Kiertävien perhehoitajien ja kotihoidon yhteistyö
Kiertävien perhehoitajien, sekä kotihoidon yhteistyöllä pyritään osaltaan turvaamaan asiakastarpeen mukaiset palvelut kotiin ja tukemaan erityisesti yksinäisyydestä kärsivien ikäihmisten kotona pärjäämistä.
Oivalla ja ymmärrä
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella asuu 162 540 asukasta (tilanne 31.12.2022), alueen asukasmäärä on hiljalleen laskussa. Väestörakenne on ikääntyvä, suureti ikäluokat kasvattavat ikääntyvien asukkaiden määrää voimakkaasti ja näin ollen myös huoltosuhde tulee muuttumaan tulevina vuosina. Hyvinvointialueen kotihoidon piirissä on 1187 asiakasta (2022) (pohjois-karjala.fi).
Siun soten strategiassa tähdätään asiakaslähtöisiin, oikea-aikaisiin, sekä yhdenvertaisiin palveluihin (Siun sote 2023). Myös laki ohjaa tarjoamaan palveluita asiakaslähtöisesti, ja tasavertaisesti (Sosiaalihuoltolaki 8.7.2022/589).
Kotiin annettavien palveluiden osalta keskeistä on se, että ikäihmiset saavat hoidon ja hoivan sujuvasti ja laadukkaasti kotiin, jolloin matkustamiseen ja laitoksiin liittyvä stressi ja rasitus vähenevät. Tässä toimintamallissa tarkastelemme kotihoidon ja kiertävien perhehoitajien yhteistyön avulla tarjottavia mahdollisuuksia ikäihmisten kotona pärjäämisen tueksi.
Kuten tiedämme, Pohjois-Karjalassa väestö ikääntyy voimakkaasti. Ikääntyvän väestön myötä sotepalveluiden tarve kasvaa edelleen ja tarve kotiin annettavien palveluiden ketterälle kehittämiselle on tärkeä vastaamaan asiakastarpeiden mukaista palvelutuotantoa. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella on aito halu tuottaa strategian mukaiset, oikea-aikaiset ja asiakaslähtöiset palvelut ja tämäkin yhteistyömuoto tukee osaltaan tätä tavoitetta.
Ikääntyminen tuo mukanaan usein myös yksinäisyyttä, on tärkeää tunnistaa iäkkäiden yksinäisyys ja pystya vastaamaan siihen tarpeen mukaisessa laajuudessa myös sotepalveluiden avulla.
Kiertävien perhehoitajien ja kotihoidon toimijoiden tiivistetyn yhteistyön mahdollisuuksia ja keinoja on kehitetty yhteistyössä arjentukipalveluiden ja kehittämistyöntekijöiden kanssa. Kehittämistyöhön on osallistettu myös työntekijätaso kiertävistä perhehoitajista, perhekeskuksesta, sekä kotihoidosta.
Erittäin tärkeänä nähtiin, että yhteistyö on saumatonta ja sujuvaa ja että kehittämistyöhön osallistetaan työntekijät asiakasrajapinnasta. Oleellista myös on, että asiakasnäkökulmaa saadaan heti kun se on mahdollista.
Yhteistyön tiivistämisen avulla tavoitellaan tehokkaasti osaltaan hyvinvoivia kotona asuvia ikäihmisiä, tilanteissa joissa he tarvitsevat viipyilevää läsnäoloa esimerkiksi yksinäisyyden tai hetkellisen palvelutarpeen kasvun myötä (esim kotiutuminen) Toiminnalla tavoitellaan myös tehokkaasti tuotettuja kotihoitopalveluita, sekä kiertävien perhehoitajien toiminnan sujuvuutta. Yhteistyön avulla nähdään mahdollisuuksia myös työhyvinvoinnin kasvuun veto-ja pitovoiman kasvattamiseksi ko. palveluissa.
Jatkossa toimintaa tullaan mittaamaan monitasoisesti. Lyhyen aikavälin vaikutusten mittaamista ja arviointia voidaan tehdä alueellisen toimintavolyymin tasolla, työntekijä- ja asiakastyytyväisyysmittareilla, sekä muun suoraan kerättävän tilastointidatan avulla. Pidemmän aikavälin vaikuttavuutta voidaan arvioida mm. kotihoitoasiakkaiden pysyvyyden, henkilöstörakennemuutosten, sekä asiakkaiden liikkuvuuden mittaamisen kautta.
Kiertävien perhehoitajien ja kotihoidon yhteistyön tiivistäminen on moninainen prosessi joka on vaatinut aikaa, suunnittelua sekä tavoitteellista toimintatapaa. Kiertäviä perhehoitajia on työskennellyt perhekeskuksen kautta, toimeksiantosopimuksilla mutta toiminta on ollut melko pienimuotoista ja keskittynyt vain joillekin hyvinvointialueen alueille.
Yhteistyön tiivistäminen, sekä toiminnan laajentaminen ja systematisoiminen vaatii selkeitä prosesseja ja toimivia sähköisiä ohjelmia. Prosessin peruspalasten kautta kiertävien perhehoitajien toimintaa voidaan laajentaa ja yhteistyötä voidaan tiivistää edelleen kotihoidon ja kiertävien perhehoitajien tiiviiksi ja sujuvaksi yhteistyöksi jolla palvellaan asiakkaiden palvelutarvetta mahdollisimman laadukkaasti.
Kuvittele ja kokeile
Yhteistyötä on tehty verkostomaisesti myös hyvinvointialueiden välisesti keskustellen hyvistä käytännöistä, kehittämistarpeista, sekä muusta teemaan liittyvästä osaamista ja ammattitaitoa ka aiempaa kokemuspohjaa sujuvasti jakaen.
Kiertävän perhehoidon ja kotihoidon yhteistoiminnalla voidaan tehokkaasti tukea ikääntyviä asiakkaita kotiin annettavin palveluin yhdessä muiden yhteistyötahojen- ja keinojen kautta. Kotihoidon ammattilaisten työroolit painottuvat tiettyjä ammatti- ja osaamisvaatimuksia vaativiin tehtäviin ja kiertävien perhehoitajien osaavalla läsnäololla voidaan tukea asiakasta mm. viipyilevän läsnäolon ja saattotilanteiden avulla.
Toimintamallissa on kyse sujuvasta yhteistyöstä, jossa prosessiin osallistujilla on hyvä ja yhteinen ymmärrys toiminnan tavoitteista, tarpeista ja toteutuksesta. Palvelutarvearvion perusteella asiakkaalle sovitaan tarvittavat palvelut, ja silloin kun perhehoidon, kotihoidon ja tarvittaessa muiden tukipalveluiden avulla todetaan asiakastarve parhaiten täyttyvän, pyritään näin järjestämään asiakkaan palvelu.
Asiakkaalla on aktiivinen rooli asiakkuudessa. Asiakas osallistetaan koko prosessiin mahdollisimman laajasti ja tarkoituksenmukaisesti.