Kiihdyttämö-toimintamalli – nuorten osallisuuden, työllistymisen -ja hyvinvoinnin vahvistaja
Kiihdyttämö on monialainen palvelumalli, joka hyödyntää systeemistä ajattelua ja konstellaatiomenetelmää nuorten osallisuuden ja työllistymisen edistämiseksi. Se vähentää yhteiskunnallisia kustannuksia ja vahvistaa ammattilaisten osaamista.
Toimintaympäristötekijät, jotka vaikuttavat kehittämiseen nyt ja tulevaisuudessa
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät
- Lakimuutokset kotoutumispalveluissa: Vuonna 2020 kotouttavan jälkihuollon ikäraja nostettiin 25 vuoteen, mutta vuonna 2024 se laskettiin takaisin 23 vuoteen. Tämä on jättänyt osan nuorista tuen ulkopuolelle ja vaatinut uusia ratkaisuja.
- Sote-uudistus ja palveluiden järjestämisvastuun siirtyminen: Vuodesta 2023 alkaen sosiaali- ja terveydenhuollon vastuu siirtyi hyvinvointialueille, mikä vaikutti kotoutumispalvelujen organisointiin ja vaati uutta koordinaatiota kuntien ja hyvinvointialueiden välillä.
- TE-palvelujen uudistus 2025: Työllisyyspalvelut siirtyvät kunnille, mikä vaikuttaa myös kotoutumisen tukemiseen ja vaatii uusien palvelumallien kehittämistä.
- Monialaisen kotoutumissuunnitelman käyttöönotto: Tämä toimintamalli auttaa yhteensovittamaan kunnan, työllisyysalueen ja hyvinvointialueen palveluita ja varmistamaan nuorten kokonaisvaltaisen tuen.
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät
- Nuorten aikuistumisen tukemisen tarve: Monet ilman huoltajaa maahan saapuneet nuoret tarvitsevat tukea vielä täysi-ikäistyttyään muun muassa asumisen, koulutuksen, työllistymisen ja talouden hallinnan kanssa.
- Syrjäytymisriskin kasvu: Osa nuorista on pudonnut koulutus- ja työelämäpoluilta ja jäänyt palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Tämä on lisännyt tarvetta yksilölliselle ja kokonaisvaltaiselle tuelle.
- Rasismi ja eriarvoisuus: Pakolaistaustaiset nuoret voivat kohdata syrjintää, mikä vaikuttaa heidän osallisuuden kokemukseensa ja kiinnittymiseensä yhteiskuntaan.
- Mielenterveysongelmien lisääntyminen: Eri taustaiset nuoret tarvitsevat tukea traumaattisten ja monialaisten kokemusten käsittelyyn, yksinäisyyden vähentämiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Toimintamalli on kulttuurista riippumaton, jolloin se toimii myös maahanmuuttajanuorten yksilöllisessä tukemisessa.
Taloudelliset tekijät
- Kotoutumispalvelujen rahoituksen muutokset: Jälkihuollon ikärajan lasku ja kotoutumispalvelujen uudelleenorganisointi voivat vaikuttaa palveluiden saatavuuteen ja laatuun.
- Kustannusvaikutukset kunnille: Myös kuntien vastuu työttömyysetuuksien rahoituksesta laajenee. Työmarkkinatuen lisäksi kuntien vastuulla tulee olemaan peruspäivärahan ja ansiopäivärahan perusosan rahoitus.
- ELY-rahoitus ja EU-ohjelmat: Kohti uutta -hanke toteuttaa (ESR+) Kestävän kasvun Häme -ohjelmaa ja saa rahoitusta Hämeen ELY-keskukselta, mikä mahdollistaa kehittämistyötä, mutta edellyttää rahoituksen jatkuvuutta ja mallin juurruttamista pysyviin rakenteisiin.
Kulttuuriset ja ympäristötekijät
- Muuttoliike ja globaalit kriisit: Kotoutumispalvelut eivät ole vain paikallisesti vaikuttava ilmiö, vaan ne kytkeytyvät laajempiin kansainvälisiin muutoksiin ja pakolaiskriiseihin.
