Keski-Suomen perhekeskustoiminta
Lapsiperheiden palvelujärjestelmää uudistetaan tarpeita vastaavaksi verkostoimalla palvelut yhteiseksi kokonaisuudeksi.
Lähipalveluperiaate: Fyysisiä perhekeskuksia 11 paikkakunnalla sekä reaaliaikaiset sähköiset palvelut = Sähköinen perhekeskus.
Sosiaali- ja terveyskeskusten sekä perhekeskusten palveluilla ja niiden yhteensovittamisella on selkeä lainsäädännöllinen perusta. Perhekeskus on sosiaali- ja terveyspalvelujensa osalta sosiaali- ja terveyskeskuksen osana toimiva toimintayksikkö. Näin ollen lääkäripalvelujen sekä perheiden aikuisen tarvitsemien palvelujen järjestäminen on sujuvampaa. Perhekeskusten kehittäminen perustuu vastaaville periaatteille ja samalle lainsäädännölle kuin sosiaali- ja terveyskeskusten kehittäminen. (lähde: THL)
Toimintaympäristö on monitasoista: kohtaamispaikat osana perhekeskuksia, perhekeskukset osana sotekeskuksia, palvelut osana kohtaamispaikkoja.
Keskitetyt palvelut lasten, nuorten ja perheiden vastuualueella, integraation keskipiste
Keski-Suomessa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden vastuualueen uusi organisaatio tukee vahvasti lääkäripalveluiden saatavuutta. Perustason palveluiden ja erityistason palveluiden välille on perustettu oma integraatiotyöryhmä. Yhteistyötä tehdään myös laaja-alaisen sotekeskusorganisaation kanssa (esim. vammaispalvelut, aikuissosiaalityö). Perhekeskustoiminta on sijoitettu lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuteen, keskitettyihin palveluihin, uuteen ohjaus- ja koordinaatioyksikköön. Yksikköä johtaa palvelupäällikkö. Yksikössä työskentelee 7 vakituista perhekeskuskoordinaattoria. Perhekeskustoiminnalle on kehitetty uusi alueellinen johtamisen ja koordinaation toimintamalli. Perhekeskusalueet on jaettu neljään kokonaisuuteen: pohjoinen, itäinen, keskinen ja läntinen alue.
Keskitettyjen palveluiden palveluyksikön tehtävänä on palveluohjauksen, konsultoinnin ja palveluketjujen ohjaaminen ja koordinointi, Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus (Omaks.fi) yhteensovitus palveluihin ja muu hankeyhteistyö sekä perhekeskustoiminnan alueellisen suunnitelman mukainen ohjaus.
Palveluissa painottuu hyvinvointialueen strategian mukaisesti sotetoimijoiden välinen integraatio, selkeät palveluketjut sekä sujuva yhteistyö kuntien palveluihin (varhaiskasvatus, koulutus, työllisyys ja nuorisopalvelut) ja järjestöjen ja seurakuntien toimintoihin. Hankkeiden tukea hyödynnetään palvelutuotannon uudistamisessa.
Keski-Suomen perhekeskuskehittämisen taustaa
Perhekeskustoimintamallin kehittämiselle on pitkät juuret Keski-Suomessa. Kehittämistyö alkoi Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa v. 2005–2007 (Loppuraportti)
ja Perhe-hanke II:ssa vuonna 2007–2008, Jämsän seudun Perhepalvelukeskus -hankkeessa 2006–2008 sekä Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeessa 2014–2016. Kehittämistyö sai edelleen jatkoa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) myötä v. 2016–2018 (KSLAPE: Loppuraportti). Tavoitteena oli yhtenäistää hajanaista palvelujärjestelmää lapsi- ja perhelähtöiseksi ja siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin, varhaiseen tukeen ja hoitoon. Perhekeskustoimintamalli oli jo tuolloin yksi neljästä isosta kehittämiskokonaisuudesta.
Perhekeskustoimintaa kehitettiin alusta lähtien kuntavetoisesti, kuntien omat vahvuudet ja erityispiirteet huomioiden. Kunnat sitoutuivat työskentelyyn. Kuntien omaa perhekeskustoiminnan kehittämistä tuettiin Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmasta käsin. Kuntien omaan perhekeskustoiminnan koordinointiin oli määritelty kunnista ja kuntayhtymistä yhdyshenkilöitä sivistys-, sosiaali- ja/tai terveyspalveluista. Työntekijät olivat sekä hallinnollisia esihenkilöitä että arjen substanssiosaajia. Kunnissa toimi omia perhekeskuksen ohjausryhmiä paikallisella tasolla. Yhdyshenkilöt kuuluivat maakunnalliseen perhekeskusverkostoon, jossa edistettiin maakunnan perhekeskusasioita. Keski-Suomesta oli valittu myös edustus valtakunnalliseen perhekeskusverkostoon. Keski-Suomessa toimi pitkään maakunnallinen LAPE-verkosto, joka oli monitoimijainen verkosto kunnan ja kolmannen sektorin edustajista. Lape-verkosto linjasi ja ohjasi maakunnassa edistettäviä lapsiperhepalveluiden asioita. Hyviä toimintakäytäntöjä halutaan jatkaa edelleen hyvinvointialueelle siirtymisen jälkeen.
