Kelan ja sosiaalitoimen yhteistoiminta aikuistumisen tukena

Aikuistuvat nuoret saavat Kelan ja sosiaalitoimen tuen yhteisessä neuvottelussa. Nuori saa yhdessä kartoittaen proaktiivisesti tarvitsemansa tuen etuuksien yhteensovittamiseksi arkeen ja nuori saa valmiuksia omatoimiseen asiointiin jatkossa. 

Toimintaympäristö

Yhteistyön tiivistämistä on kokeiltu tilanteessa, missä lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa on nostettu ja aikuistumisen tukea kehitetään yhdessä tarvittavien toimijoiden kanssa. Vuoden 2023 alussa ovat käynnistyneet hyvinvointialueet, joiden myötä on syytä rakentaa yhteistyömuotoja palveluiden välille systemaattisesti. Kotoutumista edistävä lainsäädäntö on uudistumassa. Käynnissä on myös sosiaaliturvauudistus, jossa on tarkoitus toimeentulon, etuuksien ja palveluiden yhteensovittaminen.

Tässä kokeilussa on käytännössä yhteensovitettu sosiaaliturvaa kuten lastensuojelun jälkihuollon taloudellista tukea, itsenäistymisvaroja, sosiaalitoimen harkinnanvaraista toimeentulotukea ja Kelan myöntämiä sosiaalietuuksia ja muita tuloja. Käytännössä yhteistyötä on tehty lastensuojelun jälkihuollon työntekijöiden ja Kelan palveluasiantuntijoiden ja esimerkiksi mahdollisten yksityisten palveluntuottajien kanssa. 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Toimintamallia on kokeiltu lastensuojelun jälkihuollon 16-24 -vuotiaiden aikuistuvien nuorten, Kelan palveluasiantuntijoiden ja lastensuojelun jälkihuollon työntekijöiden kanssa sekä alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleiden 16-24 -vuotiaiden aikuistuvien nuorten ja heidän lähityöntekijöidensä kanssa. 

Lastensuojelun nuorten kohdalla on tarve sovittaa yhteen erilaista taloudellista tukea ja varmistaa riittävä tuki itsenäiseen elämään siirryttäessä. 

Alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleet ovat myös ryhmä, joilla ei välttämättä ole läheisten tukea taloudellisissa kysymyksissä. Lisäksi vähäisen suomenkielen taidon vuoksi yhdessä toteutettu henkilökohtainen palvelu helpottaa asiointia. 

Kokeilussa opittua

Kokeilun prosessia ja tuloksia on kuvattu tarkemmin artikkelissa Sevola, Silva & Kallinen, Minna & Nortamo, Fanny (2023, 198-210) Lastensuojelun jälkihuolto ja Kelan yhteensovitettu palvelu teoksessa Hirschovits-Gerz, Tanja & Heino, Tarja & Laine, Terhi & Weckroth, Niina (toim.) Kohti laadukasta aikuistumisen tukea : Yhdessä aikuisuuteen - Elämässä eteenpäin -hankkeen loppuraportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 5/2023.

Liitteet
Ratkaisun perusidea

Kela-yhteistyökokeilu toteutui osana nuoren asiakassuunnitelmatyötä. Tarkoituksena oli tukea nuorten aikuisten itsenäistymistä ja arkea, turvata tarvittavat etuudet ja toimeentulo tai kuntoutus. Kokeilulla tavoiteltiin myös nuorten oikeuksiesi toteutumisen varmistamista sekä nuoren osallisuuden ja toimijuuden lisääntymistä palveluissa.

Yhteistyön kulku:

  1. Nuoren työntekijä kutsuu Kelan yhteyshenkilön nuoren luvalla yhteiseen tapaamiseen. Nuoren kanssa sovitaan tapaamisen tavoite, osallistujat ja asiat mihin haetaan tietoa ja apua.
  2. Sovitaan aika ja paikka tapaamiselle.
  3. Tapaamisella keskustellaan sovituista asioista. Jälkihuollon työntekijä kirjaa kaikille ylös jatkosuunnitelman: Kuka tekee, mitä ja milloin? Jatkuuko nuoren yhteistyö Kelan kanssa?
  4. Sovitaan, milloin tarkistetaan yhdessä, miten on mennyt.
  5. Yhteistyö voidaan kirjata myös osaksi asiakassuunnitelmaa, jos niin sovitaan yhdessä.

