Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kainuun lähisuhdeväkivaltatyön osaajaverkosto

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kainuun lähisuhdeväkivaltatyön osaajaverkoston tavoitteena on lisätä lähisuhdeväkivaltatyön osaamista.  Osaajaverkostossa on mahdollisuus kehittää omaa lähisuhdeväkivaltatyön osaamista ja viedä tietoa eteenpäin omassa työyhteisössä.

Toimintaympäristö **

Kainuun hyvinvointialue.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kainuun soten lähisuhdeväkivaltatyön koulutuksiin oli heikosti osallistujia. Hellä- hankkeessa toimijoille tehdyn kyselyn mukaan osaamisen vahvistamiselle oli kuitenkin selkeä tarve.

Esille nousseiden koulutustarpeiden pohjalta Kainuussa lähdettiin valmistelemaan avainhenkilötoimintamallia, joka kuitenkin syksyllä 2022 kaatui liian isona kokonaisuutena resurssien puutteeseen. Avainhenkilömallin kariuduttua sen tilalla lähdettiin pilotoimaan pienemmässä mittakaavassa toteutettavaa lähisuhdeväkivalattyön osaajaverkostomallia.

Osaajaverkosto liittyy ennaltaehkäisevän ja ennakoivan työn vahvistamiseen ja palveluiden saatavuuteen. Mallissa painottuu  yhdessä tekeminen, tehokkuus, osaamisen vahvistaminen ja toimintojen uudistamiseen.

 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Lähisuhdeväkivalta on yleistä ja aiheuttaa paljon pitkäkestoista inhimillistä kärsimystä sekä lisää palvelujen tarvetta. 

Osaajaverkostolla haluttiin vahvistaa ja laajentaa ammattilaisten lähisuhdeväkivaltatyön osaamista ja sujuvuutta Kainuun hyvinvointialueella. Osaajaverkoston koulutuksilla haluttiin myös rohkaista asian puheeksiottoon asiakastyössä. 

Osaajaverkosto voisi toimintamallin laajentuessa vahvistaa paitsi osaamista, myös palveluiden tasavertaista saatavuutta alueella. Osaajaverkostomalli lisää ammattilaisten tietoisuutta lähisuhdeväkivaltailmiöstä ja toimijoiden välistä vuoropuhelua aiheeseen liittyen.

 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Aikaisempaan avainhenkilömalliin ilmoittautuneilta henkilöiltä kysyttiin kiinnostusta lähteä mukaan lähisuhdeväkivaltatyön osaajaverkostopilottiin. Ilmoittautuneita tuli kahdeksan (8). Osallistujat olivat eri ikäisten kanssa Kainuun alueella työskenteleviä ammattilaisia.

Asiantuntijana osaajaverkostossa toimi aikuisten mielenterveys- ja päihdepalveluiden psykologi. Asiantuntijan roolina oli käydä verkkokoulun sisältöä läpi yhdessä verkoston osallistujien kanssa ja nostaa yhteiseen keskusteluun myös paikallisia asioita. 

Hankesuunnittelijan roolina oli hoitaa käytännön järjestelyt ja osallistua tapaamisten suunnitteluun ja yhteiseen keskusteluun. Suunnittelija laati myös osallistujille ja esihenkilöille pilotin aikana toteutetut kyselyt.

Osallistujat olivat motivoituneet oman lähisuhdeväkivaltatyön osaamisen kehittämiseen ja se näkyi tapaamisissa aktiivisena osallistumisena.

 

Tavoiteltu muutos

Lähisuhdeväkivaltatyön osaajaverkoston tavoitteena on vahvistaa ja laajentaa alueen lähisuhdeväkivaltatyön osaamista ja pitää aihetta esillä työyhteisöissä.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin kohderyhmänä ovat laajasti lähisuhdeväkivallan uhan alla olevat, lähisuhdeväkivallan uhrit, tekijät sekä heidän lähipiirinsä.