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma sai jatkoa osana uutta hallitusohjelmaa vuosille 2020–2023. Kehitettäviä kokonaisuuksia olivat perhekeskukset ja lasten, nuorten ja perheiden varhainen tuki arjessa, lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä lastensuojelun monialaisuus. LAPE-muutosohjelmaa toimeenpantiin osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa sekä lastensuojelun osalta myös erillisessä Lastensuojelun monialainen kehittäminen 2020–2022 -hankkeessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tukenut ja koordinoinut alueilla tehtävää kehittämistyötä, joka on nyt päätösvaiheessa. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE.
Keski-Suomesta löytyy paljon kartoitustietoja yhteensovittavan palvelukokonaisuuden edistämiseksi, kuten Lasten, nuorten ja perheiden palveluita kartoittava laaja kysely keväältä 2021 , Perhekeskusselvitys (Pelkonen ym. 2020), Perhekeskustoiminnan nykytilan kartoitus Keski-Suomessa 2021–2022, Perhekeskusten tilannekuva järjestöjen näkökulmasta (LSKL- Perheet Keskiöön, 2023, hyvinvointialuekohtaiset tiedot), Vanhempien kokemukset ja tuen tarve tutkimuksen näkökulmasta (Jyväskylän yliopisto, Kaisa Aunola, Psykologian laitos 2020 2023, Perhekeskusarviointi Jyväskylän yliopiston toimesta 2018. Perhekeskustoimintamallin arviointitutkimus ), Neuvolan ja perhekeskustoiminnan yhdyspintatyöstä Keski-Suomessa on valmisteilla opinnäytetyö.
Strategiset liittymäkohdat
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin Keski-Suomen lapsiohjelman valmistelu alkoi Lapsiasiafoorumissa 19.1.2016 sovitusta tavoitteesta, että Keski-Suomi tunnetaan vuonna 2025 lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin maakuntana. (lähde: Pulkkinen.L ja Fadjukoff P. 2018, Keski-Suomen Lapsiohjelma: Lasten hyvinvoinnista hyvinvoivaan yhteiskuntaan)
Perhekeskustoiminnan jatkokehittäminen on vahvasti nojautunut Keski-Suomen hyvinvointialueen strategiaan ja keskeisiin menestystekijöihin, joihin perhekeskustoiminnalla pystytään osaltaan vaikuttamaan. Keski-Suomen hyvinvointialueen uudistumisohjelma perustuu yhteisövaikuttavuuden tavoitteelle sekä uudenlaiselle johtamis- ja toimintakulttuurille koskien kaikkia väestöryhmiä. Keski- Suomessa on oma lasten, nuorten ja perheiden lautakunta, joka arvioi strategian toteutumista ja hyvinvoinnin tilaa. Ennakkovaikutusten arviointi ml. lapsivaikutusten arviointi on tunnistettu kehityskohteeksi ja lapsibudjetointi kuntien ja hyvinvointialueen yhteisten voimavarojen tukemiseksi on hankekehityksessä. Varhaista tukea vahvistetaan perhekeskustoiminnan laajentamisella. Mielenterveyspalveluita ja nuorten ohjauspalveluita uudistetaan.
Suunnitelman edistämisessä mukana olleita yhteistyöverkostoja
Hyvinvointialueen valmisteleva perhekeskuksen toimintamallityöryhmä (kuntien, järjestöjen ja seurakuntien edustajat)
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden johtajat ja muut esihenkilöt, vastuuhenkilöt
Jyväskylän ammattikorkeakouluopiskelijat + ohjaavat opettajat: palvelumuotoilu, osallisuus- ja viestintä
Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöverkosto
Kuntien varhaiskasvatuspalvelut
Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman lasten, nuorten ja perheiden kokonaisuuden projektitiimi
Hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden Keskitetyt palvelut- perhekeskustiimi
Keski-Suomen lapsiperhejärjestöjen verkosto
Kansalliset yhteistyö- ja vertaiskehittäjäverkostot
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden yhtenäistä kokonaisuutta, jota johdetaan kokonaisuutena. Perhekeskustoiminta on palveluiden ja toimintojen sateenvarjo. Luodaan uusia innovaatioita perheiden arjen ennalta vahvistavaan toimintaan, tuetaan perheiden arkea monikanavaisesti reaaliajassa.
