Kansa-koulu-hankkeen Aluekoordinaattoritoiminta (RRP, P4, I3)
Aluekoordinaattoritoiminta on sosiaalialan osaamiskeskusten koordinoima, suunnitelmallinen, valtakunnallinen ja verkostomainen toimintatapa sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja kirjaamisen kehittämisen tueksi.
Toimintamallin nimi
Aluekoordinaattoritoiminta on sosiaalialan osaamiskeskusten koordinoima, suunnitelmallinen, valtakunnallinen ja verkostomainen toimintatapa sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja kirjaamisen kehittämisen tueksi.
Aluekoordinaattoritoiminta on sosiaalialan osaamiskeskusten koordinoima, suunnitelmallinen, valtakunnallinen ja verkostomainen toimintatapa sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja kirjaamisen kehittämisen tueksi.
Jokaisessa sosiaalialan osaamiskeskuksessa (10) on työskennellyt aluekoordinaattori, jonka vastuulla on ollut oman lakisääteisen osaamiskeskusalueensa hyvinvointialueiden kanssa tehtävä yhteistyö. Aluekoordinaattorit ovat muodostaneet tiiviin, valtakunnallisen kehittämisyhteisön, jossa on sovittu yhteisesti hankkeen ja toiminnan tavoitteista, yhdenmukaisista toimintatavoista sekä tiedottamisesta. Aluekoordinaattoreiden tiimi on toiminut täysin virtuaalisessa toimintaympäristössä ja hyödyntänyt toiminnassaan erilaisia digitaalisia työskentelyalustoja ja sähköisiä työskentelytiloja. Pienillä resursseilla on pystytty turvaamaan aluekoordinaattoritoiminnan kattavuus valtakunnallisesti.
Aluekoordinaattoritoiminta on ollut alusta alkaen sidoksissa kirjaamisasiantuntijoiden valmentamiseen. Mitä enemmän sosiaalihuollossa työskenteleviä ammattilaisia on valmennettu, sitä moninaisemmiksi ja laajemmiksi sekä kansalliset että alueelliset tuen tarpeet ovat muotoutuneet. Erityisesti Kansa-koulu 5 -hankkeessa on korostunut alueellisen tuen merkitys, kun lähtökohdiltaan keskenään hyvin erilaiset hyvinvointialueet ovat hakeneet toimintamuotojaan ja kehittäneet sosiaalihuollon kirjaamista ja toimintamalleja. Merkittävä osa aluekoordinaattoreiden työpanoksesta on kohdentunut hankkeen järjestämään avainhenkilöverkoston toimintaan.
Kansa-koulu 5 -hankkeen aikana kirjaamisasiantuntijaverkostojen alueellinen koordinointi siirtyi sosiaalialan osaamiskeskusten aluekoordinaattoreilta hyvinvointialueilla työskentelevien kirjaamiskoordinaattoreiden vastuulle. Aluekoordinaattoreilla on ollut keskeinen rooli ja tehtävä kirjaamiskoordinaattoreiden keskinäisen verkostoitumisen tukemisessa sekä kirjaamisasiantuntijoiden erilaisten roolien tunnistamisessa, kuvaamisessa ja näiden osaamisen hyödyntämisessä hyvinvointialueilla.
Aluekoordinaattoritoiminnan kehityskaarta on kuvattu tarkemmin kohdassa "Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat".
Sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto koostuu kymmenestä alueellisesta osaamiskeskuksesta, jotka ovat vieneet sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja kirjaamisen kehittämistä eteenpäin Kansa-koulu-hankkeilla vuodesta 2015 alkaen. Kirjaamisosaamisen vahvistamistarpeiden taustalla on 1.4.2015 voimaan tullut (sittemmin uudella asiakastietolailla kumottu) laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista. Ensimmäinen Kansa-koulu-hanke käynnistyi asiakasasiakirjalain toimeenpanon tueksi. Aluekoordinaattoritoiminta on ollut kehittämistyön keskeinen toimintatapa aivan ensimmäisestä hankkeesta lähtien.
Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristössä on tapahtunut valtava muutos, kun palvelujen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Kansallinen tahtotila on ollut rakentaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista laajempia kokonaisuuksia. Digitaalisuus sekä palvelujen ja tiedon saavutettavuus ja hyödynnettävyys ovat olleet vahvoja teemoja julkisen hallinnon kehittämisessä. Kansallisten tavoitteiden saavuttaminen vaatii toimintamallien yhdenmukaistamista. Sosiaalihuollossakin on pitänyt etsiä ja löytää omat tarpeet sekä toimintatavat, sillä palvelujen toimintalogiikka ja niiden taustalla oleva lainsäädäntö ovat erilaiset kuin terveydenhuollossa.
