Katuväkivallan ennaltaehkäiseminen Vaasassa nuorisotyön keinoin
Hankkeessa kehitetään ja luodaan jalkautuvan ja löytävän nuorisotyön toimintamalli Vaasaan toiminnallisten menetelmien kautta 13-18-vuotiaille nuorille, jotka ovat riskissä ajautua väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja sitä kautta rikoskierteeseen.
Hanketta ohjaavat laajat yhteiskunnalliset ja poliittiset tavoitteet nuorten hyvinvoinnin edistämisestä, rikollisuuden ehkäisemisestä ja turvallisuuden lisäämisestä. Valtakunnallisesti väkivallan ennaltaehkäisy on osa sisäisen turvallisuuden strategiaa, ja lasten ja nuorten oikeuksien vahvistaminen näkyy muun muassa kansallisessa lapsistrategiassa. Lainsäädännöllisesti esimerkiksi nuorisolaki, lastensuojelulaki ja rikosoikeudellinen alaikäraja ohjaavat nuorten kanssa tehtävää työtä ja sen kehittämistä.
Yhteiskunnallisesti nuorten kokema turvattomuus, eriarvoisuus, osattomuus sekä lisääntyvä väkivallan näkyvyys erityisesti kaupunkiympäristöissä luovat painetta kehittää uusia lähestymistapoja. Vaasan alueella on tunnistettu tarve vahvistaa nuorisotyön roolia katuväkivallan ehkäisyssä, mikä heijastuu paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa ja nuorisopalveluiden strategisissa linjauksissa.
Taloudelliset ja sosiaaliset erot nuorten välillä, kuten työttömyys, koulutuksen ulkopuolelle jääminen tai perheiden tukiverkkojen heikkous, voivat lisätä riskiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Siksi ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen työ nuorten omassa kasvuympäristössä on erityisen tärkeää.
Kulttuurisesti nuorten arvot, kaveripiirien normit ja sosiaalisen median vaikutus näkyvät käyttäytymisessä ja ryhmien sisäisissä jännitteissä. Nuorten osallistaminen toiminnan suunnitteluun on avain kulttuurisesti relevanttien toimintamallien kehittämisessä. Ympäristötekijöistä erityisesti kaupunkitilojen turvallisuus ja saavutettavuus vaikuttavat siihen, missä nuoret viettävät aikaa ja miten he tavoitetaan.
Hanke vastaa näihin muuttuviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin kehittämällä nuorisotyön rakenteita, jotka tukevat väkivaltaa ehkäisevää, läsnä olevaa ja ratkaisukeskeistä työtä yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa.
Vaasan alueella on tunnistettu vakava ja lisääntyvä nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen ilmiö. Poliisin tilastojen mukaan nuorten väkivaltaiset teot ovat lisääntyneet vuonna 2024 merkittävästi. Sovittelussa kouluväkivalta näkyy selvästi ja nuoriin liittyvät asiat ovat lisääntyneet. Poliisi on tutkinut vuoden 2023 aikana yhteensä 48 pahoinpitelyrikosta (alle 15v. ja 15-17v.) ja kevään 2024 aikana 15-17 -vuotiaiden sovittelutapauksia on ollut 107 kappaletta.
Vaasaan on koulutettu myös katusovittelijoita, mutta katusovittelua ei ole vielä hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Tarve katusovittelun järjestelmälliselle käyttöönotolle ja nuorten riskikäyttäytymisen ennaltaehkäisylle on alueella selvästi tunnistettu.
Vaasan nuorisopalveluilla ei ole ollut suoraan tälle kohderyhmälle suunnattua ennaltaehkäisevää toimintaa, ja monialaisessa yhteistyössä on noussut esiin tarve kyseiselle toiminnalle. Hanke pyrkii vastaamaan tarpeeseen ehkäistä nuorten väkivaltaista käyttäytymistä.
