Kansa-koulu-hankkeen Aluekoordinaattoritoiminta (RRP, P4, I3)

Aluekoordinaattoritoiminta on sosiaalialan osaamiskeskusten koordinoima, suunnitelmallinen, valtakunnallinen ja verkostomainen toimintatapa sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja kirjaamisen kehittämisen tueksi.

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto koostuu kymmenestä alueellisesta osaamiskeskuksesta, jotka ovat vieneet sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja kirjaamisen kehittämistä eteenpäin Kansa-koulu-hankkeilla vuodesta 2015 alkaen. Kirjaamisosaamisen vahvistamistarpeiden taustalla on 1.4.2015 voimaan tullut (sittemmin uudella asiakastietolailla kumottu) laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. Ensimmäinen Kansa-koulu-hanke käynnistyi asiakasasiakirjalain toimeenpanon tueksi. Aluekoordinaattoritoiminta on ollut kehittämistyön keskeinen toimintatapa aivan ensimmäisestä hankkeesta lähtien.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä on tapahtunut valtava muutos, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Kansallinen tahtotila on ollut rakentaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista laajempia kokonaisuuksia. Digitaalisuus sekä palvelujen ja tiedon saavutettavuus ja hyödynnettävyys ovat olleet vahvoja teemoja julkisen hallinnon kehittämisessä. Kansallisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimintamallien yhdenmukaistamista. Sosiaalihuollossakin on pitänyt etsiä ja löytää omat tarpeet sekä toimintatavat, sillä palvelujen toimintalogiikka ja niiden taustalla oleva lainsäädäntö ovat erilaiset kuin terveydenhuollossa.

Laadukas asiakastyön kirjaaminen on edellytys sille, että hyvinvointialueet saavat tarvittavat tiedot palvelujen suunnittelun, järjestämisen, toteutuksen ja arvioinnin sekä johtamisen pohjalle. Tämä yhtä aikaa velvoittaa ja motivoi organisaatioita sosiaalihuollossa työskentelevien ammattilaisten kirjaamisosaamisen vahvistamiseen. Hyvinvointialueilla sekä yksityisillä sosiaalipalvelujen tuottajilla on entistä suurempi paine toimintamallien yhdenmukaistamiseen ja kirjaamiskäytäntöjen kehittämiseen, kun sosiaalihuollon liittymiselle osaksi Kanta-palveluja ja Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoa on olemassa lakisääteinen ja velvoittava takaraja. Asiakastietojen näkyminen OmaKannan kautta tulee vahvistamaan sosiaalihuollon asiakkaiden osallisuutta. Tämän myötä asiakastietoa kirjaavilta ammattilaisilta edellytetään entistä vahvempaa eettistä ja osallistavaa kirjaamisen osaamista.

Muita toimintaympäristöön vaikuttaneita tai jatkossa vaikuttavia lainsäädännöllisiä uudistuksia ovat muun muassa sosiaalihuoltolain, terveydenhuoltolain sekä erityislainsäädännön uudistaminen. Palvelujen järjestämistä ja tuottamista ohjaavat lainsäädännölliset reunaehdot ovat olleet jatkuvassa muutoksessa jo pitkään.

Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat valtakunnallinen, lakisääteinen toimijaverkosto, joka on pystynyt vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja niistä nouseviin kehittämistarpeisiin nopeasti ja ketterästi. Hyvinvointialueuudistus on vaikuttanut myös sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan, ja osa niistä on siirtynyt hallinnollisesti jonkin toiminta-alueensa hyvinvointialueen rakenteisiin. Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuuden roolia, paikkaa ja tehtäviä tarkastellaan osana laajempaa sosiaalihuollon tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKKI) rakennetta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Sosiaalihuollossa on tehty vuosia töitä rakenteisen kirjaamisen kehittämiseksi ja asiakirjojen rakenteisen tallentamisen edistämiseksi. Vuosina 2005–2011 toiminut Sosiaalialan tietoteknologian kehittämishanke (Tikesos) loi perustan ja suuntaviivat sosiaalihuollon tiedonhallinnan uudistukselle.