Laadukas asiakastyön kirjaaminen on edellytys sille, että hyvinvointialueet saavat tarvittavat tiedot palvelujen suunnittelun, järjestämisen, toteutuksen ja arvioinnin sekä johtamisen pohjalle. Tämä yhtä aikaa velvoittaa ja motivoi organisaatioita sosiaalihuollossa työskentelevien ammattilaisten kirjaamisosaamisen vahvistamiseen. Hyvinvointialueilla sekä yksityisillä sosiaalipalvelujen tuottajilla on entistä suurempi paine toimintamallien yhdenmukaistamiseen ja kirjaamiskäytäntöjen kehittämiseen, kun sosiaalihuollon liittymiselle osaksi Kanta-palveluja ja Sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoa on olemassa lakisääteinen ja velvoittava takaraja. Asiakastietojen näkyminen OmaKannan kautta tulee vahvistamaan sosiaalihuollon asiakkaiden osallisuutta. Tämän myötä asiakastietoa kirjaavilta ammattilaisilta edellytetään entistä vahvempaa eettistä ja osallistavaa kirjaamisen osaamista.
Muita toimintaympäristöön vaikuttaneita tai jatkossa vaikuttavia lainsäädännöllisiä uudistuksia ovat muun muassa sosiaalihuoltolain, terveydenhuoltolain sekä erityislainsäädännön uudistaminen. Palvelujen järjestämistä ja tuottamista ohjaavat lainsäädännölliset reunaehdot ovat olleet jatkuvassa muutoksessa jo pitkään.
Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat valtakunnallinen, lakisääteinen toimijaverkosto, joka on pystynyt vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja niistä nouseviin kehittämistarpeisiin nopeasti ja ketterästi. Hyvinvointialueuudistus on vaikuttanut myös sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan, ja osa niistä on siirtynyt hallinnollisesti jonkin toiminta-alueensa hyvinvointialueen rakenteisiin. Sosiaalialan osaamiskeskusten tulevaisuuden roolia, paikkaa ja tehtäviä tarkastellaan osana laajempaa sosiaalihuollon tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen ja innovaatioiden (TKKI) rakennetta.
Aluekoordinaattoritoiminnan pääasiallista kohderyhmää ovat olleet sosiaalihuollossa työskentelevät ammattihenkilöt julkisella sektorilla. Aluekoordinaattoritoiminta käynnistyi julkiselle sektorille suunnatusta tuesta, ja toiminnan kohderyhmä on laajentunut kattamaan myös yksityiset toimijat sekä osittain alan oppilaitokset.
Hanke on koko toimintahistoriansa ajan kerännyt tietoa kirjaamisen kehittämiseen liittyvistä toiveista ja tuen tarpeista sekä palautetta toiminnastaan niin kirjaamisasiantuntijoilta kuin muilta avainhenkilöiltä. Aluekoordinaattorin työnkuva on muotoutunut ja toimintaa on kehitetty jatkuvasti eteenpäin saadun palautteen perusteella.
Aluekoordinaattoritoiminnan kautta järjestetylle tuelle on ollut laajaa tarvetta ja kysyntää, mutta resurssien puitteissa on ollut pakko tehdä rajauksia ja kohdennuksia jokaisen Kansa-koulu-hankkeen osalta erikseen.
Sosiaalialan osaamiskeskukset (10) muodostavat lakisääteisen, koko maan kattavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueellisen verkoston. Osaamiskeskukset ovat kukin alueensa sosiaalialan asiantuntijoita, verkostojen kokoajia ja hyvinvointialueiden kehittämistoiminnan tukijoita. Osaamiskeskukset vaikuttavat vahvasti sosiaalialan kehittämiseen esimerkiksi antamalla kannanottoja uudistuksiin ja lainvalmisteluihin. Verkostorakenne on toimiva tapa kansallisesti yhdenmukaisen toiminnan toteuttamiseen.
Sosiaalialan osaamiskeskuksilla on tunnistettu olevan tuntemus sosiaalihuollon toimintaympäristöstä ja toimijoista sekä tieto paikallisista verkostoista ja toimintakulttuureista. Osaamiskeskusverkoston vahvuutena on kyky nopeaan reagointiin alueellisten tarpeiden mukaan. Osaamiskeskusverkosto tekee tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä, mikä mahdollistaa nopean päätöksenteon sekä reagoinnin erilaisiin kehittämistarpeisiin. Tämän ansiosta sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja kirjaamisen kehittämistä on pystytty tekemään systemaattisesti ja pitkäjänteisesti, vaikka toimintaa on rahoitettu ainoastaan hankevaroin. Osaamiskeskusverkoston ansiosta aluekoordinaattoritoiminta on kyetty turvaamaan silloinkin, kun määräaikaiset hankerahoitukset ovat olleet katkolla. Näin toimimalla on pystytty hetkellisesti varmistamaan tarvittavat henkilöresurssit ja mahdollisimman vähäinen työntekijöiden vaihtuminen sekä osaamisen säilyminen.
