Keski-Suomen hyvinvointialueen diabeteskeskus
Keski-Suomen hyvinvointialueen diabeteskeskus on vaativan diabeteksen hoitoon keskittyvä, verkostomaisesti ja moniammatillisesti toimiva kokonaisuus.
Vaativan diabeteksen hoito kehittyy jatkuvasti ja se vaatii ammattilaisilta jatkuvaa uuden oppimista. Potilaiden omahoidolla on merkittävä vaikutus diabeteksen hoitotasapainoon ja esimerkiksi liitännäissairauksien ja niistä aiheutuvien kustannusten syntyyn.
Taustalla on v. 2014 diabetesliiton asettaman asiantuntijaryhmän suositus sekä Keski-Suomen sisäinen selvitys v. 2016 vaativan diabeteksen hoidon keskittämisestä. Vaativan diabeteksen hoito on Keski-Suomessa pirstaleista ja toimintatavat vaihtelevat.
Kehittämistyö liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen seuraaviin strategisiin menestystekijöihin:
- Ihmislähtöiset ja kustannusvaikuttavat palvelut sekä saumaton palvelujen yhteensovittaminen
- Toiminnan tavoitteellinen kehittäminen ja uudistaminen
- Hyvinvoiva, osaava ja osallistuva henkilöstö
- Vankka tietopohja ja systemaattinen tiedon hyödyntäminen
- Diabeteskeskuksen valmistelun kokonaiskoordinaatio: Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman projektipäällikkö ja -työntekijä
- Diabeteskeskuksen valmistelutyöryhmä (Teams-kokoukset n. kerran kuussa):
- Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelman projektipäällikkö ja -työntekijä
- Laaja-alaisen sote-keskuksen erikoisvastaanottojen palvelupäällikkö
- Endokrinologian poliklinikan diabeteslääkäri ja -hoitaja
- Diabeteshoitajat (3) ja -lääkärit (2) terveysasemilta
- Kehittäjäosastonhoitaja
- Valmistelutyöryhmän tehtäviä ovat olleet mm.
- diabeteskeskuksen tehtävien ja toiminnan määrittely
- resurssitarpeen arviointi
- ohjeiden ja palveluiden kriteerien yhtenäistäminen hyvinvointialueen käynnistyessä
- yhteisten tilojen saamisen edistäminen
- valmistelun etenemisestä tiedottaminen
- konsultaatiokäytännöistä sopiminen
- asiakaspalveluratkaisujen suunnittelu
- Diabetesosaajien tapaamiset neljä kertaa vuodessa
- Diabeteskeskuksen valmistelutyöryhmä
- Muut hyvinvointialueen diabeteshoitajat ja -lääkärit
- Tarvittaessa muut asiantuntijat aiheen mukaan
- Tyypin 1 diabetesta sairastavat ja monipistoshoitoista/komplisoitunutta tyypin 2 diabetesta sairastavat saavat laadukasta diabeteksen hoitoa yhtenäisillä kriteereillä asuinpaikasta riippumatta
- Diabeteksen hoidon laatua parannetaan systemaattisen laatutyön avulla
- Diabeteskeskuksen työntekijät tukevat muita sairaanhoitajia ja lääkäreitä diabeteksen hoidossa
- Diabeteskeskus koordinoi ja toteuttaa alueen diabeteksen hoidon koulutukset sekä toimii koulutusyksikkönä
- Diabeteskeskuksen käynnistyminen
- Tarvittavat viranhaltijapäätökset toiminnan käynnistämisen ajankohdasta
- Diabeteshoitajat ja -lääkärit hallinnollisesti samaan yksikköön (osa tekee jatkossakin osittain töitä avosairaanhoidon vastaanotoilla tai erikoissairaanhoidossa)
- Diabeteskeskuksen tilojen valmistelu
- Jyväskylässä työskentelevien diabeteshoitajien ja -lääkäreiden muutto yhteisiin tiloihin (ml. erikoissairaanhoito)
- Työvuorosuunnittelu (yhteensovitetut ajanvarauskirjat, osa-aikaisesti työtä tekevien viikkoaikataulu)
- Asiakaspalvelukanavista sopiminen (puhelinpalvelun toimintamalli, sähköinen ajanvaraus tietyillä kriteereillä, sähköinen asiointikanava, etävastaanotot laajasti käyttöön, hoitotarvikkeiden tilaus sähköiseksi)
- Säännölliset kokouskäytännöt
- Konsultaatiokäytäntöjen yhtenäistäminen
- Moniammatillisen yhteistyön käytännöistä sopiminen (psykososiaalinen tuki, ravitsemusterapia, laboratoriopalvelut, haavahoitajat, jalkahoito/-terapia)
- Kokemusasiantuntijoiden mukaan ottaminen vahvasti valmisteluun
- Tyypin 1 diabetesta sairastavat ja monipistoshoitoista/komplisoitunutta tyypin 2 diabetesta sairastavat henkilöt
- Kokemusasiantuntijoilta saatu palaute on huomioitu valmistelutyössä
- Vaativan diabeteksen hoitoon osallistuvat ammattilaiset, ml. erityisosaajat
- Muiden alueiden toimivia diabeteskeskuksiin tutustuminen
- Diabetesliiton suositukseen tutustuminen