Varsinaisen aluekoordinaattoritoiminnan lähtökohtana on ollut sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain voimaantulo 1.4.2015. Laki toi sosiaalihuoltoon yleisen kirjaamisvelvoitteen, yhdenmukaiset asiakasasiakirjarakenteet, prosessit ja toimintamallit. Kirjaamisen kehittämisen kokonaisuus todettiin laajaksi, ja sen jalkauttaminen sosiaalihuollon organisaatioihin ja asiakastyön kentälle vaativaksi tehtäväksi. Valtionhallinnossa tiedostettiin tarve nopealle kansalliselle lain toimeenpanon tuelle ja tähän liittyvälle koulutukselle. Sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto tunnistettiin ainoaksi tahoksi, jolla on osaamista ja verkostoja hoitaa tehtävä koko maassa kustannusvaikuttavasti.

Kaikissa sosiaalialan osaamiskeskuksissa on hankkeiden alusta lähtien toiminut aluekoordinaattori. Tällä on varmistettu alueellinen kattavuus ja toiminnan yhdenmukaisuus valtakunnallisesti. Aluekoordinaattorin tehtäväkuva on kehittynyt valmentajasta kirjaamisasiantuntijaverkostojen ylläpitäjäksi ja edelleen kirjaamisasiantuntijoiden ja kirjaamisen kehittämisestä vastaavien muiden henkilöiden tukijaksi ja rinnalla kulkijaksi. Seuraavaksi kuvataan, miten aluekoordinaattoritoiminta on kehittynyt Kansa-koulu-hankkeiden aikana vuosien saatossa.

Kansa-koulu-hanke – Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano (1.8.2015-31.12.2017)

Aluekoordinaattoreiden rooli keskittyi asiakasasiakirjalain toimeenpanon tueksi koottavan sosiaalihuollon kirjaamisvalmennuksen sisällön tuottamiseen sekä valmennusten järjestämiseen. Valmennuksista valmistui kirjaamisvalmentajia, ja aluekoordinaattorin tehtävänä oli tukea heitä omien alueellisten valmennusten suunnittelussa ja toteutuksessa. Ajatus oli, että yksi aluekoordinaattori voi kouluttaa alueille monta kirjaamisvalmentajaa, jotka taas järjestävät kirjaamisvalmennuksia edelleen omissa organisaatioissaan. Näin osaaminen leviää laajasti ja nopeasti. Alueellisten valmennusten toteutumista seurattiin valtakunnallisesti, ja kirjaamisvalmentajat raportoivat hankkeelle pitämistään alueellisista valmennuksista.

Aluekoordinaattoreilla oli merkittävä rooli myös tiedon kerääjinä ja välittäjinä alueellisen ja kansallisen tason välillä. Jokaiselle aluekoordinaattorille oli määriteltynä oma maantieteellinen alue, joka määräytyi pääsääntöisesti oman lakisääteisen osaamiskeskusalueen mukaisesti. Lisäksi aluekoordinaattoreista muodostettiin varahenkilöjärjestelmä, jotta myös mahdollisissa sairaustapauksissa valmennukset pystyttiin hoitamaan suunnitellusti joka puolella Suomea. Ensimmäisessä Kansa-koulu-hankkeessa toteutettiin lisäksi seitsemän alueellista Kanta-liittymisen pilottia, joiden kanssa aluekoordinaattorit tekivät tiiviisti yhteistyötä.

Kansa-koulu II - Määrämuotoisen kirjaamisen tuki sosiaalialalla (1.1.2018-31.12.2019)

Ensimmäisessä hankkeessa käynnistyneen kirjaamisvalmennuksen sekä kirjaamisvalmentajien alueellisen tuen tarpeet tunnistettiin edelleen. Valmennuksia ja alueellista tukea jatkettiin seuraavassa Kansa-koulu-hankkeessa. Valmennuksen kohderyhmää laajennettiin esihenkilöihin, pääkäyttäjiin, yksityisiin palvelutuottajiin sekä oppilaitoksiin. Valmennusten suuren kysynnän, kohderyhmän laajuuden ja toisaalta hankkeen pienempien resurssien vuoksi valmennusten toteutustapoja kehitettiin ja niissä siirryttiin hyödyntämään etäyhteyksiä. Aluekoordinaattorit tukivat alueellisten kirjaamisvalmentajaverkostojen järjestäytymistä ja toimintaa. Lisäksi aluekoordinaattorin vastuulla oli tiedottaminen sosiaalihuollon tiedonhallinnan ajankohtaisista asioista omalla alueellaan.