- Kotoutumisen ja nuoruuden kehitysvaiheet: On tärkeää huomioida, että nuoret eivät ainoastaan kotoudu uuteen yhteiskuntaan, vaan käyvät samalla läpi nuoruuteen liittyviä kehitysvaiheita, kuten itsenäistymistä ja identiteetin rakentamista.
- Tarve rakenteelliselle uudistumiselle: Vanhat palvelumallit eivät enää riitä vastaamaan kotoutumisen ja kaikkien nuorten kohtaamiin haasteisiin. Tarvitaan institutionaalista joustavuutta ja mukautuvia ratkaisuja, jotka tukevat nuorten osallisuutta ja toimijuutta sekä vähentävät syrjäytymisen riskiä. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus syntyy, kun palvelut eivät jää irrallisiksi, vaan ne huomioivat nuorten elämäntilanteiden kokonaisuuden (systeemisyys). Esimerkiksi monilla nuorilla koulutus- ja työpolut katkeavat, koska palvelut eivät jousta tarpeeksi, mikä korostaa rakenteiden uudistamisen tärkeyttä.
Alkutilanne:
Kohti uutta -hankkeen taustalla on havainto, että nuorten kotoutumispalvelut ja tukitoimet eivät riittävästi tavoita kaikkia nuoria, erityisesti ilman huoltajaa maahan tulleita tai muuten syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Vuonna 2015 Suomeen saapui suuri määrä alaikäisiä turvapaikanhakijoita ilman huoltajaa, mikä loi haasteen vastaanottopalveluille ja kotoutumisprosessille. Myöhemmin havaittiin, että alkuvaiheen palvelut eivät riittäneet tukemaan nuorten siirtymää aikuisuuteen. Palvelut olivat pirstaleisia ja institutionaaliset muutokset, kuten lakimuutokset (esim. kotouttamisen jälkihuollon ikärajan muutokset), loivat epävarmuutta nuorten tukiprosesseihin. Lisäksi havaittiin, että perinteiset asiantuntijalähtöiset toimintamallit eivät aina vastanneet nuorten yksilöllisiin tarpeisiin tai mahdollistaneet heidän omien vahvuuksiensa esiin tuomista.
Kiihdyttämö-toimintamallin ratkaisema ongelma:
Kiihdyttämö-toimintamalli kehitettiin vastaamaan tähän tarpeeseen tarjoamalla monialaisen ja sektorirajat ylittävän toimintamallin, joka tukee nuoria kokonaisvaltaisesti ja auttaa heitä tunnistamaan omat vahvuutensa sekä kehittämään toimijuuttaan. Perinteiset palvelut usein "pitivät nuoret kiinni" järjestelmässä ilman, että he pääsivät etenemään itsenäisesti kohti koulutusta tai työelämää. Kiihdyttämössä nuori asetetaan oman elämänsä keskiöön ja ammattilaiset asettuvat havainnoimaan ja tukemaan hänen prosessiaan ilman ennalta määriteltyjä kehityspolkuja. Menetelmässä hyödynnetään systeemistä konstellaatio-menetelmää, joka auttaa sekä nuorta että ammattilaisia hahmottamaan piileviä esteitä ja mahdollisuuksia.
Strateginen yhteys:
Kiihdyttämö-toimintamalli liittyy Hämeenlinnan kaupungin ja laajemmin Kestävän kasvun Häme -ohjelman tavoitteisiin, jotka painottavat yhdenvertaisuuden, nuorten osallisuuden ja monialaisen yhteistyön kehittämistä. Lisäksi se kytkeytyy valtakunnallisiin uudistuksiin, kuten TE2024-uudistukseen ja kotoutumisen edistämistä koskevaan lakiin, joissa pyritään kehittämään työllisyyspalveluja ja kotoutumistoimia entistä joustavammiksi ja yksilöllisemmiksi. Toimintamalli tukee myös sote-uudistuksen tavoitteita, joissa painotetaan hyvinvointialueiden ja kuntien yhteistyötä nuorten palvelujen kehittämisessä.
