Kasvava kokemusasiantuntijuus-toimintamallia pilotoitiin asiakasryhmälle, jotka ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä.  Pilotilla haettiin kokemuksia ja tietoa asiakaslähtöisestä toimintamallista, joka sisältää valmennuksen.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä Pirkanmaan hyvinvointialue. Pilotti järjestettiin hyvinvointialueen, järjestön ja kunnan yhteistyönä. 

Näkökulmina pilotoinnissa tunnistettiin yhteisöllisyyden säilyttäminen, kuten matalan kynnyksen yhteydenotto ja palveluiden sujuva saatavuus (palvelu- ja asiakasjärjestelmät, yhteisöneuvonnan rooli). Ammatillisen identiteetin vahvistaminen ja tukeminen, kuten kuntouttavan työtoiminnan päättyminen ja edellytykset jatkaa työelämään sekä oman kokemuksen hyödyntäminen muiden avuksi. Kokemustiedon käyttöönoton mahdollistaminen ja tukeminen kasvussa, jossa asiakasnäkökulma ja osallistuminen ovat osa hyvinvointialueen arkea sujuvasti ja tarvelähtöisesti. Yhteistyön tiivistäminen Pälkäneen kunnan, Pirkanmaan hyvinvointialueen ja järjestötyön välillä.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tausta ja lähtökohdat

Miksi tämä on meille niin tärkeää? Strategia ohjaa meitä asiakaslähtöisyyteen ja osallistumisen vahvistamiseen; ”Asiakkaat osallistuvat yhdessä hyvinvointialueen kanssa toiminnan ja palveluiden määrittelyyn, ratkaisujen luomiseen sekä toteuttamiseen”. Osallistuminen on myös toimintapa, johon lisäksi hyvinvointialueen lainsäädäntö velvoittaa; Hva-laki §29: ”Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää, suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa.” (Lähdeviittaukset: Hyvinvointialuelaki 611/2021, Finlex.fi. 611/2021 | Suomen säädöskokoelma | Finlex ja Pirkanmaan hyvinvointialueen strategia, Pirha.fi. Strategia - pirha.fi. Viitattu 31.3.2025.)

Miten saamme yhdistettyä eri tahojen osaamista ja innostusta sekä mahdollistetaan asiakaslähtöisen kokemustoiminnan kehittäminen?” Vastausta kysymykseen haettiin tunnistamalla yhteistyön vaikuttavuus, verkostomainen toimintatapa ja yhteisöllisyys. Tärkeässä roolissa olivat organisaation, järjestön ja kunnan tieto ja osaaminen sekä olemassa olevat resurssit. Tarvittiin myös rohkeutta kokeilla, miten syntyneisiin tarpeisiin voidaan vastata tiivistämällä yhteistyötä pilotin muodossa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Hyötyinä todettiin asiakkaiden sosiaalisten ongelmien varhainen puuttuminen, kun palveluiden piiriin pääsee ajallaan ja voidaan vaikuttaa syrjäytymisen ehkäisemineen. Ammattihenkilöstön resurssien parempi kohdentaminen, joka näkyy ajankäytön ja ohjaamisen tehokkaampana hyödyntämisenä. Toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen, joka viittaa asiakkaan aktiiviseen rooliin ja osallistumiseen omassa palvelupolussaan. Lisäksi kuntayhteistyön ja järjestötyön tiivistäminen, kun rajapintoina huomioitiin kuntien järjestämät palvelut ja järjestöjen substanssiosaaminen.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Työryhmän jäsenet 

Pilotin suunnitteluun ja toteuttamiseen osallistuivat hyvinvointialueen kokemusasiantuntijat Integraation ja Psykiatrian toimialueilta, suunnittelija sekä suunnittelupäällikkö Asiakaskokemuksen ja osallistumisen vastuualueelta, Mielen ry. n kokemusasiantuntija ja Pirkanmaan syöpäyhdistyksen kokemustoimija.

Työryhmän vastuut 

Hyvinvointialue

Projektipäällikkönä toimi Asiakaskokemuksen ja osallistumisen vastuualueen suunnittelija, jonka tehtäviin kuuluivat pilotin toimintasuunnitelman laatiminen, kokonaisuuden johtaminen, toimeenpanon seuranta ja valmistelutehtävät, kustannuskirjanpito, valmennusmateriaalin tuottamiseen osallistuminen, arvioinnin laatiminen ja koonti sekä viestintä.

Valmentajana toimi koulutettu kokemusasiantuntija Integraation toimialueelta, jonka tehtäviin kuuluivat valmennusmateriaalin pääasiallinen suunnittelu ja laadinta sekä valmentajana toiminen. Lisäksi yhteistyö Mielen ry.n ja asiantuntijana toimiminen hyvinvointialueen sisäisissä kokouksissa. 