Kansa-koulu III - Sosiaalihuollon kirjaamisosaamisen vahvistaminen digitaalisesti (1.4.2020-31.12.2021)

Kansa-koulu III -hankkeessa aluekoordinaattorin rooli muuttui merkittävästi aiempaan verrattuna, kun kirjaamisvalmennukset tuotiin digitaaliselle oppimisalustalle. Hankkeessa tuotettiin neljän viikon mittainen tuettuun itseopiskeluun pohjautuva kirjaamisasiantuntijoiden verkkovalmennus, jota tarjottiin sekä suomeksi että ruotsiksi. Hankkeen kohderyhmä supistui käsittämään julkisella ja yksityisellä sektorilla sosiaalihuollossa työskentelevät ammattilaiset.

Aiemman kirjaamisvalmentajien valmennuksen sijaan alettiin puhua kirjaamisasiantuntijoiden valmennuksesta. Tähän päädyttiin, sillä tunnistettiin, että kirjaamisvalmentajilla oli alueilla muitakin asiantuntijarooleja, kuin pelkkä valmentaminen. Näitä olivat esimerkiksi tuen tarjoaminen työyhteisöjen arkipäiväisissä kirjaamistilanteissa tai Sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotoissa. Hanke tuki kirjaamisasiantuntijoita tuottamalla avoimeen materiaalipankkiin monipuolista tukimateriaalia liittyen valmentamiseen, koulutusten suunnitteluun ja vaikeiden kysymysten ratkomiseen.

Aluekoordinaattorin rooli muuttui perinteisestä kouluttajasta valmennukseen osallistujan itsenäistä opiskelua tukevaksi fasilitaattoriksi. Aluekoordinaattoreiden tehtäväkuvat painottuivat enemmän alueelliseen työhön ja valmennettujen kirjaamisasiantuntijoiden tukemiseen verkostotoiminnan kautta. Verkostotoiminta jakautui hyvinvointialuekohtaisiin ja osaamiskeskusalueisiin perustuviin verkostoihin. Hankkeessa pilotoitiin uutena toimintamuotona valtakunnallinen kirjaamisasiantuntijoiden verkkotapahtuma Verkostofoorumi digitaalisella työskentelyalustalla. Hankkeessa tunnistettiin koordinoitu tiedottamisen tarve ja siirryttiin hankehallinnon kautta tapahtuvaan valtakunnalliseen viestintään. Tätä varten palkattiin viestintäkoordinaattori. Aluekoordinaattorin rooli alueellisessa viestinnässä väheni huomattavasti.

Kansa-koulu 4.0 - Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen verkossa ja verkostoissa (1.5.-31.12.2022)

Kansa-koulu 4.0 -hankkeessa painopiste siirtyi entistä enemmän hyvinvointialueiden sekä yksityisten palveluntuottajien alueellisen työn tukemiseen, kirjaamisen kehittämisrakenteiden luomiseen sekä kirjaamisen yhdenmukaistamiseen ja osaamisen vahvistamiseen.

Hankkeen tehtävänä oli tuottaa alueellista tilannekuvaa ja kansallista vertailtavuutta hyvinvointialueiden kirjaamisen kehittämisen tilanteesta ja tarpeista. Aluekoordinaattorit osallistuivat hyvinvointialuetasoiseen yhteistyöhön ja verkostotyöskentely laajeni myös muiden kirjaamisen avainhenkilöiden, kuin ainoastaan alueille valmennettujen kirjaamisasiantuntijoiden kanssa tehtävään työhön.

Edellisessä hankkeessa pilotoidun Verkostofoorumi-verkkotapahtuman positiivisen palautteen perusteella päädyttiin järjestämään vastaavanlainen tapahtuma entistä monipuolisempana ja ajallisesti pidempänä. Tämä mahdollisti toimijoiden vertaistuen ja verkostoitumisen ajasta ja paikasta riippumatta. Verkkotapahtumaan rakennettiin kaikille yhteisen sisällön lisäksi hyvinvointialuekohtaiset osiot, joista aluekoordinaattorit vastasivat.

