Hyvinvointialueen kaikki toimialat kattava yhteyshenkilöverkosto, jonka jäsenet pääasiallisten tehtäviensä ohella käyttävät työaikaansa myös kaksikielisyyden edistämiseen ja kehittämiseen.

Toimintaympäristö

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on kaksikielinen, joten jokaisella on oikeus asioida kanssamme oman valintansa mukaan suomeksi tai ruotsiksi ilman, että asioinnissa käytetään tulkkia tai käännösapua.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kaksikielinen palvelu toteutuu hyvinvointialueella vaihtelevasti. 

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Jotta asiakkaiden kielelliset oikeudet toteutuisivat, organisaation toimintatapoja on tarvetta kehittää kattavasti niin, että kaksikielisestä palvelusta tulee luonteva osa organisaation arkea.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Toimintamallia kehittää kaksikielisyystyön ohjausryhmä, johon kuuluu osallistujia hyvinvointialueen kaikilta toimialoilta. Kehitystyötä koordinoi kaksi erityisasiantuntijaa, joista toinen työskentelee terveydenhuoltopalvelujen toimialalla ja toinen hanketoimistolla. 

Tavoiteltu muutos

Tavoitteena on, että henkilökunta ymmärtää, millaisia velvoitteita hyvinvointialueen kaksikielisyyteen liittyy, ja että kaikissa toimintayksiköissä pystytään palvelemaan asiakkaita ruotsin kielellä. 

Muutoksen mittaaminen

Henkilökunnan osaamistasoa ja asiakkaiden saamaa palvelua seurataan asiakaspalautteiden ja kyselyjen avulla.

Toteutussuunnitelma

Kannustamme hyvinvointialueen kaikkia toimialoja nimeämään kaksikielisyystyön yhteyshenkilöitä, jotka pääasiallisten työtehtäviensä ohessa toimivat kaksikielisyyden paikallisina yhteyshenkilöinä. Yhteyshenkilöt jalkauttavat hyvinvointialueen kaksikielisyysohjelmaa työpaikoillaan ja verkostoissaan, tukevat työyhteisöään kaksikielisyysasioissa ja kehittävät osaltaan kaksikielisyyttä. Yhteyshenkilöohjelmaan liittyvät henkilöstöhallinnolliset asiat, kuten työajan jyvittäminen ja tarvittava koulutus, sovitaan henkilöstöhallinnon kanssa.

Ohjelmasta viestitään erityisesti intranetissä sekä kaksikielisyyteen liittyvissä koulutuksissa ja verkostoissa. Alkuvaiheessa viestinnän erityisenä tavoitteena on herättää kiinnostusta yhteyshenkilöohjelmaa kohtaan ja rekrytoida osallistujia. 

Ratkaisun perusidea

Hyvinvointialueen kaikki toimialat kattava yhteyshenkilöverkosto, jonka jäsenet pääasiallisten tehtäviensä ohella käyttävät työaikaansa myös kaksikielisyyden edistämiseen ja kehittämiseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sekä kaksikielisyyden edistäminen että ruohonjuuritason kehittäminen ovat asioita, joihin saattaa kohdistua vastahakoisuutta. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhteyshenkilöverkoston perustamiselle on johdon toimeksianto. Mallin toimiminen edellyttää selkeitä ohjeita siitä, miten paljon työaikaa osallistujat varaavat siihen. Mikäli osallistujia halutaan palkita esimerkiksi henkilökohtaisella lisällä, tämäkin on linjattava yhdenmukaisesti, jotta osallistujia kohdellaan tasavertaisesti. Myös osallistujille tarjottava koulutus olisi suunniteltava yhteisesti. Mallin käyttöönottoa helpottaa, jos organisaatiossa on sen koordinoimiseen soveltuva monialainen ohjausryhmä tai muu vastaava tiimi.