Katuväkivallan ennaltaehkäiseminen Vaasassa nuorisotyön keinoin
Hankkeessa kehitetään ja luodaan jalkautuvan ja löytävän nuorisotyön toimintamalli Vaasaan toiminnallisten menetelmien kautta 13-18-vuotiaille nuorille, jotka ovat riskissä ajautua väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja sitä kautta rikoskierteeseen.
Model name
Hankkeessa kehitetään ja luodaan jalkautuvan ja löytävän nuorisotyön toimintamalli Vaasaan toiminnallisten menetelmien kautta 13-18-vuotiaille nuorille, jotka ovat riskissä ajautua väkivaltaiseen käyttäytymiseen ja sitä kautta rikoskierteeseen.
Hanketta ohjaavat laajat yhteiskunnalliset ja poliittiset tavoitteet nuorten hyvinvoinnin edistämisestä, rikollisuuden ehkäisemisestä ja turvallisuuden lisäämisestä. Valtakunnallisesti väkivallan ennaltaehkäisy on osa sisäisen turvallisuuden strategiaa, ja lasten ja nuorten oikeuksien vahvistaminen näkyy muun muassa kansallisessa lapsistrategiassa. Lainsäädännöllisesti esimerkiksi nuorisolaki, lastensuojelulaki ja rikosoikeudellinen alaikäraja ohjaavat nuorten kanssa tehtävää työtä ja sen kehittämistä.
Yhteiskunnallisesti nuorten kokema turvattomuus, eriarvoisuus, osattomuus sekä lisääntyvä väkivallan näkyvyys erityisesti kaupunkiympäristöissä luovat painetta kehittää uusia lähestymistapoja. Vaasan alueella on tunnistettu tarve vahvistaa nuorisotyön roolia katuväkivallan ehkäisyssä, mikä heijastuu paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa ja nuorisopalveluiden strategisissa linjauksissa.
Taloudelliset ja sosiaaliset erot nuorten välillä, kuten työttömyys, koulutuksen ulkopuolelle jääminen tai perheiden tukiverkkojen heikkous, voivat lisätä riskiä väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Siksi ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen työ nuorten omassa kasvuympäristössä on erityisen tärkeää.
Kulttuurisesti nuorten arvot, kaveripiirien normit ja sosiaalisen median vaikutus näkyvät käyttäytymisessä ja ryhmien sisäisissä jännitteissä. Nuorten osallistaminen toiminnan suunnitteluun on avain kulttuurisesti relevanttien toimintamallien kehittämisessä. Ympäristötekijöistä erityisesti kaupunkitilojen turvallisuus ja saavutettavuus vaikuttavat siihen, missä nuoret viettävät aikaa ja miten he tavoitetaan.
Hanke vastaa näihin muuttuviin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin kehittämällä nuorisotyön rakenteita, jotka tukevat väkivaltaa ehkäisevää, läsnä olevaa ja ratkaisukeskeistä työtä yhdessä nuorten ja ammattilaisten kanssa.
Hankkeen kohderyhmänä ovat 13–18-vuotiaat nuoret, joilla on kohonnut riski väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Nämä nuoret saattavat esimerkiksi oireilla arjessa, käyttäytyä uhkaavasti koulussa tai liikkua ryhmissä, joissa väkivaltaa esiintyy. Monilla on kokemuksia turvattomuudesta, osattomuudesta tai kuulluksi tulemattomuudesta, ja heillä saattaa olla puutteita tukiverkostoissa tai mielekkään tekemisen mahdollisuuksissa. Kohderyhmään kuuluvat nuoret tavoitetaan kouluissa, kadulla, somessa ja muissa heidän arkiympäristöissään.
Asiakasymmärrystä on kerrytetty laajasti viranomaisten tilastoista (poliisi, sovittelu), nuorisopalveluiden kenttätyöstä, koulujen ja nuorten kanssa toimivien ammattilaisten havainnoista sekä moniammatillisten verkostotapaamisten kautta. Vuonna 2024 nuorten pahoinpitelyrikosten ja sovittelutapausten määrät ovat nousseet merkittävästi, mikä on lisännyt painetta kehittää kohdennettua ennaltaehkäisevää työtä. Myös katusovittelun hyödyntämättömyys on nostettu esiin asiantuntijaverkostoissa.
Nuorten ääntä on kuultu erityisesti nuorisotyön arjessa, missä nuoret ovat itse tuoneet esiin tarpeitaan turvallisista aikuisista, mielekkäästä vapaa-ajan tekemisestä ja väkivallattomista vaihtoehdoista. Asiakasymmärrystä on syvennetty kohtaamalla nuoria heidän omissa ympäristöissään – kadulla, nuorisotiloissa ja somessa – sekä tarkastelemalla, miten sosiaaliset normit, somekulttuuri ja kaveripiirien vaikutus näkyvät heidän käyttäytymisessään.
Nuoria on osallistettu hankkeen suunnitteluun ja toiminnan ideointiin esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripainotteisten toimintojen sisällöissä. He ovat saaneet vaikuttaa siihen, millaisia lajeja ja tekemistä Fokus-toimintaan sisällytetään. Osallistaminen jatkuu myös toiminnan aikana – palautetta kerätään systemaattisesti, ja nuorten toiveita kuullaan matalalla kynnyksellä.
Tavoitteena on rakentaa nuorille turvallisia yhteisöjä, jotka vahvistavat osallisuutta, tunnetaitoja ja väkivallattomia toimintamalleja – yhdessä nuoria kuunnellen ja heidän tarpeitaan kunnioittaen.
Kansikuva