Kehitettävä hanke Vaasan alueella linkittyy strategisesti valtakunnalliseen "Turvalliset kadut" -kokonaisuuteen, jota rahoitetaan terveyden edistämisen määrärahalla vuosina 2024. Tämä strateginen kokonaisuus on osa laajempaa kansallista pyrkimystä ehkäistä nuorten katuväkivaltaa ja edistää turvallisuutta eri tasoilla.
Vaasassa kehitettävä hanke vahvistaa lasten ja nuorten yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta esimerkiksi jalkautuvan nuorisotyön ja yhteisöllisten toimintamuotojen avulla. Samalla vahvistetaan nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten sekä nuorten vanhempien väkivaltaan liittyvää osaamista. Nuoriin pyritään vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa ja tarjota tukea sekä mielekästä tekemistä väkivaltaisen käytöksen tilalle. Toiminta perustuu moniammatilliseen yhteistyöhön ja tavoitteena on reagoida aluekohtaisiin ongelmiin nopeasti.
Tavoitteena on kehittää jalkautuvan ja löytävän nuorisotyön toimintamalli ehkäisemään 13-18-vuotiaiden katuväkivaltaa Vaasassa. Tällä pyritään vähentämään nuorten tekemiä pahoinpitelyrikoksia ja väkivaltaisia tekoja. Ennaltaehkäistään nuorten riskikäyttäytymistä varhaisessa vaiheessa, mikä vähentää ongelmien kärjistymistä. Yleinen turvallisuus lisääntyy ja moniammatillinen yhteistyö väkivallan ehkäisemiseksi vahvistuu.
Katusovittelu otetaan käyttöön Vaasassa ja luodaan sille yhteiset käytännöt yhteistyössä Pohjanmaan sovittelutoimiston kanssa. Nuorten riitatilanteita ratkaistaan matalalla kynnyksellä ja nuorten saavat tarvitsemaansa moniammatillista tukea. Tavoitteena on hyödyntää katusovittelua tehokkaammin konfliktien ratkaisemisessa ja uusien väkivaltatapausten ehkäisemisessä. Katusovittelun tavoitteena ei ole rangaista nuorta, vaan antaa hänelle mahdollisuus ottaa vastuu teoistaan ja oppia niistä.
Nuorten kanssa kehitetään mielekästä toimintaa, joka tarjoaa vaihtoehtoja väkivaltaiselle käyttäytymiselle ja väkivalta on vähentynyt. Toiminnot liittyvät nuorten omiin mielenkiinnon kohteisiin, kuten esimerkiksi liikuntaan ja kulttuuriin. Nuoret sitoutuvat toimintaan ja kokevat yhteisöllisyyttä toiminnan kautta.
Jalkautuvan nuorisotyön malli kehitetään ja vakiinnutetaan osaksi Vaasan nuorisopalveluiden toimintaa. Erityisnuoriso-ohjaajat tekevä jalkautuvaa työtä ja kohtaavat nuoria heidän omissa ympäristöissään. Tarkoituksena on olla nuorten saatavilla ja puuttua mahdollisiin riskitilanteisiin nopeasti. Hankeaikana on tavoitteena kohdata 3000 nuorta ja löytää kohderyhmään kuuluvia nuoria sekä vaikuttaa tilanteisiin jo paikanpäällä.
Tavoitteena on tietoisuuden ja valmiuksien lisääntyminen nuorten väkivaltaan liittyvissä asioissa. Nuorten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla ja nuorten vanhemmilla on täten parempi valmius tunnistaa ja puuttua nuorten väkivaltaiseen käyttäytymiseen jo varhaisessa vaiheessa.
Arviointikysymykset:
- Onko nuorten pahoinpitelyrikosten määrä vähentynyt hankkeen aikana?
- Onko kouluväkivallan sovittelutapausten määrä muuttunut?
- Onko katusovittelua käytetty aiempaa enemmän ja tehokkaammin?
- Kuinka moni nuori on osallistunut hankkeen toimintaan?
- Miten nuoret kokevat yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisääntyneen?
- Onko nuorten tekemiseen tullut mielekkäitä vaihtoehtoja väkivallan tilalle?
