Keski-Uudenmaan perhekeskus

Alueella tulee olemaan kaksi täyden palvelun perhekeskusta ja useampia palveluita tuottavia toimipisteitä sekä verkostomaista toimintaa. Kuntakohtaiset kohtaamispaikat tarjoavat vertaistukea sekä järjestöjen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen valikoitua toimintaa lapsiperheille

Oivalla ja ymmärrä

Toimintaympäristö

Hyvinvointialueen aloittaessa toimintansa vuoden 2023 alussa palveluiden on oltava entistä enemmän yhdenvertaisia alueen asiakkaille. Tämä vaatii entistä enemmän alueen kokonaisuuden kattavia palveluita ja toimintamalleja. Käytössä on vähemmän taloudellisia resursseja palvelujen tuottamiseen kuin aiemmin, jolloin jonoja lapsiperheiden tarvitsemiin palveluihin on kuitenkin ollut. Tarvitaan yhä selkeämpää järjestöjen ja seurakuntien mukaanottoa palvelutuotantoon ja heidän näkemistään tasaveroisina palvelun tuottajina hyvinvointialueen kanssa. Kuntiin jäävien hyvinvointia ja terveyttä edistävien palveluiden ja hyvinvointialueen vastaavien edistävien palvelujen välistä tiivistä yhteistyötä tarvitaan. On tunnistettava kuntien toimijat ja rakennettava yhteys heihin, niin ettei asiakkaalle palvelutuotanto sirpaloidu ja hyvinvointialueen palvelut kytkeytyvät kuntalaisten palvelutarpeisiin. Palveluintegraation rakentamiseksi tarvitaan suunnitelmien lisäksi aktiivista työtä, jossa jokaisella on roolinsa. Keski-Uusimaalla tuotetaan perhekeskuspalveluita sosiaali- ja terveyspalvelujen, kuntien, 3.sektorin ja seurakuntien kanssa yhteistyössä. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden painopiste on ehkäisevien ja matalan kynnyksen palvelujen kehittämisessä, vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien jalkauttamisessa ja koordinoinnissa, systeemisen työotteen kehittämisessä sosiaalipalveluihin, kasvatus- ja perheneuvonnan vahvistamisessa sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden vahvistamisessa.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita sekä kuntia yhteistyöhön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Terveydenhuoltolaki(1326/2010) sekä sosiaalihuoltolaki (1301/2014) ohjaavat sote-palveluiden yhteensovittamista ja luovat velvoitteen yhteensovittaa palveluita toimivaksi kokonaisuudeksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

On olemassa tarve horisontaaliselle ohjaukselle läpi verkoston ja tarve painopisteen siirtämisestä organisaation operatiivisen tehokkuuden johtamisesta verkostomaisen asiakasymmärryksen johtamiseen. Asiakastarpeiden ja ongelmien keskinäinen kytkeytyneisyys edellyttävät yhteensovittavaa tekemistä ja muutosjohtamista sekä systeemisyyttä.

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitaminen vaatii palveluiden kehittämistä ja niiden rakenteiden vahvistamista. Tarvitaan mielenterveyden edistämistä, mielenterveysongelmien ehkäisyä sekä varhaista tukea ja hoitoa asiakkaan tilanteen mukaan. Kasvatus- ja perheneuvontaa tarvitaan vahvistamaan perheitä ja vanhempia kasvatustyössä, jotta lasten ja nuorten hyvinvoinnille voitaisiin luoda hyvää perustaa perheissä. Nepsy-lasten, nuorten ja perheiden tunnistaminen sekä palvelujen tarjonta kohdennetusti ja systemaattisesti heille, vaatii palvelupolkujen ja toimintamallien rakentamista siten, että saavutettavuus on turvattu.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa