Kehitysvammaselvittelyt aikuisille, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue Pohde, Sujuvat palvelut -valmennus, (RRP, P4, I1)
Kehitysvammaselvittelyihin pääsyn nopeuttaminen aikuisilla, joilla epäillään kehitysvammaa. Tavoitteena on kehitysvammaselvittelyjen aloittaminen nopeammin, selvittelyjen tehostaminen ja sujuvoittaminen Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (Pohde) on yksi Suomen 21:sta hyvinvointialueesta. Pohde vastaa noin 416 000 asukkaan hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta. Pohde on yksi Suomen laajimmista hyvinvointialueista. Alueella on 30 kuntaa. Työntekijöitä Pohteella on 18 500.
Pohteen toimintaa ohjaa hyvinvointialuestrategia, jota täydentää Pohteen omat ohjelmat ja suunnitelmat. Pohteen hyvinvointialuestrategian lähtökohdat ovat pohjoispohjalaiset ihmiset ja heidän hyvinvointinsa, terveytensä ja turvallisuutensa. Pohjois-Pohjanmaalla ennaltaehkäisy, omatoiminen riskeihin varautuminen, palvelujen vaikuttavuus ja toimivat lähipalvelut ovat lähtökohta sujuvalle arjelle. Toimintojen kehittämisen avulla alueen asiakkaat saavat yhteen sovitettuja, monialaisella yhteistyöllä toteutettuja ja sujuvammin toimivia sosiaali- ja terveyspalveluja.
Kehitysvammaselvittelyihin ohjattujen täysi-ikäisten määrä on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla viimeisten kymmenen vuoden aikana. Noin 100 aikuista (yli 18-v) odotti pääsyä kehitysvammaselvittelyihin OYS Konstiin syksyllä 2022. Aikuiset joutuivat odottelemaan kehitysvammaselvittelyjä yleensä 1-3 vuotta.
Kehitysvammaselvittelyt pitävät sisällään psykologin tutkimusten lisäksi asiakkaan toimintakyvyn ja kehityshistorian selvittämistä sekä lääkärin tekemän diagnosoinnin ja kuntoutussuunnitelman.
Syksyllä 2022 kehitysvammaselvittelyjä odottavista aikuisista tehdyn asiakaskartoituksen mukaan aikuisia ohjautui eniten kehitysvammaselvittelyihin hyvinvointikeskuksista, työllisyyttä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP), opiskelijaterveydenhuollosta, mielenterveyspalveluista sekä psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta. Yleensä asiakkaille oli jo tehty psykologin kognitiivisia tasotutkimuksia ja heidän kehityshistoriaansa oli selvitetty. Selvittelyjä odottavilla aikuisilla oli asiakkkuuksia muun muassa TYP:iin, mielenterveystoimistoon ja aikuissosiaalityöhön.
Tavoitteena on, että aikuinen, jolla epäillään kehitysvammaa, pääsee tutkimuksiin viivettä.
Tavoitetta mitattiin tutkittujen asiakkaiden määrällä, tutkimuksiin jonottavien aikuisten määrällä, tutkittujen aikuisten jonotusajan pituudella sekä yhteisasiakkuusmallilla tutkittujen asiakkaidne määrällä.
Kohderyhmänä ovat 18 - 35-vuotiaat, joilla epäillään kehitysvammaa ja jotka on sen vuoksi ohjattu kehitysvammaselvittelyihin OYS Konstiin.
Kehitysvammaselvittelyihin ohjatuilla asiakkailla voi olla ongelmiä opiskeluissa, työllistymisessä ja elämänhallinnassa. Mahdollisen kehitysvamman selvittäminen ja diagnosointi auttavat yleensä tarvittavien etuuksien saamisessa ja soveltuvan tuen järjestämisessä. Kehitysvammaselvittelyjen viivästyminen aiheuttaa ihmiselle itselleen turhaa epätietoisuutta ja viivästyttää sopivien etuuksien ja palvelujen saamista.
Kehittämisessä on mukana kehittäjäasiakas, joka on osallistunut myös Sujuvat palvelut -valmennukseen.