Kiihdyttämö ei siis ole pelkästään uusi palvelu, vaan strategisesti tärkeä malli, joka tukee laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita, kuten nuorten syrjäytymisen ehkäisyä, kotoutumisen edistämistä ja työelämään siirtymisen tukemista.
Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen Kiihdyttämö-toimintamallissa
Kiihdyttämö-toimintamallin kehittäminen perustui monialaiseen yhteistyöhön ja sektorirajat ylittävään lähestymistapaan. Kehittäjäjoukon kokoaminen oli keskeinen vaihe toimintamallin rakentamisessa, ja siinä hyödynnettiin anonyymiä rekrytointia varmistaen monipuolinen ja sitoutunut tiimi.
Monialaisuus ja eri alojen edustus
Kehittäjäjoukkoon valittiin ammattilaisia julkiselta ja yksityiseltä sektorilta eri aloilta, kuten sosiaali- ja terveydenhuollosta, koulutuksesta, työllisyyspalveluista, kulttuuri- ja taidealoilta sekä nuorisotyöstä. Tämä varmistaa, että toiminnassa otetaan huomioon laaja kirjo näkökulmia ja eri asiantuntijuuksia.
Avoimuus ja uuden ajattelun tila
Yksi keskeinen valintakriteeri oli, että kehittäjäjoukon jäsenet olivat valmiita kohtaamaan uudenlaisia toimintatapoja ilman ennalta lukkoon lyötyjä vastauksia. Tämä "ei tietämisen -tila" mahdollisti sen, että mukana olevat asiantuntijat pystyivät tarkastelemaan nuorten tilannetta ilman valmiita oletuksia ja löytämään ratkaisuja aidosti heidän tarpeistaan käsin.
Sitoutuminen ja yhteinen tavoite
Kehittäjäjoukon jäsenet olivat vahvasti sitoutuneita yhteiseen tavoitteeseen, joka oli nuorten osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen. Tämä sitoutuminen näkyi käytännön työssä monin eri tavoin, kuten aktiivisena osallistumisena pilottien kehittämiseen, joustavuutena kokeilla uusia lähestymistapoja ja halukkuutena rakentaa yhteistä ymmärrystä nuorten tarpeista.
Yhteistyön ja ammatillisen kehittymisen merkitys
Osallistuminen Kiihdyttämö-toimintamallin kehittämiseen tarjosi ammattilaisille mahdollisuuden vahvistaa omaa osaamistaan ja hyödyntää systeemistä ajattelua asiakastyössä. Toimintamallissa korostettiin yhteiskehittämisen merkitystä ja sitä, että ammattilaisten välinen dialogi voi johtaa uusiin oivalluksiin ja tehokkaampiin tukimuotoihin.
Kokonaisuudessaan kehittäjäjoukon kokoaminen ja toiminta ovat olleet ratkaisevia Kiihdyttämö-toimintamallin onnistumisen kannalta. Yhteistyö yli sektorirajojen ja avoimuus uudenlaiselle tavalle ajatella ja toimia ovat mahdollistaneet mallin, joka aidosti tukee nuorten etenemistä kohti koulutusta, työllisyyttä ja itsenäistä elämää.
Toimintamallin tuottama tieto ja ammattilaisten kokemukset ovat olleet seuraavat:
•Nuoren tilanteen ymmärtäminen:
- Uudenlaista tietoa taustasta, tarpeista ja esteistä.
- Selkeyttää nuoren tämänhetkiset prioriteetit ja auttaa kohdentamaan resurssit oikein.
•Vuorovaikutuksen ja empatian vahvistuminen:
-Kehonkielen, reagointien ja taustalla olevien tekijöiden havainnointi parantaa vuorovaikutusta.
- Tukee ammattilaisen kykyä ymmärtää nuoren näkökulma.
