Kelan ja sosiaalitoimen yhteistoiminta aikuistumisen tukena

Miksi juuri tämä toimintamalli kannattaa ottaa käyttöön?

Malli tukee Kelan ja sosiaalityön yhdyspintatyötä ja tuottaa proaktiivisesti laadukkaan kohtaamisen ja palvelun nuoren taloudellisten etuuksien ja tuen yhteensovittamiseksi. Yhteinen tapaaminen lisää ymmärrystä ja auttaa nuorta asioiden hoitamisessa sekä tilanteeseen sopivassa sosiaaliturvassa. Etupainotteinen ja suunnitelmallinen yhteistyö edistää nuorten itsenäistymistä ja taloudenhallintaa. Mallilla vahvistetaan nuoren hyvinvointia monialaisesti synergiassa eri toimijoiden kanssa. Kelan etuuksien hakeminen ja asiointi on koettu nuorten aikuisten taholta usein hankalaksi. Nuoret ovat mallin avulla saaneet vastauksia kysymyksiinsä, apua asiointiin ja tilanteeseen sopivan sosiaaliturvan itsenäistymisvaiheessa. Palautteen mukaan "Kela on saanut kasvot" ja on saatu apua inhimillisesti ja sujuvasti, kun toisaalta taloudellisten asioiden hoitaminen on ilman toimintamallia koettu ahdistavaksi, vaikeaksi ja hitaaksi. Aikuistuvien nuorten taloustaidot, arjen sujuminen, osallisuus, toimijuus ja kuntoutuminen ovat merkittäviä yhteiskunnallisia kysymyksiä, joihin investointi kannattaa.

Mallin avulla sovitetaan yhteen Kelan ja sosiaalitoimen palvelut nuorilähtöisesti. Ammattilaiset kiinnittivät huomionsa siihen, että etupainotteinen ja suunnitelmallinen työmalli voi parhaimmillaan ehkäistä syrjäytymistä ja tuoda lisää inhimillisyyttä sekä tehokkuutta Kelan palveluihin. On lähdetty toimijoiden kesken dialogiin ja etsimään asiakasymmärrystä ja ratkaisuja. On lähdetty kokeilemaan yhdessä toimijoiden kanssa toisin toimimista ja saatu hyvää palautetta nuorilta aikuisilta ja työntekijöiltä. Toimintamallissa tuetaan nuorten aikuisten tieto-osallisuutta ja toimijuutta. Nuori saa oikea-aikaisesti tuen ja oppii huolehtimaan taloudestaan. 

On löydetty yhteinen tahtotila Kelan ja sosiaalitoimen toimijoiden välillä nuorten aikuisten osallisuutta tukien. Toimintamalli tukee haavoittuvassa asemassa olevien aikuistuvien nuorten taloudellista pärjäämistä ja toimijuutta proaktiivisesti palveluiden yhteensovittamisen ja yhteisten kohtaamisten avulla. Nuorten luottamus viranomaisiin lisääntyy, kun yhdessä sovitut asiat toteutuvat. Lisäksi kustannustehokkuus nousi esille kokeilun arvioinnissa: kerralla saadaan hoidettua asioita kuntoon nuoren taloudessa. Tämän tyyppinen työmalli on helpottanut asioiden hoitoa. Yhdessä olemme päässeet tuulettamaan käsityksiä kasvottomasta byrokraattisesta toiminnasta ja on löydetty Kelasta ja sosiaalitoimesta kohtaava yhteistyökumppani nuorelle.

Nuoret kertoivat nopean avunsaannin olleen kokeilussa heille erityisen merkityksellinen asia. Heillä oli mahdollisuus saada apua inhimillisen ajan puitteissa. Tämä on oletettavasti vähentänyt nuorten taloudellisesta tilanteesta johtuvaa ahdistusta.  Eräs nuori totesikin, että: ”Sovimme ajan nopeasti ja sain apua Kelan hakemuksissa.”  Toinen nuori kommentoi: ”Sai vastaukset nopeasti kysymyksiini ja sain enemmän tietoa ja kaikki sujui toivottua paremmin”. Kaikki nuoret ja ammattilaiset kokeilun palautekyselyyn vastanneet osallistujat osallistuisivat jatkossakin vastaavaan tapaamiseen, mikä on hyvä tulos tapaamisten onnistumisten arvioimiseksi.

Vinkit toimintamallin soveltajalle:

Miten:

Sosiaalitoimi ja Kela järjestävät yhdessä aikaa nuorelle joko yhteisessä kasvokkaisessa tapaamisessa tai niin, että Kelan ammattilainen osallistuu tapaamiseen etäyhteyksin. Mukana voi olla myös muita ihmisiä nuoren verkostosta. Yhteensovitettu palvelu voi olla osa nuoren asiakassuunnitelmaa. 

Tapaamisessa voidaan keskustella yhdessä esimerkiksi:

• Jälkihuollon vaikutuksesta esimerkiksi opintolainan nostamiseen
• Itsenäistymisvarojen käytöstä ja tarkoituksesta tai harkinnanvaraisten etuuksien ja Kelan sosiaaliturvan yhteensovittamisesta
• Asioinnin haasteista ja tuen mahdollisuudesta Kelan palveluissa esim. henkilökohtainen tuki Kelan omalta työntekijältä
• Muista mieltä askarruttavista kysymyksistä esimerkiksi elämäntilanteen muutoksissa

Yhteistyön kulku:

1. Nuoren työntekijä kutsuu Kelan yhteyshenkilön nuoren luvalla yhteiseen tapaamiseen. Nuoren kanssa sovitaan tapaamisen tavoite, osallistujat ja asiat mihin haetaan tietoa ja apua.
2. Sovitaan aika ja paikka tapaamiselle.
3. Tapaamisella keskustellaan sovituista asioista. Jälkihuollon työntekijä kirjaa kaikille ylös jatkosuunnitelman: Kuka tekee, mitä ja milloin? Jatkuuko nuoren yhteistyö Kelan kanssa?
4. Sovitaan, milloin tarkistetaan yhdessä, miten on mennyt.
5. Yhteistyö voidaan kirjata myös osaksi asiakassuunnitelmaa, jos niin sovitaan yhdessä.

Toimintamallin soveltaminen voi toteutua osana perustyötä, jos niin on sovittu. Yhteistyö vaatii verkostotyötä ja nimettyjä yhteyshenkilöitä organisaatiossa. Tarvitaan toimijoiden säännöllisiä kohtaamisia esimerkiksi kerran puolessa vuodessa ja toimintakäytänteiden arviointia.

Tapaamiset kannattaa valmistella hyvin. Puhelinkeskusteluja ei kokeilussa pidetty parhaana tapana kohdata, joten niitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan välttää ja toteuttaa kohtaamiset kasvokkain samassa tilassa tai etäyhteyksillä.