Kansa-koulu 5 - Sosiaalialan kirjaamisosaamisen vahvistaminen yhteiskehittämällä (1.1.2023-31.3.2024)

Aluekoordinaattorin työtä suunnattiin valmennusten lisäksi vastaamaan entistä enemmän alueiden tarpeisiin. Yhteistyön vastinparina ja keskeisenä yhteistyökumppanina ovat olleet kunkin hyvinvointialueen kirjaamiskoordinaattorit tai muut alueellisesta kirjaamisen kehittämisestä vastaavat avainhenkilöt. Heille tarjottava tuki räätälöitiin yksilöllisesti kunkin alueen tarpeen ja toisaalta yhteistyön mahdollisuuksien mukaan. Aluekoordinaattorin tehtävänä oli sopia hyvinvointialuekohtaisten kirjaamisasiantuntijarekisterien siirrosta kullekin hyvinvointialueelle ja toimia tukena alueellisten kirjaamisasiantuntijaverkostojen käynnistämiselle.

Hanke järjesti koordinoidusti alueiden avainhenkilöille suunnattua Avainhenkilöverkoston toimintaa digitaalisella työskentelyalustalla. Aluekoordinaattorit toimivat teemakohtaisten kokoontumisten fasilitaattoreina ja tiedon koostajina. Lisäksi aluekoordinaattorit ylläpitivät YTA-tasoisia tai muutoin alueellisesti laajempia kirjaamisen kehittämiseen liittyviä yhteistyöverkostoja alueiden tilanteiden ja tarpeiden pohjalta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Aluekoordinaattoritoiminnan pääasiallista kohderyhmää ovat olleet sosiaalihuollossa työskentelevät ammattihenkilöt julkisella sektorilla. Aluekoordinaattoritoiminta käynnistyi julkiselle sektorille suunnatusta tuesta, ja toiminnan kohderyhmä on laajentunut kattamaan myös yksityiset toimijat sekä osittain alan oppilaitokset.

Hanke on koko toimintahistoriansa ajan kerännyt tietoa kirjaamisen kehittämiseen liittyvistä toiveista ja tuen tarpeista sekä palautetta toiminnastaan niin kirjaamisasiantuntijoilta kuin muilta avainhenkilöiltä. Aluekoordinaattorin työnkuva on muotoutunut ja toimintaa on kehitetty jatkuvasti eteenpäin saadun palautteen perusteella.

Aluekoordinaattoritoiminnan kautta järjestetylle tuelle on ollut laajaa tarvetta ja kysyntää, mutta resurssien puitteissa on ollut pakko tehdä rajauksia ja kohdennuksia jokaisen Kansa-koulu-hankkeen osalta erikseen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Jokaisessa sosiaalialan osaamiskeskuksessa (10) on työskennellyt aluekoordinaattori, jonka vastuulla on ollut oman lakisääteisen osaamiskeskusalueensa hyvinvointialueiden kanssa tehtävä yhteistyö. Aluekoordinaattorit ovat muodostaneet tiiviin, valtakunnallisen kehittämisyhteisön, jossa on sovittu yhteisesti hankkeen ja toiminnan tavoitteista, yhdenmukaisista toimintatavoista sekä tiedottamisesta. Aluekoordinaattoreiden tiimi on toiminut täysin virtuaalisessa toimintaympäristössä ja hyödyntänyt toiminnassaan erilaisia digitaalisia työskentelyalustoja ja sähköisiä työskentelytiloja. Pienillä resursseilla on pystytty turvaamaan aluekoordinaattoritoiminnan kattavuus valtakunnallisesti.

Aluekoordinaattoritoiminta on ollut alusta alkaen sidoksissa kirjaamisasiantuntijoiden valmentamiseen. Mitä enemmän sosiaalihuollossa työskenteleviä ammattilaisia on valmennettu, sitä moninaisemmiksi ja laajemmiksi sekä kansalliset että alueelliset tuen tarpeet ovat muotoutuneet. Erityisesti Kansa-koulu 5 -hankkeessa on korostunut alueellisen tuen merkitys, kun lähtökohdiltaan keskenään hyvin erilaiset hyvinvointialueet ovat hakeneet toimintamuotojaan ja kehittäneet sosiaalihuollon kirjaamista ja toimintamalleja. Merkittävä osa aluekoordinaattoreiden työpanoksesta on kohdentunut hankkeen järjestämään avainhenkilöverkoston toimintaan.