•Ammatillinen kasvu:
- Turvallinen ilmapiiri on lisännyt ammatillista osaamista ja tarjonnut mahdollisuuden peilata omaa työtä.
- Systemaattinen ajattelu ja tekeminen on kehittynyt systeemiseksi ajatteluksi ja työotteeksi konstellaatio-menetelmän avulla.
•Uudet työvälineet ja toimintatavat:
- Toimintamalli kehittää kohtaamistaitoja sekä ammattilaisilla että nuorilla.
- Yhteiskehittäminen on dialogista ja luo rohkeutta joustaa ammattiroolien välillä.
•Työn tehostuminen:
-Monialainen yhteistyö kohdentaa resurssit tehokkaasti nuoren tarpeiden mukaan.
- "Nuoren omistajuus" yksittäiseltä ohjaajalta poistuu, ja vastuu jaetaan tiimissä.
Nuoressa nähtävät ja koetut muutokset:
·Ajatusmaailman muutos:
Nuori ottaa vastuun elämästään ja toimii itsenäisesti.
·Toimijuuden vahvistuminen:
Osallisuuden tunne kasvaa, rohkeus kokeilla ja riskien ottaminen lisääntyvät.
·Toivon löytyminen:
Näköalattomuus muuttuu toivoksi, luottamus elämän kantavuuteen kasvaa.
·Kyky kohdata vastoinkäymisiä:
Nuoret oppivat käsittelemään vaikeuksia ja hyväksymään tosiasioita.
·Itsetuntemus ja minäkuva:
Nuoret tarkastelevat rehellisesti omaa toimintaansa ja sen vaikutuksia.
·Turvallinen ympäristö:
Luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistaa tunteiden käsittelyn ja kasvun.
·Elämän kartoitus:
Toimintamalli näyttää, missä nuori on elämässään, ja ohjaa kohti merkityksellisiä tavoitteita.
Muutosta on mitattu taloudellisesti sekä laadullisesti eli kerätty nuorten ja ammattilaisten kokemuksia.
Taloudellisesti olemme seuranneet työvalmentajan/omaohjaajan avulla taloudellista säästöä. Kiihdyttämössä käynnin jälkeen, millaiset säästöt ovat taloudellisesti mahdollistuneet.
Nuorilta on kysytty seuraavat kysymykset:
1. Yleinen arvio kokemuksestasi. Montako tähteä haluat antaa?
2. Kerro, mikä oli parasta ja mikä ehkä haastavinta ja miksi?
3. Mikä toimintapiste oli sinulle erityisen merkityksellinen ja miksi? Kerro esimerkki siitä, mikä vaikutti sinuun.
4. Miten aiot hyödyntää toimintapisteissä saamiasi tietoja tulevaisuudessa? Mitä saamasi tieto kertoo sinulle tai sinusta itsestäsi?
5. Saitko uusia ideoita tai tavoitteita tulevaisuutesi suhteen tehtävien aikana? Kyllä/ei ja avoin. Jos kyllä, mitkä ne olivat?
6. Miten koit vuorovaikutuksen ohjaajien kanssa? Valitse yksi.
7.Miten todennäköisesti suosittelisit meitä ystävällesi?
Ammattilaisilta on kysytty, millaista osaamista, ymmärrystä ja tekemisen tapaa he ovat kokeneet saavansa lisää?
Toteutussuunnitelma ja käytetyt keinot Kiihdyttämö-toimintamallissa
Kiihdyttämö-toimintamallin tavoitteena on vahvistaa nuorten toimijuutta, edistää heidän osallisuuttaan ja tukea heidän siirtymiään kohti koulutusta, työelämää tai muita heille sopivia ratkaisuja. Toteutuksen lähtökohtana on systeeminen ajattelu ja monialainen yhteistyö, joka ylittää perinteiset sektorirajat. Toimintamallin kehittämiseen ja toteutukseen liittyy useita keskeisiä toimenpiteitä.