Digitaalisia työskentelyalustoja hyödyntävä aluekoordinaattoreiden verkosto on osoittautunut kustannustehokkaaksi tavaksi verkostoida kirjaamista kehittäviä henkilöitä ympäri Suomen. Aluekoordinaattoritoiminnan toteuttamisen ehto on, että henkilöstöstä löytyy hyvin monipuolista asiantuntemusta ja osaamista:
-
sosiaalihuollon substanssiosaamista eri palvelutehtävistä
-
sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja kirjaamisen osaamista
-
sidosryhmä- ja verkosto-osaamista
-
ymmärrystä organisaatioiden kehittämis- ja muutosprosesseista
- projektiosaamista
-
pedagogista osaamista
- kehittämisosaamista
-
fasilitointiosaamista
-
viestintäosaamista
-
hankejohtamisen ja hankehallinnon osaamista
-
prosessien ja kokonaisuuksien johtamista
- palvelumuotoiluosaamista
-
kuratointiosaamista.
Hankkeen aluekoordinaattoritoimintaa pyydettiin arvioimaan osana avainhenkilöverkostolle toteutettua palautekyselyä. Aluekoordinaattorin kanssa tehtyä yhteistyötä pyydettiin arvioimaan 11 väittämän avulla asteikolla yhdestä viiteen, jossa 1=täysin eri mieltä ja 5=täysin samaa mieltä. Alla on lueteltu väittämät ja niihin annettujen vastausten keskiarvot:
-
Tapaamisia oli riittävästi (4,7)
-
Sain apua kirjaamisasiantuntijoiden rekisterisiirron toteuttamiseen (4,6)
-
Sain muuta tukea aluekoordinaattorilta, mitä? Avoin vastausmahdollisuus. (4,5)
-
Sain hyödyllistä tietoa valtakunnallisesta kehittämisestä (4,4)
-
Sain apua nykytilakartoituksen taulukon täyttöön (4,4)
-
Sain apua kirjaamisosaamisen kehittämiseen hyvinvointialueella (4,3)
-
Sain apua kirjaamisasiantuntijaverkoston käynnistämiseen (4,1)
-
Sain ammatillista tukea kirjaamisen kehittäjänä toimimiseen (4,1)
-
Sain apua kirjaamisasiantuntijaverkoston toimintaan (4,1)
-
Sain apua kirjaamisasiantuntijavalmennuksen osallistujavalintoihin (3,9)
-
Sain apua esihenkilöille suunnattuun viestintään (3,3)
Palautteiden keskiarvo on kahta kysymystä lukuun ottamatta yli neljän. Esihenkilöille suunnattu viestintämateriaali valmistui vasta hankkeen loppuvaiheessa, joten sitä ei ole huomioitu näissä vastauksissa. Kaiken kaikkiaan kyselyyn annettujen vastausten perusteella aluekoordinaattoritoiminnan avulla on onnistuttu vastaamaan alueellisiin tarpeisiin todella hyvin.
Aluekoordinaattorilta saatua muuta tukea sai täsmentää vielä avoimilla vastauksilla. Suurimmiksi hyödyiksi mainittiin tuki ja apu sekä yhteinen keskustelu ja pohdinta kirjaamisen kehittämisen eri teemoissa. Aluekoordinaattoritoiminta on auttanut hyvinvointialueiden kirjaamisen kehittämisestä vastaavia henkilöitä hahmottamaan oman alueensa kehittämistarpeita ja tukemaan oman alueen kirjaamiskäytäntöjen kehittämistä. Aluekoordinaattorit ovat auttaneet alueiden toimijoita verkostoitumaan, mikä on mahdollistanut vertaistuen sekä vertaisoppimisen erilaisten toimintamallien levittämisessä ja juurruttamisessa. Aluekoordinaattoritoiminnan myötä myös kirjaamisasiantuntijat on otettu vahvemmin mukaan hyvinvointialueiden kirjaamisen kehittämiseen. Osalla alueista on saatu aikaan jo vakiintunutta kirjaamisasiantuntijaverkoston toimintaa. Kirjaamisasiantuntijoiden rooli ja tehtävät on tunnistettu ja tunnustettu laajasti, vaikka näitä ei vielä olisikaan ollut mahdollista viedä käytäntöön asti.
Aluekoordinaattoritoiminnan rooli on ollut merkittävä. Mikäli tämänkaltainen toiminta ei ole jatkossa valtakunnallisesti ja keskitetysti koordinoitua, kehittämistyön sisällöt ja teemat ovat vaarassa supistua, hiipua ja eriytyä alueellisesti.
Kansikuva