Työryhmän jäsenenä koulutettu kokemusasiantuntija psykiatrian toimialueelta toimi asiantuntijana valmennusmateriaalin laadinnassa. Osallistuminen valmennuskerroille puheenvuoron ja esityksen osalta sekä mukana yhteisissä kokouksissa.

Työryhmän jäsenenä työnsuunnittelija Työikäisten sosiaalipalveluiden vastuualueelta toimi yhteyshenkilönä paikkakunnalla ja organisoi yhdessä kunnan kanssa valmennukseen tarvittavat fasiliteetit, kuten tilojen käytön valmennukseen ja materiaalisalkut osallistujille. Osallistuminen valmennuksen suunnitteluun ja seurantapalavereihin sekä osallistujien tukeminen valmennuksen aikana ja jälkeen. 

Mielen ry

Toisena valmentajana toimi koulutettu kokemusasiantuntija Mielen ry.ltä, jonka tehtäviin kuuluivat valmennusmateriaalin suunnittelu ja laadinta sekä valmentajana toiminen. Lisäksi yhteistyö Mielen ry.n ja asiantuntijana toimiminen pilotin sisäisissä palavereissa. Viestintään liittyvän mediayhteistyön edistäminen ja aktiivinen kontaktoiminen sekä osallistuminen artikkeleihin asiantuntijana.  

Mielen ry.n kolmen koulutetun kokemusasiantuntijoiden puheenvuorot valmennuksen aikana. Puheenvuorot liittyivät kokemuksiin erilaisissa toimintaympäristöissä (terveydenhuolto, sosiaalipalvelut, työllisyyspalvelut, jatkokoulutus) toimisesta.

Muut tahot

Koulutettu kokemustoimija toimi valmennuksen materiaalin kehittämisessä ja validoinnissa. Osallistuminen valmennuksen ja oppimisen arvioinnin kehittämiseen ja yhteisiin kokouksiin. 

Pälkäneen kunta

Kunnan työllisyyskoordinaattori, oma valmentaja ja sosiaaliohjaaja osallistuivat pilotin suunnitteluvaiheessa yhteisiin kokouksiin.

Tavoiteltu muutos

Pilotin tavoitteet

  • Kasvava kokemusasiantuntijuus-pilotin avulla haetaan kokemuksia asiakaslähtöisestä toimintamallista, joka tukee asiakkaita osallistumiseen ja oman elämän hallintaan, haasteista huolimatta. ​
  • Hyvinvointialueen organisaatio saa tietoa pilotoinnin toteutuksesta ja tuloksista sekä valmennusmateriaalin tukemaan kokemusasiantuntijuuden implementointia.​
  • Pilotin kautta voidaan lisäksi arvioida, millaisia mahdollisuuksia on laajentaa toimintaa koko Pirkanmaan alueelle.
Muutoksen mittaaminen

Oppimista ja valmennusta seurattiin arviointilomakkeiden avulla. 

Oppimista seurattiin ja arvioitiin fiilis- ja motivaatiomittareilla. Valmennusta seurattiin ja arvioitiin sisällön, innostavuuden, ajankäytön ja valmentajien osalta.

Arviointi

Valmennuksen ja oppimisen arviointia varten laadittiin lomakkeet, jotka osallistujat saivat täyttää jokaisen kerran jälkeen. Valmennuksen jälkeen henkilökunta täytti arviointilomakkeen.

Arviointitaulukkona hyödynnettiin Likertin asteikko 1-5. Likert on arviointiasteikko, jolla mitataan esimerkiksi kysely­tutkimukseen osallistuvien mielipiteitä, asenteita tai vaikuttimia. Kyselylomakkeen visuaaliseen ilmeeseen kiinnitettiin huomiota, jotta se on helppokäyttöinen, kuten tähdet* kuvaamassa arviointiasteikkoa. 

Kokonaiskeskiarvo oppimiselle 4,8

Kokonaiskeskiarvo valmennukselle 4,9.

Tulokset

Pilotista saadut tulokset ovat lupaavia ja toimintamallin skaalautuminen osaksi hyvinvointialuetta nähdään tarpeellisena, kun se kohdennetaan asiakasryhmälle niin sijainnin, että tarpeen mukaan. Pilotin aikana rakentunut materiaali on hyödynnettävissä kaikkien käyttöön ja sitä voidaan mukauttaa eri tehtävä-alueille. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohdeympäristö ja pilotin idea

Pälkäneen toimipisteessä käy 40 asiakasta viikoittain, jotka ovat sosiaalisen kuntoutuksen ja kuntouttavan työtoiminnan palveluissa. Henkilökunta ja asiakkaat olivat kiinnostuneita kokemusasiantuntijuudesta ja tunnistivat yhtymäkohtia asiakaslähtöisyyden ja toiminnan kehittämiseen. Pilotin mahdollisuudet kartoitettiin paikkakunnalla hyvinvointialueen ja kunnan kesken. Ideointi ja suunnittelu toteutettiin yhdessä Pälkäneen henkilökunnan kanssa, josta syntyi oivallus; Kasvava kokemusasiantuntijuus. Teema muotoutui pilotin toiminta-ajatukseksi ja visioksi.

