Keski-Suomen hyvinvointialueen diabeteskeskus on vaativan diabeteksen hoitoon keskittyvä, verkostomaisesti ja moniammatillisesti toimiva kokonaisuus. 

Toimintaympäristö

Vaativan diabeteksen hoito kehittyy jatkuvasti ja se vaatii ammattilaisilta jatkuvaa uuden oppimista. Potilaiden omahoidolla on merkittävä vaikutus diabeteksen hoitotasapainoon ja esimerkiksi liitännäissairauksien ja niistä aiheutuvien kustannusten syntyyn. 

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Taustalla on v. 2014 diabetesliiton asettaman asiantuntijaryhmän suositus sekä Keski-Suomen sisäinen selvitys v. 2016 vaativan diabeteksen hoidon keskittämisestä. Vaativan diabeteksen hoito on Keski-Suomessa pirstaleista ja toimintatavat vaihtelevat. 

Kehittämistyö liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin: 

  • Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen
  • Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
  • Hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö
  • Vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Asiakkaille tavoitellaan laadukasta ja tasalaatuista hoitoa asuinpaikasta riippumatta. Toimintamalleja ja palveluiden kriteereitä on tarpeen yhtenäistää. Ammattilaiset toivovat saavansa kollegiaalista tukea nykyistä paremmin sekä rakenteet vaativan diabeteksen hoidon systemaattiselle kehittämiselle. Yhtenäinen budjetti ja johtamisrakenne mahdollistavat vaativan diabeteksen kustannusten seurannan sekä paremman tuen itsenäistä työtä tekeville ammattilaisille. Diabetesliitto on tehnyt kansallisen suosituksen hoidon keskittämisestä ja muilla alueilla on hyviä kokemuksia diabeteskeskuksen toiminnasta. 

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen
  • Diabeteskeskuksen valmistelun kokonaiskoordinaatio: Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman projektipäällikkö ja -työntekijä
  • Diabeteskeskuksen valmistelutyöryhmä (Teams-kokoukset n. kerran kuussa): 
    • Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman projektipäällikkö ja -työntekijä
    • Laaja-alaisen sote-keskuksen erikoisvastaanottojen palvelupäällikkö
    • Endokrinologian poliklinikan diabeteslääkäri ja -hoitaja
    • Diabeteshoitajat (3) ja -lääkärit (2) terveysasemilta
    • Kehittäjäosastonhoitaja
    • Valmistelutyöryhmän tehtäviä ovat olleet mm.
      • diabeteskeskuksen tehtävien ja toiminnan määrittely
      • resurssitarpeen arviointi
      • ohjeiden ja palveluiden kriteerien yhtenäistäminen hyvinvointialueen käynnistyessä
      • yhteisten tilojen saamisen edistäminen
      • valmistelun etenemisestä tiedottaminen
      • konsultaatiokäytännöistä sopiminen
      • asiakaspalveluratkaisujen suunnittelu
  • Diabetesosaajien tapaamiset neljä kertaa vuodessa
    • Diabeteskeskuksen valmistelutyöryhmä
    • Muut hyvinvointialueen diabeteshoitajat ja -lääkärit
    • Tarvittaessa muut asiantuntijat aiheen mukaan
Tavoiteltu muutos
  • Tyypin 1 diabetesta sairastavat ja monipistoshoitoista/komplisoitunutta tyypin 2 diabetesta sairastavat saavat laadukasta diabeteksen hoitoa yhtenäisillä kriteereillä asuinpaikasta riippumatta
  • Diabeteksen hoidon laatua parannetaan systemaattisen laatutyön avulla
  • Diabeteskeskuksen työntekijät tukevat muita sairaanhoitajia ja lääkäreitä diabeteksen hoidossa
  • Diabeteskeskus koordinoi ja toteuttaa alueen diabeteksen hoidon koulutukset sekä toimii koulutusyksikkönä
Muutoksen mittaaminen
  • Diabeteskeskuksen käynnistyminen
Toteutussuunnitelma
  • Tarvittavat viranhaltijapäätökset toiminnan käynnistämisen ajankohdasta
  • Diabeteshoitajat ja -lääkärit hallinnollisesti samaan yksikköön (osa tekee jatkossakin osittain töitä avosairaanhoidon vastaanotoilla tai erikoissairaanhoidossa)
  • Diabeteskeskuksen tilojen valmistelu
  • Jyväskylässä työskentelevien diabeteshoitajien ja -lääkäreiden muutto yhteisiin tiloihin (ml. erikoissairaanhoito)
  • Työvuorosuunnittelu (yhteensovitetut ajanvarauskirjat, osa-aikaisesti työtä tekevien viikkoaikataulu)
  • Asiakaspalvelukanavista sopiminen (puhelinpalvelun toimintamalli, sähköinen ajanvaraus tietyillä kriteereillä, sähköinen asiointikanava, etävastaanotot laajasti käyttöön, hoitotarvikkeiden tilaus sähköiseksi)
  • Säännölliset kokouskäytännöt
  • Konsultaatiokäytäntöjen yhtenäistäminen
  • Moniammatillisen yhteistyön käytännöistä sopiminen (psykososiaalinen tuki, ravitsemusterapia, laboratoriopalvelut, haavahoitajat, jalkahoito/-terapia)
  • Kokemusasiantuntijoiden mukaan ottaminen vahvasti valmisteluun
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys
  • Tyypin 1 diabetesta sairastavat ja monipistoshoitoista/komplisoitunutta tyypin 2 diabetesta sairastavat henkilöt 
  • Kokemusasiantuntijoilta saatu palaute on huomioitu valmistelutyössä
  • Vaativan diabeteksen hoitoon osallistuvat ammattilaiset, ml. erityisosaajat
Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen
  • Muiden alueiden toimivia diabeteskeskuksiin tutustuminen
  • Diabetesliiton suositukseen tutustuminen
Ratkaisun perusidea

