"Kerralla enemmän" -toiminta suun terveydenhuollossa, Kymenlaakson HVA (RRP, P4, I1 JA I4)

Suun terveydenhuollon potilaalle voidaan tehdä useampi tarvittava toimenpide jo ensimmäisellä hoitokäynnillä joustavan ajanvarauksen avulla. Parhaimmassa tapauksessa hoito on mahdollista saada jo ensimmäisellä käynnillä kokonaan valmiiksi.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristönä on Kymenlaakson hyvinvointialueen suun terveydenhuolto ja toiminta aloitetaan Karhulan hammashoitolassa. Kehitystyötä tehdään käytännön toiminnan ohessa yhteistyössä RRP-hankkeen sekä suun terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Potilas: 
Lyhyempi hoitojakso vähemmillä käynneillä.
Kustannusten säästö; vähemmän käyntimaksuja.
Havaitun korjaavan hoidon tarve tulee hoidetuksi nopeammin ja vähennetään riskiä isommalle hoidolle (esim. karies paikataan, eikä etene juurihoitoon.)

Ammattilainen:
Joustava hoitoaika antaa ammattilaiselle mahdollisuuden vaikuttaa potilastyöaikaan ja tekee omasta työskentelystä rennompaa. Kuormitus vähenee.
 

Organisaatio (hyvinvointialue):
Potilaan hoito on parhaimmillaan mahdollista saada kokonaan valmiiksi yhdellä käynnillä. Vaikka hoito ei tulisi kerralla valmiiksi, hoitojaksolle tulee kuitenkin vähemmän käyntejä, koska yhdellä käynnillä saadaan tehtyä useampia hoitotoimenpiteitä. 
 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

RRP-hankkeen työntekijät:
Suun terveydenhuollon projektikoordinaattorit
Projektipäälliköt, hankepäällikkö.

Toiminnanohjausjärjestelmän kilpailutus:
Hankinnan asiantuntija
ICT-asiantuntijat

Suun terveydenhuollon esihenkilöt
Suun terveydenhuollon henkilöstö; toiminnan yhteiskehittäminen henkilöstön kanssa.

Toiminnanohjausjärjestelmän toimittaja:
Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen yhteistyössä sekä toimittajan benchmark-tietoa hyödyntäen.

Tavoiteltu muutos

Hoitojaksojen lyhentäminen
Kustannushyödyt; organisaatiolle sekä potilaalle
Ammattilaisten työn sujuvuus
Potilastyytyväisyys; yhdellä käynnillä saadaan enemmän hoitoa valmiiksi, lyhyemmät hoitojaksot

Muutoksen mittaaminen

Asiakastyytyväisyys (palautekyselyviesti jokaiselle toimintamallin potilaalle)
Henkilöstön tyytyväisyys
Valmiiksi hoidetut potilaat
Painotettujen toimenpiteiden määrä/hoitokäynti

Toteutussuunnitelma

Toiminnanohjausjärjestelmän toimittajien esittelyt
Avoimen kilpailutuksen laatiminen
Avoin kilpailutus ja toimittajan valinta
Toiminnan suunnittelu yhdessä suun terveydenhuollon henkilöstön sekä toimittajan kanssa (toiminnan suunnittelu aloitetaan jo ennen toimittajan valintaa)
Toimintamallin esittely hyvinvointialueen suun terveydenhuollon henkilöstölle kuukausipalaverissa

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä on Kymenlaakson hyvinvointialueen täysi-ikäiset asukkaat, jotka soveltuvat "Kerralla enemmän"-mallin potilaiksi.
Potilaiden hoitoon pääsy menee useamman kuukauden päähän ajanvaraamisesta. Tutkimuskäynnin jälkeen varataan  jatkohoitoajat ja hoidon valmiiksi saattaminen voi venyä kuukausien mittaiseksi ajanjaksoksi. Mikäli potilaan hoitoa voidaan toteuttaa jo ensimmäisellä käynnillä mahdollisimman paljon, vaikuttaa se oleellisesti potilastyytyväisyyteen.

Ratkaisun perusidea

Ammattilainen arvioi hoitokäynnin aikana potilaalle tarvittavan hoitoajan ja merkitsee sen järjestelmään. Potilaiden vastaanottoaikaa voidaan vastaanoton kuluessa joko pidentää tai lyhentää. Potilas hoidetaan moniammatillisesti siten, että hoitohuonetta vaihtaa joko hoitohenkilöstö tai potilas. Jos potilas on ensin hammaslääkärin hoidettavana, hän siirtyy siitä tarvittaessa suuhygienistin huoneeseen. Potilas voi myös pysyä samassa hoitohuoneessa, mutta ammattilainen voi tarvittaessa vaihtua kesken hoitokäynnin. Jos potilaalle tehdään ensin tarkastus ja hoitotoimenpiteitä hammaslääkärin toimesta, voi suuhygienisti tulla tämän jälkeen jatkamaan hoitoa samaan huoneeseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin edellytyksenä on toiminnanohjausjärjestelmä. Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta tehdään avoimena kilpailutuksena. 

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamallia voidaan soveltaa eri potilasryhmille ja erilaisilla hoidon tarpeella tuleville potilaille. Tärkeää on kuitenkin huomioida sellaiset tekijät, joita toiminnanohjausjärjestelmän käyttö edellyttää potilaalta.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Toimintamallia ei onnistuttu ottamaan käyttöön suunnitellussa aikataulussa, sillä hankintaprosessi jouduttiin keskeyttämään ja se eteni markkinaoikeuden käsittelyyn.