Kielitukivapaaehtoinen on henkilö, joka osaa suomea ja vähintään yhtä muuta kieltä. Hän saa ylleen tunnisteliivin ja voi toimia tarvittaessa eri kieliä puhuvien kommunikaation tukena yleisötapahtumissa. Samalla tutustuu uusiin ihmisiin ja oma kielitaito saa harjoitusta.

Toimintamallin nimi
Kielitukivapaaehtoisia tapahtumiin
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kielitukivapaaehtoinen on henkilö, joka osaa suomea ja vähintään yhtä muuta kieltä. Hän saa ylleen tunnisteliivin ja voi toimia tarvittaessa eri kieliä puhuvien kommunikaation tukena yleisötapahtumissa. Samalla tutustuu uusiin ihmisiin ja oma kielitaito saa harjoitusta.

Toteutuspaikka
Pyhäjoen kunta, Tervetuloa Pyhäjoelle! -hanke
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Pyhäjoki
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Toimintamallin kokonaisuus
Liitteet ja linkit

Luotu

10.06.2022

Viimeksi muokattu

18.08.2022
Ratkaisun perusidea

Helpotamme ihmistenvälistä kommunikaatiota tarjoamalla tapahtumiin kielitukipalvelua. Kyse ei ole virallisesta eikä maksullisesta tulkkipalvelusta, vaan vapaaehtoistoiminnasta. Kielitukena suomea sekä ainakin yhtä muuta kieltä  osaava henkilö liikkuu tapahtumassa tunnisteliiveineen ja auttaa tarvittaessa ihmisiä ymmärtämään toisiaan tai tapahtuman sisältöjä.

Toimintaympäristö

Pyhäjoki on pieni kunta Pohjois-Pohjanmaan rannikolla. Sen väestö alkoi moninaistua nopeassa tahdissa alueen suurhankkeiden kansainvälisen työvoiman takia. Tilanne oli kuntalaisille uusi, sillä aiemmin kuntaan oli muuttanut vain yksittäisiä ulkomaalaisia, lähinnä paikallisten puolisoiksi.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhminä a) paikallisväestö ja b) uudet, erityisesti maahanmuuttaneet asukkaat, c) yhdistykset ja muut yleisötapahtumia järjestävät tahot sekä d) kielitaitoiset kuntalaiset.
 

Kartoitimme hankkeeseen osallistuvien kielitaitoja ja kysyimme halukkuutta toimia kielitukena. Keskustelimme tapahtumanjärjestäjien kanssa, haluavatko he avata tapahtumaa myös kunnan ulkomaalaisväestölle.

 

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli vaati jonkin verran taustatyötä ja ihmisiin tutustumista.

Lisäksi täytyi tehdä alkuun pieni erillinen henkilörekisteri. Kun toimintamalli ja ihmiset tulivat tutummiksi, ei rekisteri enää ollut välttämätön.

Hankkeen päätyttyä täytyy tehdä selväksi, mistä kielitukiliivejä saa jatkossakin lainaksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kielitukivapaaehtoisten myötä paikalliset tapahtuman järjestäjät rohkaistuivat mainostamaan tapahtumiaan myös muilla kielillä kuin suomeksi, ja mukaan uskaltautuneille vasta suomea opetteleville löytyi tarvittaessa tukea ja turvaa omallakin kielellä.

Kielitukina toimineet saivat harjoitusta omalle kielitaidolleen ja tutustuivat uusiin ihmisiin. Erityisen hienoja hetkiä olivat ne, kun entinen kielituen asiakas pääsi jo itsekin kielitukivapaaehtoiseksi suomen kielen vahvistuttua.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kannattaa selvittää, erityisesti mille kielille tukitarvetta voisi olla, sekä huolehtia siitä, ettei sama ihminen joudu jatkuvasti kielitueksi. Kielituen pitää saada itse valita milloin ja missä hän on käytettävissä ja milloin ei.