Kansa-koulu 5 -hankkeen aikana kirjaamisasiantuntijaverkostojen alueellinen koordinointi siirtyi sosiaalialan osaamiskeskusten aluekoordinaattoreilta hyvinvointialueilla työskentelevien kirjaamiskoordinaattoreiden vastuulle. Aluekoordinaattoreilla on ollut keskeinen rooli ja tehtävä kirjaamiskoordinaattoreiden keskinäisen verkostoitumisen tukemisessa sekä kirjaamisasiantuntijoiden erilaisten roolien tunnistamisessa, kuvaamisessa ja näiden osaamisen hyödyntämisessä hyvinvointialueilla.

Aluekoordinaattoritoiminnan kehityskaarta on kuvattu tarkemmin kohdassa "Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat".

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sosiaalialan osaamiskeskukset (10) muodostavat lakisääteisen, koko maan kattavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueellisen verkoston. Osaamiskeskukset ovat kukin alueensa sosiaalialan asiantuntijoita, verkostojen kokoajia ja hyvinvointialueiden kehittämistoiminnan tukijoita. Osaamiskeskukset vaikuttavat vahvasti sosiaalialan kehittämiseen esimerkiksi antamalla kannanottoja uudistuksiin ja lainvalmisteluihin. Verkostorakenne on toimiva tapa kansallisesti yhdenmukaisen toiminnan toteuttamiseen.

Sosiaalialan osaamiskeskuksilla on tunnistettu olevan tuntemus sosiaalihuollon toimintaympäristöstä ja toimijoista sekä tieto paikallisista verkostoista ja toimintakulttuureista. Osaamiskeskusverkoston vahvuutena on kyky nopeaan reagointiin alueellisten tarpeiden mukaan. Osaamiskeskusverkosto tekee tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä, mikä mahdollistaa nopean päätöksenteon sekä reagoinnin erilaisiin kehittämistarpeisiin. Tämän ansiosta sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja kirjaamisen kehittämistä on pystytty tekemään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, vaikka toimintaa on rahoitettu ainoastaan hankevaroin. Osaamiskeskusverkoston ansiosta aluekoordinaattoritoiminta on kyetty turvaamaan silloinkin, kun määräaikaiset hankerahoitukset ovat olleet katkolla. Näin toimimalla on pystytty hetkellisesti varmistamaan tarvittavat henkilöresurssit ja mahdollisimman vähäinen työntekijöiden vaihtuminen sekä osaamisen säilyminen.

Digitaalisia työskentelyalustoja hyödyntävä aluekoordinaattoreiden verkosto on osoittautunut kustannustehokkaaksi tavaksi verkostoida kirjaamista kehittäviä henkilöitä ympäri Suomen. Aluekoordinaattoritoiminnan toteuttamisen ehto on, että henkilöstöstä löytyy hyvin monipuolista asiantuntemusta ja osaamista:

sosiaalihuollon substanssiosaamista eri palvelutehtävistä
sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja kirjaamisen osaamista
sidosryhmä- ja verkosto-osaamista
ymmärrystä organisaatioiden kehittämis- ja muutosprosesseista
projektiosaamista
pedagogista osaamista
kehittämisosaamista
fasilitointiosaamista
viestintäosaamista
hankejohtamisen ja hankehallinnon osaamista
prosessien ja kokonaisuuksien johtamista
palvelumuotoiluosaamista
kuratointiosaamista.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Aluekoordinaattoritoiminnan tyyppinen konsepti on hyödynnettävissä moniin erilaisiin foorumeihin ja eri sektoreille, joissa kohderyhmä halutaan tavoittaa nopeasti ja laaja-alaisesti. Digitaalisia työskentelyalustoja hyödyntävä toimintamalli toimii hyvin, kun halutaan työskennellä ajasta tai paikasta riippumattomasti, mutta koordinoidusti. Kansallisesti kattavan toiminnan järjestäminen vaatii onnistuakseen sosiaalialan osaamiskeskusverkoston kaltaisen valtakunnallisen rakenteen.