Ratkaisun perusidea **
  • Ammattilaisista koostuva osaajaverkosto kokoontuu lähisuhdeväkivaltatyöhön liittyvien aiheiden äärelle vahvistamaan omaa osaamistaan ja keskustelemaan lähisuhdeväkivallasta. 
  • Ihannetilanteessa ryhmä saadaan koottua tietyn asiakasryhmän kanssa työskentelevistä, jolloin yhteinen keskustelu tukee oppimista parhaalla mahdollisella tavalla. 
  • Osaamisen laajan vahvistamisen näkökulmasta on toivottavaa, että osallistujia on kattavasti eri työyhteisöistä ja eri asiakasryhmien kanssa työskentelevistä
  • Tapaamisten pohjana on THL:n verkkokoulu. Osallistujat suorittavat itsenäisesti verkkokoulua osio kerrallaan, jonka jälkeen aiheesta keskustellaan yhteisessä tapaamisessa. Keskustelussa peilataan opittua asiaa käytännön työhön ja asiakastilanteisiin. Osaajaverkostokoulutuksen jälkeen osaajilla on hyvä perusosaaminen lähisuhdeväkivaltailmiöstä ja -työstä. 
  • Koulutuksen jälkeen osallistujat toimivat omassa työyhteisössään lähisuhdeväkivaltatyön "tukihenkilönä" pitäen aihetta esillä yhteisissä kokouksissa ja tuomalla työyhteisöön tietoa lähisuhdeväkivaltaan liittyvistä ajankohtaista asioista. Osaajilla on esimiehen tuki osallistua aiheeseen liittyviin koulutuksiin.
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Lähsuhdeväkivaltatyön osaajaverkostomallin laajennuttua lähisuhdeväkivaltailmiö ja -työ tulee tutuksi laajasti eri työyhteisöissä. 

Tapaamiset vaativat asiantuntijan tuen, joka sisältää tapaamisen valmistelun ja ohjelmarungon. 

Osaajaverkosto vaatii laajentuakseen koordinaatioresurssia. Koordinaation rooli on huolehtia siitä, että osaajia on kattavasti koko hyvinvointialueella eri työyhteisöissä ja lähisuhdeväkivaltatyöhön liittyvä yhdyspintatyö on sujuvaa.

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Ohjelmarunko: 

4 tapaamista keväällä 2023

•21.2.2023 Tutustumiskerta, verkkokoulu tutuksi

•31.3.2023 Lähisuhdeväkivaltatyön toimijat tutuksi-koulutus

•18.4.2023 Lähisuhdeväkivalta ilmiönä

•30.5.2023 Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen(Velvollisuus puuttua, Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen, Yhteistyöllä enemmän), lomakkeet
 

3 tapaamista syksyllä 2023

24.8.2023 Lähisuhdeväkivaltatyössä käytettävät lomakkeet ja hyvinvointialueen palvelut/toimintamallit

26.9.2023 asiantuntijapuheenvuorot:

•Lähisuhdeväkivaltatyön kehittäminen Hellä -hankkeessa

•Lähisuhdeväkivallan tekijöiden kanssa tehtävä työ. Viola ry. Turvalliselle raiteelle-hanke

• Väkivaltaa kokeneen äidin ja lapsen näkökulma. Oulun ensi- ja turvakoti ry Lähisuhdeväkivaltatyön yksikkö.  

•Lähisuhdeväkivalta ikääntyneiden kokemana/Suvanto ry.

•Osaajaverkoston jatkotyöskentelystä sopiminen ( verkoston omaa työskentelyä))

•8.11.2023 Esihenkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen tulokset, osaajaverkoston jatkosta sopiminen

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **
  • Lähisuhdeväkivaltatyön osaajaverkoston osallistujien kokemukset verkostoon osallistumisesta olivat myönteisiä. 
  • Pilotoinnin päätyttyä osaajaverkoston osallistujien työyhteisöt olivat ainakin jollakin tasolla sitoutuneet aiheeseen liittyvän osaamisen vahvistamiseen ja ajankohtaisen tiedon jakamiseen. 
  • Koordinaatioresurssin puuttuessa osaajaverkosto päätti itseohjautuvasti kutsua verkoston koolle myös jatkossa. 
  • Mallin laajempi käyttöönotto vaatisi koordinaatioresurssia. Kainuun hyvinvointialueella ei ole THL:n suositusten mukaista lähisuhdeväkivaltatyön koordinaattoria. Koordinaattorin nimeäminen tukisi toimintamallin laajentamista sekä  palveluiden yhdenvertaisuutta, laatua ja vaikuttavuutta.