Tapaamisessa on mukana nuoren lisäksi lastensuojelun jälkihuollon työntekijä ja työntekijä Kelasta kasvokkain, etäyhteyksien tai puhelimen välityksellä. Mukana voi olla myös muita tarvittavia ihmisiä nuoren verkostosta. Tapaamiset valmistellaan yhdessä ja niihin tarvitaan nuoren suostumus. Jälkihuollon työntekijä kutsuu toimijat yhteistapaamiseen. Yhdessä nuoren kanssa sovitaan tapaamisen tavoite, osallistujat ja asiat mihin haetaan tietoa ja apua. Lastensuojelun jälkihuollon työntekijän vastuulla on kirjata jatkosuunnitelma ja jakaa se tarvittavilta osin kaikille: Kuka tekee, mitä ja milloin? Jatkuuko nuoren yhteistyö Kelan kanssa? Tapaamisessa sovitaan, miten suunniteltujen asioiden etenemistä seurataan. Yhteistyö voidaan kirjata myös osaksi asiakassuunnitelmaa, jos niin sovitaan yhdessä. Kokeilussa kaikilta osallistujilta on pyydetty palautetta Webropol-kyselyn avulla.

Toimintatapaa on kokeiltu lastensuojelun jälkihuollon nuorten ja alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleiden aikuistuvien nuorten kanssa. Sitä voidaan hyödyntää myös muiden tukea tarvitsevien aikuistuvien nuorten tai muiden asiakasryhmien kanssa tehtävässä yhteistyössä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Yhteistoiminta edellyttää työntekijöitä, jotka ovat sitoutuneet toimintatapaan sekä sovittuja yhteydenoton käytänteitä. Toimintamalli edellyttää organisaatioiden johdon tukea, perehdytystä ja kannustusta mallin käyttöönottoon. 

Lisäksi tarvitaan toimivat laitteet ja internet-yhteydet sekä nuorilähtöinen toimiva yhteinen alusta etäyhteyksillä tapahtuvia tapaamisia varten. 

Tapaamisiin siirtyminen vie aikaa. Toisaalta aikaa säästyy, kun saadaan asiat kerralla hoidettua eteenpäin ja kohtaamisiin voidaan valmistautua etukäteen.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Miksi juuri tämä toimintamalli kannattaa ottaa käyttöön?

Malli tukee Kelan ja sosiaalityön yhdyspintatyötä ja tuottaa proaktiivisesti laadukkaan kohtaamisen ja palvelun nuoren taloudellisten etuuksien ja tuen yhteensovittamiseksi. Yhteinen tapaaminen lisää ymmärrystä ja auttaa nuorta asioiden hoitamisessa sekä tilanteeseen sopivassa sosiaaliturvassa. Etupainotteinen ja suunnitelmallinen yhteistyö edistää nuorten itsenäistymistä ja taloudenhallintaa. Mallilla vahvistetaan nuoren hyvinvointia monialaisesti synergiassa eri toimijoiden kanssa. Kelan etuuksien hakeminen ja asiointi on koettu nuorten aikuisten taholta usein hankalaksi. Nuoret ovat mallin avulla saaneet vastauksia kysymyksiinsä, apua asiointiin ja tilanteeseen sopivan sosiaaliturvan itsenäistymisvaiheessa. Palautteen mukaan "Kela on saanut kasvot" ja on saatu apua inhimillisesti ja sujuvasti, kun toisaalta taloudellisten asioiden hoitaminen on ilman toimintamallia koettu ahdistavaksi, vaikeaksi ja hitaaksi. Aikuistuvien nuorten taloustaidot, arjen sujuminen, osallisuus, toimijuus ja kuntoutuminen ovat merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä, joihin investointi kannattaa.

Mallin avulla sovitetaan yhteen Kelan ja sosiaalitoimen palvelut nuorilähtöisesti. Ammattilaiset kiinnittivät huomionsa siihen, että etupainotteinen ja suunnitelmallinen työmalli voi parhaimmillaan ehkäistä syrjäytymistä ja tuoda lisää inhimillisyyttä sekä tehokkuutta Kelan palveluihin. On lähdetty toimijoiden kesken dialogiin ja etsimään asiakasymmärrystä ja ratkaisuja. On lähdetty kokeilemaan yhdessä toimijoiden kanssa toisin toimimista ja saatu hyvää palautetta nuorilta aikuisilta ja työntekijöiltä. Toimintamallissa tuetaan nuorten aikuisten tieto-osallisuutta ja toimijuutta. Nuori saa oikea-aikaisesti tuen ja oppii huolehtimaan taloudestaan. 

On löydetty yhteinen tahtotila Kelan ja sosiaalitoimen toimijoiden välillä nuorten aikuisten osallisuutta tukien. Toimintamalli tukee haavoittuvassa asemassa olevien aikuistuvien nuorten taloudellista pärjäämistä ja toimijuutta proaktiivisesti palveluiden yhteensovittamisen ja yhteisten kohtaamisten avulla. Nuorten luottamus viranomaisiin lisääntyy, kun yhdessä sovitut asiat toteutuvat. Lisäksi kustannustehokkuus nousi esille kokeilun arvioinnissa: kerralla saadaan hoidettua asioita kuntoon nuoren taloudessa. Tämän tyyppinen työmalli on helpottanut asioiden hoitoa. Yhdessä olemme päässeet tuulettamaan käsityksiä kasvottomasta byrokraattisesta toiminnasta ja on löydetty Kelasta ja sosiaalitoimesta kohtaava yhteistyökumppani nuorelle.