Aluekoordinaattoritoiminta edellyttää riittävästi henkilöstöresursseja ja toiminnan edellyttämää osaamista. Toiminnan ylläpitämiseen vaaditaan tiivistä kentän kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta, jatkuvaa ja ketterää kehittämistä sekä kykyä muuttaa toimintaa saadun palautteen perusteella nopeastikin tarvittavaan suuntaan.

Mikäli toimijat työskentelevät eri organisaatioissa, työ vaatii onnistuakseen systemaattista koordinointia, tavallista tarkempaa sopimista yhteisistä toimintatavoista ja pelisäännöistä sekä vahvaa keskinäistä luottamusta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Hankkeen aluekoordinaattoritoimintaa pyydettiin arvioimaan osana avainhenkilöverkostolle toteutettua palautekyselyä. Aluekoordinaattorin kanssa tehtyä yhteistyötä pyydettiin arvioimaan 11 väittämän avulla asteikolla yhdestä viiteen, jossa 1=täysin eri mieltä ja 5=täysin samaa mieltä. Alla on lueteltu väittämät ja niihin annettujen vastausten keskiarvot:

Tapaamisia oli riittävästi (4,7)
Sain apua kirjaamisasiantuntijoiden rekisterisiirron toteuttamiseen (4,6)
Sain muuta tukea aluekoordinaattorilta, mitä? Avoin vastausmahdollisuus. (4,5)
Sain hyödyllistä tietoa valtakunnallisesta kehittämisestä (4,4)
Sain apua nykytilakartoituksen taulukon täyttöön (4,4)
Sain apua kirjaamisosaamisen kehittämiseen hyvinvointialueella (4,3)
Sain apua kirjaamisasiantuntijaverkoston käynnistämiseen (4,1)
Sain ammatillista tukea kirjaamisen kehittäjänä toimimiseen (4,1)
Sain apua kirjaamisasiantuntijaverkoston toimintaan (4,1)
Sain apua kirjaamisasiantuntijavalmennuksen osallistujavalintoihin (3,9)
Sain apua esihenkilöille suunnattuun viestintään (3,3)

Palautteiden keskiarvo on kahta kysymystä lukuun ottamatta yli neljän. Esihenkilöille suunnattu viestintämateriaali valmistui vasta hankkeen loppuvaiheessa, joten sitä ei ole huomioitu näissä vastauksissa. Kaiken kaikkiaan kyselyyn annettujen vastausten perusteella aluekoordinaattoritoiminnan avulla on onnistuttu vastaamaan alueellisiin tarpeisiin todella hyvin.

Aluekoordinaattorilta saatua muuta tukea sai täsmentää vielä avoimilla vastauksilla. Suurimmiksi hyödyiksi mainittiin tuki ja apu sekä yhteinen keskustelu ja pohdinta kirjaamisen kehittämisen eri teemoissa. Aluekoordinaattoritoiminta on auttanut hyvinvointialueiden kirjaamisen kehittämisestä vastaavia henkilöitä hahmottamaan oman alueensa kehittämistarpeita ja tukemaan oman alueen kirjaamiskäytäntöjen kehittämistä. Aluekoordinaattorit ovat auttaneet alueiden toimijoita verkostoitumaan, mikä on mahdollistanut vertaistuen sekä vertaisoppimisen erilaisten toimintamallien levittämisessä ja juurruttamisessa. Aluekoordinaattoritoiminnan myötä myös kirjaamisasiantuntijat on otettu vahvemmin mukaan hyvinvointialueiden kirjaamisen kehittämiseen. Osalla alueista on saatu aikaan jo vakiintunutta kirjaamisasiantuntijaverkoston toimintaa. Kirjaamisasiantuntijoiden rooli ja tehtävät on tunnistettu ja tunnustettu laajasti, vaikka näitä ei vielä olisikaan ollut mahdollista viedä käytäntöön asti.

Aluekoordinaattoritoiminnan rooli on ollut merkittävä. Mikäli tämänkaltainen toiminta ei ole jatkossa valtakunnallisesti ja keskitetysti koordinoitua, kehittämistyön sisällöt ja teemat ovat vaarassa supistua, hiipua ja eriytyä alueellisesti.