- Kuinka moni ammattilainen ja vanhempi on osallistunut koulutuksiin ja infotilaisuuksiin?
- Miten vanhemmat ja ammattilaiset arvioivat saamansa tiedon ja osaamisen kehittymistä?
- Onko tiedon lisäämisen kautta saatu osaaminen vaikuttanut käytännön työhön ammattilaisilla tai auttanut vanhempia tunnistamaan / puuttumaan nuorten väkivaltaiseen käytökseen?
- Miten nuoret ja asukkaat kokevat alueen turvallisuuden kehittyneen?
- Onko Vaasan kaupungin onnellisuuskyselyissä turvallisuuteen liittyvät tulokset parantuneet?
Toimintamalli on säännöllisesti ja suunnitelmallisesti käytössä. Mitataan kohdattujen nuorten määrällä ( kohdattujen nuorten tavoitemäärä 3000, asiakkuuksien tavoite 50), jotka kirjataan Nuodoon. Nuodoon kirjattujen nuorten lukumäärää verrataan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Toimintaan sitoutuneiden nuorten määrällä pystytään arvioimaan kehitettyjen toimintojen onnistumista. Dokumentoidaan järjestettyjen toimintakertojen määrä ja aikataulujen noudattaminen. Kehitettyjen toimintojen määrä ja säännöllisyys kertovat toiminnan onnistumisesta. Lisäksi voidaan tarkastella Vaasan kaupungin onnellisuuskyselyn tuloksia esimerkiksi turvallisuuteen liittyen. Poliisin tilastoiden avulla voidaan tarkastella, onko pahoinpitelytapaukset sekä kouluväkivalta vähentynyt. Nuorilta kerätään myös palautetta.
Katusovittelussa voidaan mitata katusovittelijoiden ja katusovitteluiden määrää Pohjanmaan sovittelutoimiston tilastojen avulla.
Infotilaisuuksiin osallistuvien määrä sekä yhteistyötapaamiset ja vanhempien kohtaamiset toimivat tiedon levittämisen indikaattoreina.Kerätään palautteita nuorilta, vanhemmilta ja ammattilaisilta säännöllisesti.Kirjataan yhteistyötapaamisten ja yhteisten tapahtumien lukumäärä.
Toimenpiteet ja keinot:
- Jalkautuvan nuorisotyön mallin kehittäminen ja toteutus
- Nuorisotyöntekijät jalkautuvat säännöllisesti nuorten vapaa-ajan ympäristöihin (kadut, ostoskeskukset, koulut, tapahtumat).
- Nuoria kohdataan arjessa matalalla kynnyksellä, keskustelun, kuuntelun ja luottamuksen rakentamisen keinoin.
- Kohderyhmään kuuluville nuorille tarjotaan ohjausta, tukea ja väkivallan vaihtoehtoja yhdessä sovitun suunnitelman pohjalta.
- Toimintaa toteutetaan yhteistyössä esimerkiksi koulujen, poliisin, sosiaalipalveluiden ja järjestöjen kanssa.
- Tavoitteena on kohdata hankkeen aikana noin 3000 nuorta.
- Katusovittelun käyttöönotto ja vahvistaminen
- Katusovittelun toimintamalli otetaan käyttöön yhteistyössä Pohjanmaan sovittelutoimiston kanssa.
- Sovittelijat koulutetaan ja heille luodaan toimintarakenne, jossa nuorten konflikteihin voidaan puuttua nopeasti ja rakentavasti.
- Katusovittelu tarjoaa nuorille mahdollisuuden käsitellä konflikteja ilman rikosprosessia, vastuunoton ja dialogin kautta.
- Malli tähtää uusien väkivaltatilanteiden ehkäisyyn sekä oppimiseen ja osallisuuden lisäämiseen.
- Mielekkään toiminnan tarjoaminen väkivallan tilalle
- Nuorten kanssa suunnitellaan ja toteutetaan harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa heidän kiinnostuksen kohteidensa pohjalta (esim. liikunta, kulttuuri, musiikki).