Keskeiset toimenpiteet
- Monialaisen tiimin kokoaminen ja koulutus: Mukana ovat sosiaalialan, työllisyyspalveluiden, koulutuksen ja terveydenhuollon asiantuntijat sekä muut nuorten kanssa työskentelevät ammattilaiset.
- Systeeminen konstellaatio menetelmänä: Nuoren elämän eri osa-alueet tuodaan näkyviksi ja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, jotta hänen vahvuutensa ja haasteensa voidaan tunnistaa.
- Yksilöllinen ja osallistava työskentely: Nuoren tulee osallistua Kiihdyttämöön vapaaehtoisesti. Tällä taataan nuoren mielentila vastaanottavaisemmaksi ja hän on aktiivinen prosessissa, jossa nuori saa mahdollisuuden hahmottaa tulevaisuuttaan ja etsivät ratkaisuja yhdessä ammattilaisten kanssa.
- Valta-asetelmien purkaminen: Nuoret kohdataan tasavertaisina toimijoina ilman perinteisiä asiantuntijaroolien hierarkioita, mikä tukee heidän omistajuuttaan omasta elämästään.
- Monialaiset tapaamiset ja verkostoyhteistyö: Ammattilaiset tekevät yhteistyötä nuorten tukemiseksi ja yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Keinot muutoksen saavuttamiseksi
- Toimintamallin pilotointi ja arviointi: Käytännön kokeilujen ja palautteen perusteella mallia on kehitetty ja muokattu entistä vaikuttavammaksi.
- Tietoisuuden lisääminen ja toimintatapojen muutos: Ammattilaisten kouluttaminen ja työskentelytapojen muokkaaminen ovat olleet keskeisiä keinoja vahvistaa mallin juurtumista.
- Rakenteellisten esteiden tunnistaminen ja purkaminen: Toimintamalli auttaa tunnistamaan yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä esteitä, jotka voivat hidastaa nuorten etenemistä.
- Nuorten voimavaroihin keskittyminen: Sen sijaan että keskityttäisiin pelkästään ongelmiin, Kiihdyttämö tukee nuorten vahvuuksia ja auttaa heitä näkemään mahdollisuuksiaan uudella tavalla.
Toimintamalli on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi yhdistää monialaisia palveluja ja lisätä nuorten osallisuutta, samalla vähentäen yhteiskunnallisia kustannuksia ja vahvistaen ammattilaisten osaamista.
Kiihdyttämö-toimintamallin taustalla on tehty taustakysely THL:n osallisuuskyselyn ja pienet onnistumistarinat -työkalun avulla. Lisäksi on haastateltu kohderyhmän nuoria ja näistä saatua tietoa on hyödynnetty toimintamallin suunnitteluvaiheessa. Kiihdyttämö-toimintamalli nostaa heti alusta asti menetelmän avulla nuoren oman elämänsä toimijaksi. Tällöin myös kokemus osallisuudesta ja vaikuttamisesta on mahdollistunut.
Kiihdyttämö-toimintamalli on koottu hyödyntäen seuraavia työotteita ja menetelmiä: systeeminen ajattelu, konstellaatio-menetelmä, systeeminen coutsaus (valmentava ote), tulevaisuuden valokuvat, kaiuttaminen (käytetään sosiaalialalla).
Työpajoista ja piloteista nousseita keskeisiä ideoita Kiihdyttämö-toimintamallin kehittämiseen:
- Nuoren oma toimijuus keskiössä – Pilotit osoittivat, että valta-asetelmien muuttaminen nuoren hyväksi vahvistaa osallisuuden kokemusta. Nuori pääsee itse määrittelemään, mitkä asiat hänen elämässään ovat merkityksellisiä ja mitä esteitä tulee ratkaista ennen siirtymää koulutukseen tai työelämään.
- Systeeminen ajattelu ja konstellaatio-menetelmä – Kiihdyttämö mahdollistaa nuoren tilanteen tarkastelun laajemmasta näkökulmasta ilman ennalta annettuja diagnooseja tai oletuksia. Nuoren saapuessa Kiihdyttämöön, halusimme tietää nuoresta vain etunimen. Tämä mahdollistaa yksilöllisempää ja tehokkaampaa tukea nuorelle, sekä ammattilaisten yhteisen ymmärryksen rakentamista.