Perustetaan Keski-Suomen hyvinvointialueelle vaativan diabeteksen hoitoon keskittynyt osaamiskeskus, joka vastaa tyypin 1 ja monipistoshoitoisten, komplisoituneiden tyypin 2 diabeetikoiden vaikuttavasta, laadukkaasta ja oikea-aikaisesta hoidosta. Diabeteskeskuksessa toimii keskitetty yksikkö Jyväskylässä ja lisäksi keskuksen toimintaa on hajautetusti hyvinvointialueen sote-keskuksissa. Kaikki alueen diabeteshoitajat ja -lääkärit ovat hallinnollisesti saman yksikön alla ja näin edistetään perustason ja erikoissairaanhoidon toiminnallista integraatiota. 

Diabeteskeskuksen tehtävänä on myös toteuttaa diabeteksen hoidon systemaattista kehittämistä sekä vastata alueellisesta diabeteskoulutuksesta ja diabetesosaajien koulutuksesta. 

Diabeteskeskuksen on tavoitteena käynnistyä vuoden 2024 alussa. 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot
  • Diabeteskeskuksen valmistelun koordinointi on oltava jonkun/joidenkin työntekijöiden vastuulla
  • Valmistelussa on oltava tiiviisti mukana 
    • viranhaltija, joka pystyy tekemään tai viemään eteenpäin tarvittavat päätökset
    • diabeteshoitajia ja -lääkäreitä perustasolta ja erikoissairaanhoidosta
  • Kaikkia diabetesosaajia on säännöllisesti tiedotettava, annettava mahdollisuus kertoa mielipiteitä ja käytävä keskustelua valmistelun etenemisestä
Vinkit toimintamallin soveltajille

Uusien osaamiskeskusten valmistelu vaatii henkilöstön sitoutumisen lisäksi esihenkilöiden ja hallinnon vahvaa sitoutumista. Toimintamalli on sovellettavissa myös muiden erikoisalojen osaamiskeskusten valmisteluun. 

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Diabeteskeskuksen valmistelua saatiin toteutettua vuosina 2021-2023. Ammattilaiset ovat olleet tiiviisti mukana ja sitoutuneet valmisteluun. Valmistelutyöryhmän tehtäviä ovat olleet mm.

  • diabeteskeskuksen tehtävien ja toiminnan määrittely
  • resurssitarpeen arviointi
  • ohjeiden ja palveluiden kriteerien yhtenäistäminen hyvinvointialueen käynnistyessä
  • yhteisten tilojen saamisen edistäminen
  • valmistelun etenemisestä tiedottaminen
  • konsultaatiokäytännöistä sopiminen
  • asiakaspalveluratkaisujen suunnittelu