- Toiminnoissa korostuu yhteisöllisyys, osallisuus ja positiivinen ryhmäkokemus.
- Tavoitteena on sitouttaa nuoria pitkäjänteisesti väkivallattomaan, merkitykselliseen tekemiseen.
- Nuorten, vanhempien ja ammattilaisten tietoisuuden ja osaamisen vahvistaminen
- Järjestetään koulutuksia, infotilaisuuksia ja työpajoja nuorten vanhemmille ja nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille.
- Teemoina mm. väkivallan tunnistaminen, varhainen puuttuminen, ratkaisukeskeiset työotteet ja katusovittelun mahdollisuudet.
- Tavoitteena on parantaa ammattilaisten kykyä kohdata väkivaltaisesti käyttäytyviä nuoria ja tarjota tukea oikea-aikaisesti.
- Toiminnan koordinointi, arviointi ja juurruttaminen
- Hanke toteutetaan moniammatillisessa yhteistyössä. Sovitaan selkeät vastuut ja rakenteet toimintamallin koordinoinnille.
- Kaikki kohtaamiset kirjataan Nuodoon. Arvioidaan toimintaa säännöllisesti määrä- ja laatukriteereillä.
- Kehitetyt toiminnot dokumentoidaan ja mallinnetaan niin, että ne voidaan integroida pysyväksi osaksi nuorisopalveluiden rakennetta hankekauden jälkeen.
Hankkeen kohderyhmänä ovat 13–18-vuotiaat nuoret, joilla on kohonnut riski väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Nämä nuoret saattavat esimerkiksi oireilla arjessa, käyttäytyä uhkaavasti koulussa tai liikkua ryhmissä, joissa väkivaltaa esiintyy. Monilla on kokemuksia turvattomuudesta, osattomuudesta tai kuulluksi tulemattomuudesta, ja heillä saattaa olla puutteita tukiverkostoissa tai mielekkään tekemisen mahdollisuuksissa. Kohderyhmään kuuluvat nuoret tavoitetaan kouluissa, kadulla, somessa ja muissa heidän arkiympäristöissään.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty laajasti viranomaisten tilastoista (poliisi, sovittelu), nuorisopalveluiden kenttätyöstä, koulujen ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten havainnoista sekä moniammatillisten verkostotapaamisten kautta. Vuonna 2024 nuorten pahoinpitelyrikosten ja sovittelutapausten määrät ovat nousseet merkittävästi, mikä on lisännyt painetta kehittää kohdennettua ennaltaehkäisevää työtä. Myös katusovittelun hyödyntämättömyys on nostettu esiin asiantuntijaverkostoissa.
Nuorten ääntä on kuultu erityisesti nuorisotyön arjessa, missä nuoret ovat itse tuoneet esiin tarpeitaan turvallisista aikuisista, mielekkäästä vapaa-ajan tekemisestä ja väkivallattomista vaihtoehdoista. Asiakasymmärrystä on syvennetty kohtaamalla nuoria heidän omissa ympäristöissään – kadulla, nuorisotiloissa ja somessa – sekä tarkastelemalla, miten sosiaaliset normit, somekulttuuri ja kaveripiirien vaikutus näkyvät heidän käyttäytymisessään.
Nuoria on osallistettu hankkeen suunnitteluun ja toiminnan ideointiin esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripainotteisten toimintojen sisällöissä. He ovat saaneet vaikuttaa siihen, millaisia lajeja ja tekemistä Fokus-toimintaan sisällytetään. Osallistaminen jatkuu myös toiminnan aikana – palautetta kerätään systemaattisesti, ja nuorten toiveita kuullaan matalalla kynnyksellä.
Tavoitteena on rakentaa nuorille turvallisia yhteisöjä, jotka vahvistavat osallisuutta, tunnetaitoja ja väkivallattomia toimintamalleja – yhdessä nuoria kuunnellen ja heidän tarpeitaan kunnioittaen.