Perhekeskustoiminnan vaikuttavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota viimeisen vuoden aikana ja tehty erityisiä suosituksia vaikuttavuuden mittaamiseksi. Esimerkiksi perhekeskustehtävien toteutumisen seurannan tueksi on valmisteltu laatukorttiluonnos.
Kansalliset linjaukset huomioiden, toimintamallityöryhmä on tunnistanut minimivelvoitteet/reunaehdot, joiden sisällä pystytään toimimaan konkreettisesti samaan suuntaan ja jotta palveluiden ja toimintojen saatavuutta ja saavutettavuutta voidaan parantaa.
Samaan suuntaan - Kehittämisehdotuksina ja jatkotoimenpiteinä suositeltavaa
Perhekeskustoiminnalle on laadittu Keski-Suomessa yhteiset arvot ja palvelulupaukset: lapsi- ja perhelähtöisyys, eettisyys, luottamus.
Palvelulupaukset otetaan käyttöön ja nähtäville
Asiakirjat: Perhekeskustoiminta sisällytetään kuntien ja hyvinvointialueen keskeisiin asiakirjoihin, kuten hyvinvointialueen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan ja strategiaan.
Yhteistyösopimus: Yhteensovittavaan ja sitouttavaan toimintaan laaditaan yhteistyösopimus hyvinvointialueen kaikkien perhekeskustoimijoiden kesken
Verkosto: Perhekeskusverkostot toimivat monella tasolla. Perhekeskustoiminta tarvitsee maakunnallisesti kattavan monitoimijaisen strategisen ohjausryhmänsä. Jokaisessa kunnassa toimii myös ohjausryhmä/työryhmä, muodostetaan aluekohtaisia tiimejä sekä maakuntaa yhdistävänä toimii Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöverkosto. Tarvitaan tiivistä yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Yhdessä panostetaan ennalta ehkäiseviin palveluihin luomalla ketteriä tiimirakenteita ja toimintamalleja. Hyödynnetään sidosryhmäanalyysia. Järjestetään säännöllisesti sekä maakunnallisia että alueellisia perhekeskuspäiviä.
Johtaminen ja koordinointi: Toiminnan tulee olla johdettua ja koordinoitua monella tasolla. Paikallisella kuntatasolla on oma koordinoinnista vastaava työntekijä. Hyvinvointialueen tasolla on vähintään aluejaon mukainen määrä koordinaattoreita, jotka sijoittuvat Keskitettyihin palveluihin, jota johtaa palvelupäällikkö. Koordinaattoreille suositellaan toimintaan liittyvää päätäntävaltaa.
Perhekeskustehtävät: Suositellaan perhekeskustehtävien edellyttämien asiantuntijaryhmien muodostamista, jotka suunnittelevat, arvioivat ja seuraavat tehtävien toteutumista hyvinvointialueella. Perhekeskustehtävien toteutuksen seurantaan on laadittu laatukorttiluonnos.
Asemoituminen - saatavuus, saavutettavuus: Toimitaan lähipalveluperiaatteella sekä fyysisten perhekeskusten, alueella toimivien kohtaamispaikkojen, että digitaalisten (sähköinen perhekeskus) palveluiden avulla.
Tilaratkaisut: Huolehditaan, että perhekeskusten alueellinen kattavuus on hyvä ja palvelee koko lapsiperheväestöä. Jokaisessa kunnassa/alueella tulisi olla yksi tai useampi lapsiperheiden kohtaamispaikka (mm. perhekahvilat, perhekerhot, avoin päiväkoti, perhepuisto). Perhekeskusten kohtaamispaikat toimivat ”ovina” sote-keskuksiin. Kohtaamispaikka voi toimia jo valmiiksi perhekeskuksen ohessa tai erillisenä omassa yksikössään. Perhekeskukset toimivat sekä asiakastyön että verkostotyön yhteiskäyttötiloina. Perhekeskuksissa voi olla ammattilaisten omia työpisteitä. (esim. perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu, psykologi, psykiatrinen sairaanhoitaja). Fyysiset toimitilat tulee olla toimivien kulkuyhteyksien päässä. Laaditaan karttasovellus hyvinvointialueen verkkosivulle perhekeskuksista ja kohtaamispaikoista.
Jalkautuvat palvelut: Lähipalveluperiaate toteutuu, kun ammattilaiset jalkautuvat fyysisiin perhekeskuksiin, lasten ja nuorten kasvuympäristöihin, koteihin ja kohtaamispaikkoihin lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden mukaisesti.