Nuoret kertoivat nopean avunsaannin olleen kokeilussa heille erityisen merkityksellinen asia. Heillä oli mahdollisuus saada apua inhimillisen ajan puitteissa. Tämä on oletettavasti vähentänyt nuorten taloudellisesta tilanteesta johtuvaa ahdistusta.  Eräs nuori totesikin, että: ”Sovimme ajan nopeasti ja sain apua Kelan hakemuksissa.”  Toinen nuori kommentoi: ”Sai vastaukset nopeasti kysymyksiini ja sain enemmän tietoa ja kaikki sujui toivottua paremmin”. Kaikki nuoret ja ammattilaiset kokeilun palautekyselyyn vastanneet osallistujat osallistuisivat jatkossakin vastaavaan tapaamiseen, mikä on hyvä tulos tapaamisten onnistumisten arvioimiseksi.

Vinkit toimintamallin soveltajalle:

Miten:

Sosiaalitoimi ja Kela järjestävät yhdessä aikaa nuorelle joko yhteisessä kasvokkaisessa tapaamisessa tai niin, että Kelan ammattilainen osallistuu tapaamiseen etäyhteyksin. Mukana voi olla myös muita ihmisiä nuoren verkostosta. Yhteensovitettu palvelu voi olla osa nuoren asiakassuunnitelmaa. 

Tapaamisessa voidaan keskustella yhdessä esimerkiksi:

  • Jälkihuollon vaikutuksesta esimerkiksi opintolainan nostamiseen
  • Itsenäistymisvarojen käytöstä ja tarkoituksesta tai harkinnanvaraisten etuuksien ja Kelan sosiaaliturvan yhteensovittamisesta
  • Asioinnin haasteista ja tuen mahdollisuudesta Kelan palveluissa esim. henkilökohtainen tuki Kelan omalta työntekijältä
  • Muista mieltä askarruttavista kysymyksistä esimerkiksi elämäntilanteen muutoksissa

Yhteistyön kulku:

  1. Nuoren työntekijä kutsuu Kelan yhteyshenkilön nuoren luvalla yhteiseen tapaamiseen. Nuoren kanssa sovitaan tapaamisen tavoite, osallistujat ja asiat mihin haetaan tietoa ja apua.
  2. Sovitaan aika ja paikka tapaamiselle.
  3. Tapaamisella keskustellaan sovituista asioista. Jälkihuollon työntekijä kirjaa kaikille ylös jatkosuunnitelman: Kuka tekee, mitä ja milloin? Jatkuuko nuoren yhteistyö Kelan kanssa?
  4. Sovitaan, milloin tarkistetaan yhdessä, miten on mennyt.
  5. Yhteistyö voidaan kirjata myös osaksi asiakassuunnitelmaa, jos niin sovitaan yhdessä.

Toimintamallin soveltaminen voi toteutua osana perustyötä, jos niin on sovittu. Yhteistyö vaatii verkostotyötä ja nimettyjä yhteyshenkilöitä organisaatiossa. Tarvitaan toimijoiden säännöllisiä kohtaamisia esimerkiksi kerran puolessa vuodessa ja toimintakäytänteiden arviointia.

Tapaamiset kannattaa valmistella hyvin. Puhelinkeskusteluja ei kokeilussa pidetty parhaana tapana kohdata, joten niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää ja toteuttaa kohtaamiset kasvokkain samassa tilassa tai etäyhteyksillä.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Palautetta kokeilusta on koottu Webropol-kyselyn avulla sekä säännöllisissä Kelan, sosiaalitoimen ja YEE-hankkeen arviointipalavereissa.

Toiminta on edistänyt sujuvaa yhteistyötä toimijoiden välillä, joka on asiakkaana olevan nuoren ja toimijoiden etu. Yhteistyö on lisännyt asiakasymmärrystä. Tieto lastensuojelun jälkihuollon toimintamahdollisuuksista on lisääntynyt Kelassa. Vastavuoroisesti sosiaalitoimessa on lisääntynyt tietous Kelan etuuksista ja toimintakäytänteistä.

Kerätyn palautteen mukaan kokeiluun osallistuvien nuorten osallisuus omassa elämässä ja palveluissa lisääntyi ja nuoret saivat oikea-aikaisesti tarvitsemansa etuudet. Nuoret saivat myös tietoa etuuksista, asiointitavoista ja päätösten perusteluista. Nuoret saivat itse kysyä etuuksista ja palveluista. Nuoret kokivat tulleensa kuulluksi ja kohdatuiksi. 

Kokeilu oli alun perin suunnattu lastensuojelun jälkihuollon nuorille, mutta kokeilun aikana tuli tarve laajentaa kokeilua myös alaikäisenä ilman huoltajaa maahan tulleille nuorille.