Konstellaatio -menetelmän avulla tuodaan näkyväksi ja se selkeyttää systeemiset, toisiinsa vaikuttavat asiat. Sen avulla nähdään, miten eri asiat korreloivat toistensa kanssa sekä asioiden keskinäiset suhteet. Myös piilossa olevat dynamiikat ja se selkeyttää sitä, miten minä itse liityn niihin ja mihin voin vaikuttaa. - Pelilliset elementit – Toimintamalliin sisällytettiin pelillisiä elementtejä, joiden avulla nuori pystyy hahmottamaan omaa tilannettaan konkreettisesti. Esimerkiksi "elämän pelikenttä", jossa nuori voi sijoittaa itselleen tärkeitä asioita, auttaa jäsentämään tulevaisuuden vaihtoehtoja.
- Monialaisen yhteistyön kehittäminen – Kiihdyttämö-pilotit vahvistivat monialaisen työskentelyn merkitystä. Mukana olivat eri alojen ammattilaiset, kuten sosiaalityöntekijät, työllisyyspalveluiden edustajat, koulutusalan asiantuntijat ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka yhdessä auttoivat nuorta jäsentämään elämäänsä ja löytämään realistisia etenemispolkuja.
- Tietämättömyyden tila ammattilaisille – Ammattilaiset lähtivät liikkeelle ilman ennakkotietoa nuoresta, jolloin he eivät lukittautuneet aikaisempiin käsityksiin. Tämä mahdollisti uudenlaisen kuuntelun ja avoimuuden nuoren tilanteelle ilman ennakkoluuloja tai oletuksia.
- Osallisuuden ja kohtaamisen merkitys – Pilotit osoittivat, että nuoren kokemus osallisuudesta ja kuulluksi tulemisesta oli keskeinen tekijä siinä, miten hän otti vastaan tukea ja pystyi etenemään elämässään. Kiihdyttämö loi tilan, jossa nuori koki tulevansa nähdyksi omana itsenään ilman järjestelmän asettamia ennakko-odotuksia.
Olemme edistäneet ja rakentaneet edellä kuvattua Kiihdyttämö -toimintamallia.
Hissipuhe: Kiihdyttämö-toimintamalli
Kiihdyttämö on uudenlainen monialainen palvelumalli, joka auttaa nuoria löytämään oman polkunsa koulutukseen, työelämään tai muuhun osallisuutta vahvistavaan suuntaan. Se yhdistää eri alojen ammattilaiset toimimaan yhdessä, ilman siiloutuneita palvelupolkuja. Mallin ytimessä on systeeminen ajattelu ja konstellaatiomenetelmä, joiden avulla nuoret saavat konkreettisia oivalluksia elämäntilanteestaan ja etenemisestään.
Tulokset puhuvat puolestaan: Kiihdyttämössä mukana olleet nuoret ovat löytäneet suuntaa nopeammin, ja samalla yhteiskunnalliset kustannukset ovat vähentyneet. Me emme tee päätöksiä nuorten puolesta – vaan autamme heitä näkemään itse, mikä heille on olennaista juuri nyt.
Tämä ei ole vain kokeilu – se on toimintamalli, joka on saanut valtakunnallista huomiota ja otetaan osaksi työvoimapalveluiden tulevaisuutta. Kiihdyttämö ei ole lisää byrokratiaa, vaan se tarjoaa rakenteisiin taipuvan, aidosti vaikuttavan tavan tukea nuoria heidän elämänsä käännekohdissa.
Kuvattu aiemmin.
Kiihdyttämö -toimintamallin prosessikuvaus.
Saada toimiva, dynaaminen, palveleva ja rakenteisiin juurrutettu toimintamalli.
Kuvailtu aiemmissa teksteissä.