttiverkostoon kuuluvien tiettyjen järjestöjen asiakkaille. Kaikukortilla asiakas pystyy hankkimaan maksuttomia pääsylippuja Kaikukorttikohteina toimiviin kulttuuri -ja liikuntapalveluihin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat Etelä -Karjalan alueen Kaikukorttiverkostoon kuuluvien sosiaali - ja terveydenhuollon (sote) tai hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (hyte) toimijoiden sekä joidenkin järjestöjen asiakkaat, jotka ovat vähintään 16-vuotiaita ja tiukassa taloudellisessa rahatilanteessa, eivätkä siitä syystä voi hankkia kulttuuri - tai liikuntapalvelujen pääsylippuja tai kansalaisopiston kurssipaikkoja.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Maakunnallisen Kaikukortti -toimintamallin toimivuuden edellytyksenä on selkeä vastuunjako eri toimijoiden kesken. Hyvinvointialueen tehtävänä on koordinoida ja kehittää Kaikukortti - jakajaverkoston toimintaa, tähän on nimetty vastuuhenkilö Etelä -Karjalan hyvinvointialueelta. Etelä -Karjalan kuntien tehtävänä on koordinoida ja lisätä Kaikukorttiverkostoon kuuluvia käyttökohteita, kunnat ovat nimenneet vastuuhenkilöt näihin tehtäviin. 

Kaikukeskus järjestää koulutuksia uusille kuntien vastuuhenkilöille, jakajien yhteyshenkilöille sekä kaikukorttikohteiden yhteyshenkilöille. Kaikukorttitoimintaa ohjaa valtakunnallisesti kaikukorttitoimintamalli, johon kaikki toimijat ovat sitoutuneet. Kaikukeskus vastaa myös Kaikukantajärjestelmän toiminnasta ja kehittämisestä sekä kansallisesta viestinnästä. 

Etelä -Karjalassa yhtenä merkittävänä yhteistyöryhmänä toimii Etelä -Karjalan liiton koordinoima Kulttuurikonklaavi. Kulttuurikonklaavi on liiton koordinoima epävirallinen yhteistyöverkosto maakunnan kulttuuritoiminnan edistäjiä ja puolestapuhujia. Kulttuurikonklaavin tavoitteena on tiivistää toimijoiden yhteistyötä kulttuurin edistämisessä ja näkyväksi tekemisessä. Kulttuurikonklaavilla on ollut merkittävä rooli Kaikukorttitoiminnan maakunnallistamisen edistämisessä Etelä -Karjalan alueella.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kaikukorttitoiminnan maakunnallistamien on edistynyt suunnitelmien mukaisesti. Kaikki Etelä-Karjalan kunnat ovat lähteneet mukaan maakunnalliseen Kaikukorttiverkostoon verkostoon syksyllä 2024. Kunnat ovat nimenneet vastuuhenkilöt ja Kaikukeskus on aloittanut koulutukset vastuuhenkilöille vuoden 2024 lopussa. Kehittämistyö jatkuu vuoden 2025 aikana, jolloin tavoitteena on selkeyttää vastuut ja roolit toimijoiden kesken, laajentaa käyttökohteiden määrää Etelä - Karjalan alueella sekä arvioida jakajaverkoston laajuutta jatkossa. Kaikukorttiverkoston laajentuminen on jo nyt selkeyttänyt toimintaa, kun vastuuhenkilöitä on alueella enemmän. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kaikukorttitoiminta soveltuu hyvin erilaisiin toimintaympäristöihin. Kaikukorttitoimintamalliin on hyvä perehtyä huolellisesti. Toimijoiden on tärkeää nimetä vastuuhenkilöt ja roolit tulee kuvata selkeästi. Kaikukeskuksen järjestämiä kattavia koulutuksia on hyvä hyödyntää. Alueilla on hyviä toimintamalleja Kaikukorttitoimintaan liittyen, niitä kannattaa myös hyödyntää käynnistysvaiheessa. 

Kehittämisen vaihe

Valmis

Kohderyhmä