Kielitukivapaaehtoinen on henkilö, joka osaa suomea ja vähintään yhtä muuta kieltä. Hän saa ylleen tunnisteliivin ja voi toimia tarvittaessa eri kieliä puhuvien kommunikaation tukena yleisötapahtumissa. Samalla tutustuu uusiin ihmisiin ja oma kielitaito saa harjoitusta.

Toimintaympäristö

Pyhäjoki on pieni kunta Pohjois-Pohjanmaan rannikolla. Sen väestö alkoi moninaistua nopeassa tahdissa alueen suurhankkeiden kansainvälisen työvoiman takia. Tilanne oli kuntalaisille uusi, sillä aiemmin kuntaan oli muuttanut vain yksittäisiä ulkomaalaisia, lähinnä paikallisten puolisoiksi.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Tervetuloa Pyhäjoelle! -hankkeessa huomattiin, ettei maahanmuuttaneiden uusien kuntalaisten tulo mukaan yleisötapahtumiin ollut helppoa. Molemmilla puolilla myyjäis- tai messupöytää tai kylätapahtuman toimintarastia jännitettiin, osataanko mitään kieltä tarpeeksi tilanteesta selviämiseksi.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Paikkakuntalaisilla ja maahanmuuttaneilla oli yhteinen tarve: tulla ymmärretyksi ja kokea olevansa oikeassa paikassa.

Osalla kielitaitoisista ihmisistä oli vain harvoin mahdollisuuksia käyttää kielitaitojaan.

 

Tavoiteltu muutos

Rohkaista eri kieliä puhuvia ihmisiä osallistumaan yhteisiin tapahtumiin ja rohkaista paikallisia kohtaamaan myös muita kieliä puhuvia ihmisiä.

Muutoksen mittaaminen
  • Näkyykö tapahtumissa myös muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvia ihmisiä.
  • Tapahtumajärjestäjien määrä, jotka toivovat tai järjestävät itse tapahtumiinsa kielitukia.
  • Yksittäisen kielitukivapaaehtoisen halukkuus toimia tehtävässä useampia kertoja.
Toteutussuunnitelma
  • Kielituki-tunnisteliivien suunnittelu ja hankinta (eri kokoja!)
  • Rintamerkit tai muut kielitaitoja kuvaavat tunnisteet, joita on helppo vaihtaa liivistä toiseen.
  • Kielitukivapaaehtoisten kartoitus.
  • Tapahtumajärjestäjien kontaktointi.

 

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhminä a) paikallisväestö ja b) uudet, erityisesti maahanmuuttaneet asukkaat, c) yhdistykset ja muut yleisötapahtumia järjestävät tahot sekä d) kielitaitoiset kuntalaiset.
 

Kartoitimme hankkeeseen osallistuvien kielitaitoja ja kysyimme halukkuutta toimia kielitukena. Keskustelimme tapahtumanjärjestäjien kanssa, haluavatko he avata tapahtumaa myös kunnan ulkomaalaisväestölle.

 

Idean testaus asiakkaalla

Palaute palvelusta on ollut hyvää, sekä paikkakuntalaisten että muualta muuttaneiden puolelta.

Ratkaisun testaaminen

Ratkaisua testattiin useissa erilaisissa tapahtumissa hankkeen aikana.

Kokeilun tavoitteet

Lisätä luontevaa moninaisuutta kunnan yleisötapahtumissa.

Kokeilussa opittua

Kielitukivapaaehtoiset toimivat toisinaan myös tapahtuman elävinä markkinointikanavina.

Toisaalta, kielituen tarjoaminen ei takaa maahanmuuttaneiden saapumista paikalle. Ihmiset osallistuvat tapahtumiin, jotka heitä itseään kiinnostavat ja jotka sopivat heidän aikatauluihinsa - kielestä riippumatta.

Ratkaisun perusidea

Helpotamme ihmistenvälistä kommunikaatiota tarjoamalla tapahtumiin kielitukipalvelua. Kyse ei ole virallisesta eikä maksullisesta tulkkipalvelusta, vaan vapaaehtoistoiminnasta. Kielitukena suomea sekä ainakin yhtä muuta kieltä  osaava henkilö liikkuu tapahtumassa tunnisteliiveineen ja auttaa tarvittaessa ihmisiä ymmärtämään toisiaan tai tapahtuman sisältöjä.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli vaati jonkin verran taustatyötä ja ihmisiin tutustumista.

Lisäksi täytyi tehdä alkuun pieni erillinen henkilörekisteri. Kun toimintamalli ja ihmiset tulivat tutummiksi, ei rekisteri enää ollut välttämätön.

Hankkeen päätyttyä täytyy tehdä selväksi, mistä kielitukiliivejä saa jatkossakin lainaksi.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kannattaa selvittää, erityisesti mille kielille tukitarvetta voisi olla, sekä huolehtia siitä, ettei sama ihminen joudu jatkuvasti kielitueksi. Kielituen pitää saada itse valita milloin ja missä hän on käytettävissä ja milloin ei.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kielitukivapaaehtoisten myötä paikalliset tapahtuman järjestäjät rohkaistuivat mainostamaan tapahtumiaan myös muilla kielillä kuin suomeksi, ja mukaan uskaltautuneille vasta suomea opetteleville löytyi tarvittaessa tukea ja turvaa omallakin kielellä.

Kielitukina toimineet saivat harjoitusta omalle kielitaidolleen ja tutustuivat uusiin ihmisiin. Erityisen hienoja hetkiä olivat ne, kun entinen kielituen asiakas pääsi jo itsekin kielitukivapaaehtoiseksi suomen kielen vahvistuttua.