Projektiryhmä oli Kansa-koulu 5 - ja 6 -hankkeiden toimintaa. Tavoitteena oli tiivistää kirjaamisen kehittämisen kansallista yhteistyötä, yhteensovittaa toimijoiden rooleja ja tunnistaa Kansa-koulun materiaalit, joita on mahdollista jatkohyödyntää.

Toimintaympäristö

Sosiaalihuollon toimintaympäristö on suuressa muutoksessa. Hyvinvointialueiden toiminta käynnistyi vuoden 2023 alussa uudistaen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja johtamisen merkittävällä tavalla. Tämä luo uudenlaisia vaatimuksia toimintatapojen yhtenäistämiselle, palvelujen kustannusvaikuttavalle järjestämiselle sekä henkilöstön osaamiselle. Kanta-palveluiden Sosiaalihuollon asiakastietovarannon käyttöönotto ja kirjaamisen kehittämistä ohjaavat lakimuutokset tuovat uudistusvaatimuksia jokaisen sosiaalihuollon ammattilaisen kirjaamiskäytäntöihin.

Projektiryhmän toiminta on ollut selkeyttämässä Kansa-koulun roolia ja suhdetta muiden keskeisten kansallisten kirjaamisen kehittämisen toimijoiden toimintaan ja tuotoksiin, ja on sitä kautta ollut vaikuttamassa sosiaalihuollon palvelutuotannon tiedon laadun parantamiseen.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Kansa-koulu 5 -hankkeen projektiryhmän tarkoituksena on ollut tiivistää ja keskittää kirjaamisen kehittämisen kansallista yhteistyötä sekä yhteensovittaa kansallisten kirjaamisen kehittämisen toimijoiden rooleja. Ryhmä on toiminut myös tiedonvaihdon kanavana ja tukenut osallistuvien toimijoiden keskinäistä viestintä- ja tapahtumayhteistyötä. 

Kansa-koulu 6 -hankkeen projektiryhmässä käytiin läpi aiemmissa Kansa-koulu-hankkeissa luodut toimintamallit, tuotokset ja koottu materiaali. Ryhmässä on arvioitu ja luokiteltu ne toimintamallit ja materiaalit, jotka ovat tarkoituksenmukaista ja mahdollista siirtää, jotta ne ovat saavutettavia ja hyödynnettäviä jatkossakin.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Kansa-koulu 5 -hankkeen projektiryhmän toiminnalla on pyritty selkeyttämään Kansa-koulun roolia ja suhdetta muiden keskeisten kansallisten kirjaamisen kehittämisen toimijoiden toimintaan ja tuotoksiin ja sitä kautta edesauttamaan sosiaalihuollon palveluntuottajien kirjaamisen kehittämistä. Sosiaalihuollon asiakkaan näkökulmasta toiminta on omalta osaltaan ollut tukemassa sosiaalihuollon kirjaamisen kansallista kehittämistä ja sitä kautta sosiaalihuollon palvelutuotannon tiedon laadun parantamista ja yhdenvertaisuuden lisääntymistä.

Kansa-koulu 6 -hankkeen projektitoiminnan tavoitteiden täyttyminen tukee osaltaan hyvinvointialueita vahvistamaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta, koska laadukas sosiaalihuollon kirjaamisen perusosaaminen sekä jatkuva kirjaamisen kehittäminen on sen edellytys. Samalla vahvistetaan kansallisesti yhtenäistä ymmärrystä sosiaalialan kirjaamisen perusteista, mikä välillisesti tuottaa yhtenäisempiä toimintakäytäntöjä ja sitä kautta ehkäisee asiakkaiden eriarvoistumisen lisääntymistä.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Projektiryhmään kutsuttiin edustajat Kansa-koulun keskeisistä kansallisista sidosryhmistä: Kelan Kanta-palveluista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Ryhmään pyydettiin tiedonhallinnan ja kirjaamisen kehittäjät kustakin organisaatiosta ja heille annettiin tilaisuus tarpeen mukaan kutsua työskentelyyn myös vaihtuvia osallistujia organisaatiostaan. Kaikki kutsutut organisaatiot ovat olleet myös aiempien Kansa-koulu-hankkeiden yhteistyötahoja tai rahoittajia, joten yhteiskehittämisen taustaa oli jo olemassa.

Tavoiteltu muutos

Kansa-koulu 5-hankkeen projektiryhmän tavoitteeksi määritettiin, että Kansa-koulun rooli on määritelty suhteessa sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämisen kokonaisuuteen, kansallisten toimijoiden toteuttaman koulutusmateriaalin tuottamiseen ja THL:n kirjaamisen kehittämistä edistävään kansalliseen verkostoon.

Kansa-koulu 6 -hankkeen projektiryhmän tavoitteena oli tunnistaa, arvioida ja soveltuvin osin yhdistää Kansa-koulun toimintamalleja ja materiaaleja osaksi kansallista kirjaamisen tukea. Tavoitteena oli tiivistää myös verkostoyhteistyötä, jotta tuetaan alueellisten kirjaamisverkostojen ja THL:n kansallisen kirjaamisverkostotoiminnan yhteistoimintaa.

Muutoksen mittaaminen

Kansa-koulu 5 -hankkeen projektiryhmän toiminnan mittariksi oli määritelty, että ryhmä on muodostettu ja sille on luotu digitaalinen työskentelytila sekä vakiintuneet työtavat hankekaudelle. Toteutuksen mittareiksi asetettiin tapaamisten määrä ja osallistujien itsearviointi työskentelyn hyödyllisyydestä.

Kansa-koulu 6 -hankkeen projektiryhmän toiminnan mittareiksi oli määritelty:

  1. projektiryhmän kokousten ja osallistujien kattavuuden toteutuminen projektiryhmän toiminnan alussa tehtyyn suunnitelmaan verrattuna 
  2. projektiryhmän osallistujien itsearviointi toiminnan hyödyllisyydestä suhteessa Kansa-koulu 6 -hankkeen tavoitteisiin 
  3. niiden toimintamallien ja materiaalien prosenttiosuus, joiden osalta on löydetty lopputulos liittyen niiden integrointiin osaksi kansallista kirjaamisen tukea – kunkin toimintamallin ja materiaalin osalta arvioidaan, onko se hyödynnettävissä jatkossa (kyllä/ei/soveltuvin osin) (tavoite: 80 % Q4/2024).
Toteutussuunnitelma

Projektiryhmän aloittaessa toimintansa käsiteltäviksi teemoiksi oli etukäteen hahmoteltu mm. toimijoiden roolit, yhteisen tavoitteen määrittely, Kansa-koulun kirjaamisvalmennus ja sen sisällöt, kansalliset tietomääritykset ja vaatimukset, SoTe-yhdyspinta ja muiden toimijoiden roolit ja toiminta. Suunnitelmana oli, että tapaamisissa käsitellään laajasti sosiaalihuollon kirjaamisen ajankohtaiseen kehittämiseen liittyviä aiheita ja luodaan tilannekuvaa kansallisen kirjaamisen kehittämisen tilanteesta ja Kansa-koulun paikasta. Käsiteltävät teemat oli alustavasti nimetty ja aikataulutettu koko toimintakaudelle, mutta niiden käsittelyjärjestys ja sisällön painopiste muuttuivat toimintaympäristön muutosten mukana.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Projektiryhmään osallistuivat Kansa-koulu-hankkeen työntekijöiden lisäksi tiedonhallinnan ja kirjaamisen kehittäjät Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta ja Kelan Kanta-palveluista sekä Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Projektiryhmän kokoukset järjestettiin etäyhteyksin työskentelytilassa, jossa toteutettiin kokousten aikana teemakohtaisia alustuksia ja ryhmäkeskustelua. Sekä kokouksissa että niiden välissä hyödynnettiin myös digitaalista työskentelyalustaa verkoston jäsenten osallistamisessa ja tiedottamisessa. Työskentelyalustaa apuna käyttäen tuotettiin erilaista materiaalia projektiryhmän oman työskentelyn tueksi. Pidettyjen kokousten esitysmateriaalit ja muistiot tallennettiin työskentelyalustalle, jossa ne ovat olleet koko ryhmän toiminnan ajan niidenkin nähtävillä, jotka eivät ole päässeet mukaan kaikkiin kokouksiin. 

Ratkaisun perusidea

Projektiryhmään kutsuttiin edustajat Kelan Kanta-palveluista, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Sosiaali- ja terveysministeriöstä. Projektiryhmän suunnittelussa ja toteutuksessa oli mukana kolme Kansa-koulu 5 -hankkeen aluekoordinaattoria ja viestinnän asiantuntija. Projektiryhmälle järjestettiin helmikuusta 2023 maaliskuuhun 2024 yhteensä 12 kokousta 1,5 tuntia kerrallaan. 

Projektiryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa vaihtuvin teemoin. Kokoukset järjestettiin etäyhteyksin ja niissä hyödynnettiin digitaalista oppimisalustaa. Kokousten aiheet valittiin niin, että ne tukivat hankkeen tavoitteita. Kokousten rakenne suunniteltiin etukäteen. Kokouksissa oli alustukset ajankohtaisista asioista ja päivän teemasta, minkä jälkeen keskustelua käytiin yhtenä ryhmänä. Kokousten muistiot ja esitykset on jaettu työtilassa verkoston jäsenten käyttöön.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli on yhteiskehittämisen malli. Yhteiskehittäminen on vaatinut kokousten etukäteissuunnittelua hankehenkilöstöltä, joten aikaresursseja on varattu kokousten suunnittelutyöhön, kokousten teknisiin valmisteluihin sekä itse kokouksiin. Kokousten jälkeen käsiteltyjä teemoja on jatkotyöstetty hankkeessa. 

Projektiryhmään osallistuneiden on pitänyt varata omaa resurssia osallistumiseen ja mahdollisesti ennakkotyöskentelyyn. Projektiryhmän kaltainen työskentely on vaatinut erityisesti sekä aika- että osaamisresurssia, vaikka etänä toteutettavat kokoukset ja digitaalisen alustan hyödyntäminen on ollut kustannustehokasta.   

Vinkit toimintamallin soveltajille

Projektiryhmätyyppinen konsepti on hyödynnettävissä moniin erilaisiin hankkeisiin. Digitaalista työskentelyalustaa hyödyntävä toimintamalli toimii hyvin, koska se on osin toteutettavissa paikasta tai ajasta riippumatta isommallekin toimijajoukolle.   

Projektiryhmän kaltaisen toiminnan kehittäminen ja ylläpitäminen vaatii ennen kaikkea aitoa halua tehdä yhteistyötä. Yhteiskehittämisen ylläpitämiseen vaaditaan systemaattista toiminnan arviointia ja reflektointia sekä valmiutta tehdä muutoksia nopeassakin aikataulussa, jotta päästään yhteistä tavoitetta kohti.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Projektiryhmän tuotokseksi määritettiin, että Kansa-koulun rooli on määritelty suhteessa sosiaalihuollon kirjaamisen kehittämisen kokonaisuuteen, kansallisten toimijoiden toteuttaman koulutusmateriaalin tuottamiseen ja THL:n kirjaamisen kehittämistä edistävään kansalliseen verkostoon. Projektiryhmän kokouksissa on käyty laajasti keskustelua kirjaamisen kehittämisestä.

Kokouksissa osallistujat määrittelivät mm. omat tehtävänsä sosiaalihuollon tiedonhallinnan ja kirjaamisen kehittämisessä, ydinviestejään ja niiden kohderyhmiä, oman organisaationsa tuottaman materiaalin sisältöä ja arvoa käyttäjälle sekä materiaalien yhteensovittamisen tarvetta. 

Projektiryhmän jäsenten kokemuksia ryhmän toiminnasta ja toteutuksesta kartoitettiin 14.2.2024 kokouksessa ryhmän työskentelyalustalle avatulla kyselyllä. Ryhmän toimintaa ja toteutusta pyydettiin arvioimaan erilaisten väittämien avulla. Kaikki ryhmän varsinaiset jäsenet vastasivat kyselyyn. Vastauksia ei pyydetty ryhmässä satunnaisesti vierailleilta. 

Verkostoituminen ja ajankohtaisten asioiden jakaminen on nähty tärkeänä ryhmän antina. Yhteistä keskustelua pidettiin tärkeänä. Lisäksi kansakoululaiset ovat päässeet kertomaan omasta työstään ja tuotoksistaan. On myös koettu, että ryhmässä on hyvä henki ja avoin ilmapiiri. Kehitysehdotuksena todettiin, että kokousten teemat olisi hyvä tietää etukäteen kokonaisuutena esim. vuositasolla, mikä helpottaisi valmistautumista sekä tarvittaessa oikeiden osallistujien tunnistamista. Tämä ei kuitenkaan ollut mahdollista, sillä toimintaympäristössä tapahtuvat nopeat muutokset eivät olleet ennakoitavissa tai ennustettavissa hankkeen alkaessa. Palautetta tuli myös siitä, että kansallisten toimijoiden roolien selkeytyksessä ei välttämättä ole onnistuttu täysin; se olisi vaatinut enemmän keskustelua teeman ympärillä.