Ohjaus- ja neuvonta: Perhekeskuksista/alueilta perheet saavat tarpeen mukaista matalan kynnyksen yleistä ohjausta ja neuvontaa SHL § 6. Ohjausta ja neuvontaa on saatavilla myös keskitetysti. Asiakaskontaktien jatkuvuus tulee turvata nimeämällä lähityöntekijä/omatyöntekijä. Avun ja tuen saamisen oikea-aikaisuus vahvistavat varhaisen tuen ja hoidon toteutumista. Matalan kynnyksen yleinen ohjaus ja neuvonta, (sekä palveluohjauksessa että perhetyön asiakastapauksissa, vahvistetaan työparityötä monitoimijaisesti), yhteinen mallinnus osana perhekeskustoimintaa.
Osallisuus: Toiminta on psykososiaalisesti saavutettavissa, osa palveluiden laatua edellyttäen, että perheitä kutsutaan mukaan perhekeskustoiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin yhteisesti sovituilla menetelmillä. Perhekeskustoiminta on avointa kaikille lapsiperheille. Osallistamisen tavoissa voi olla vaihtelua paikallisten/alueellisten tarpeiden mukaisesti. Osallisuutta vahvistetaan ja tarjotaan tarpeiden mukaisia lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita. Tähän on valmisteltu osallistamisen keinoja palvelumuotoilun avulla. Hyödynnetään kokemusasiantuntijoita.
Viestintä ja markkinointi: Tiedottamista vahvistetaan ja laaditaan tiedottamisen rakenteet; Perhekeskustoiminnalle laaditaan oma viestintäsuunnitelma, käytetään osallistavaa viestintää
Karttasovellus hyvinvointialueen verkkosivulle perhekeskuksista ja kohtaamispaikoista
Maksuttomuus: Lapsille, nuorille ja perheille avoin toiminta ja tuotetut palvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia.
Seuranta ja arviointimittarit: riskien hallinta johtamisen ja kehittämisen tueksi. Palautekyselyt, hyödynnetään säännöllisesti välitöntä laadullista palautetta, monialaisen työskentelyn arviointi työntekijöille. Tarvitaan systemaattista laadun ja vaikuttavuuden seurantaa, yhteisiä arviointimittareita, myös laadullisen tiedon keräämistä yhteistyökumppaneilta. Valmistelutyö siirtyy palvelutuotantoon. Tiedonkeruuta suositellaan sähköiselle alustalle.
Perhekeskustoiminta Keski-Suomessa vastaa pääosin alle 18-vuotiaiden lasten sekä heidän perheidensä tarpeisiin. Huomioidaan samalla tiivis yhteistyö nuorten, nuorten aikuisten ja aikuissosiaalityön kanssa. Perhettä katsotaan aina kokonaisuutena. Perhekeskustoiminnalle on laadittu suuntaa antava osallistamisen suunnitelma, jossa hyödynnetty palvelumuotoilun keinoja. Perheitä osallistetaan koko ajan toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Perheet pääsevät osallistumaan sekä välillisesti että välittömästi toiminnan yhteydessä. Suunnitteilla on yhdenmukaiset palautteenkeruutavat monikanavaisesti. Perhekeskustoiminnasta on tehty esittelyvideo hyvinvointialueen sivuille, jossa vahvasti haetaan asiakasnäkökulmaa.
Perhekeskustoimintamallin kehittämiselle on pitkät juuret Keski-Suomessa. Kehittämistyö alkoi Jyväskylän seudun Perhe -hankkeessa v. 2005–2007 (Loppuraportti)
ja Perhe-hanke II:ssa vuonna 2007–2008, Jämsän seudun Perhepalvelukeskus -hankkeessa 2006–2008 sekä Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeessa 2014–2016. Kehittämistyö sai edelleen jatkoa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) myötä v. 2016–2018 (KSLAPE: Loppuraportti). Tavoitteena oli yhtenäistää hajanaista palvelujärjestelmää lapsi- ja perhelähtöiseksi ja siirtää painopistettä ennaltaehkäiseviin palveluihin, varhaiseen tukeen ja hoitoon. Perhekeskustoimintamalli oli jo tuolloin yksi neljästä isosta kehittämiskokonaisuudesta.
Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma sai jatkoa osana uutta hallitusohjelmaa vuosille 2020–2023. Muutosohjelmassa kehitetään edelleen seuraavia kokonaisuuksia; perhekeskukset ja lasten, nuorten ja perheiden varhainen tuki arjessa, lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä lastensuojelun monialaisuus. LAPE-muutosohjelmaa toimeenpannaan osana Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa (TulSote) sekä lastensuojelun osalta myös erillisessä Lastensuojelun monialainen kehittäminen 2020–2022 -hankkeessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tukee ja koordinoi alueilla tehtävää kehittämistyötä. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE.
Hankkeen aikana tehdystä vertaiskehittämisestä toisten hyvinvointialueiden kanssa on ollut merkittävää etua myös Keski-Suomeen.