Asiakasryhmälle järjestettiin kohdennettua valmennusta kokemusasiantuntijuudesta ja hyvinvointialueen toimintaympäristöistä.

Ratkaisun perusidea

Pirkanmaan kunnassa kokeiltiin Kasvava kokemusasiantuntijuus-toimintamallia asiakasryhmälle, jotka ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden piirissä. Pilotti järjestettiin hyvinvointialueen, järjestön ja kunnan yhteistyönä. Pilotin avulla haettiin kokemuksia ja tietoa asiakaslähtöisestä toimintamallista, joka sisältää valmennuksen ja perehdytyksen hyvinvointialueen toimintaympäristöön.

Pilotissa kokemusasiantuntijat laativat valmennusmateriaalin ja valmensivat asiakasryhmän. Valmennus sisälsi myös kokemusasiantuntijoiden puheenvuoroja. Kokemusasiantuntija osallistui myös osaamisen kehittämisen näkökulmasta materiaalin arviointiin ja kehittämiseen. 

Liitteet
Kuva
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kuvaus
Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin kuvaus liitteenä.

Liitteet
Kuva
Toimintamallin kuvaus
Toimintamallin kuvaus
Vinkit toimintamallin soveltajille

Varatkaa aikaa suunnitteluun, niin toteutus onnistuu hyvin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Pilotille asetettiin tavoitteita, joita arvioitiin KYLLÄ/EI.

Tavoitteet olivat seuraavat:

Kasvava kokemusasiantuntijuus-pilotin avulla haetaan kokemuksia asiakaslähtöisestä toimintamallista, joka tukee asiakkaita osallistumiseen ja oman elämän hallintaan, haasteista huolimatta. ​KYLLÄ

Vaikka pilotin suunnittelu tehtiin lyhyellä aikavälillä, se mahdollistui yhteistyön avulla. Valmennusmateriaalissa hyödynnettiin Mielen ry.n ja Pirhan materiaalia. Kokemusasiantuntijavalmentajat kokosivat ja täydensivät sitä omista näkökulmistaan. ​

​Asiakaslähtöinen toimintamalli on toimiva, erityisesti sitoutumisen ja motivaation kannalta. Oppimisen ja valmennuksen arvioinnista saatujen tulosten perusteella, kohdennettu valmennus ja yhteisöllisyys edistivät pilotin etenemistä suunnitellun mukaisesti. 

Haasteita tunnistettiin pilotin jatkumossa, jotka liittyivät valmennuksen jälkeen asiakasryhmän toimeksiantoihin. Tätä edistettiin sisäisesti pitämällä infoja HOPPU-hankkeen projektipäälliköiden kokouksessa ja Asiakaskokemuksen ja osallistumisen kehittämisryhmän tapaamisessa. Paikkakunnan yhteyshenkilö on edistänyt omalta osaltaan ryhmän integroitumista hyvinvointialueen toimintaan, muun muassa harjoituskeikkojen osalta Pirkanmaan kuntiin. 

Hyvinvointialueen kokemusasiantuntijamalliin saatiin lisätietoa, kuten tarve nykyisen mallin vahvemmalle koordinaatiolle. Valmennuksen jälkeen yhteyshenkilö tukee ja välittää kasvavia kokemusasiantuntijoita hyvinvointialueen palveluihin ja tarpeisiin.

Hyvinvointialueen organisaatio saa tietoa pilotoinnin toteutuksesta ja tuloksista sekä valmennusmateriaalin tukemaan kokemusasiantuntijuuden implementointia.​ KYLLÄ

Pirkanmaan hyvinvointialue ei kouluta kokemusasiantuntijoita. Pilotin mukana laadittu valmennusmateriaali tukee jatkossa toteuttamista, mikäli valmennuksia halutaan järjestää. Materiaali tukee myös soveltuvin osin ammattilaista työssään.

Pilotin kautta voidaan lisäksi arvioida, millaisia mahdollisuuksia on laajentaa toimintaa koko Pirkanmaan alueelle. KYLLÄ

Jatkossa kasvavat kokemusasiantuntijat toimivat sosiaalipalveluiden tukena paikkakunnalla, mutta toteuttavat toimeksiantoja koko hyvinvointialue laajuisesti. Sidosryhmät ovat kiinnostuneita, kuten seurakunta ja kunnan työllisyyspalvelut.​ 

Muista kehyskunnista on ollut kiinnostusta ja kyselyitä vastaavan toimintamallin toteuttamiseen myös heille. Valmennuskonsepti on valmiina, mutta toteuttamisen resurssointi avoin. Pilotin laajentaminen lisää myös osaltaan kokemusasiantuntijuuden käytön mahdollisuuksia.​