KIMPPU-toimintamalli
Puheen ja kielen kehityksen varhaisen tuen toimintamalli. Monialainen tuki, jossa mukana neuvola, varhaiskasvatus ja puheterapia, sekä muut lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset. Painopisteenä vanhemman ohjaus ja tuki lapsen arjessa.
Poliittiset ja lainsäädännölliset tekijät
- Hyvinvointialueiden käytännöt hakevat vielä monilta osin muotoaan. Varhaiskasvatus on kunnan toimintaa ja neuvola sekä puheterapia kuuluvat hyvinvointialueille. Vanhat yhteistyömuodot ovat voineet tässä päättyä ja uudet yhteistyömuodot hakevat vielä paikkaansa.
- Talouden kiristäminen näkyy resursseissa.
- Päivittyvä varhaiskasvatuslaki?
Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset tekijät
- Vanhemmuuteen kohdistuu paljon paineita ja toisaalta perheillä on tiukkaa taloudellisesti. Perheet voivat jäädä myös paljon yksin tukiverkostojen asuessa kaukana.
- Puheterapian asiakkaista yhä suurempi osa tulee monikielisistä perheistä.
- Älylaitteiden vaikutus vanhemmuuteen ja lasten kehitykseen.
- Mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, mikä vaikuttaa myös lasten kehitykseen
- Yhteiskunnallisessa keskustelussa on paljon sellaista toivetta palvelujen vastavuoroisuudesta ja että asiakkaita tulee kuulla ja heitä motivoiva tuki tulee tapahtua heidän omassa arjessaan.
Taloudelliset tekijät
- Kustannusvaikutukset kunnille; pienellä panostuksella riittävän varhain vältetään tai pienennetään parhaimmillaan tuen tarvetta myöhemmin varhaiskasvatuksessa ja koulussa
- Kustannusvaikutukset hyvinvointialueille; pienellä panostuksella riittävän varhain vältetään tai pienennetään parhaimmillaan tuen tarvetta myöhemmin kuntoutuksessa ja erikoissairaanhoidossa.
- Henkilökunnan osaaminen ja monialainen yhteistyö vahvistuu, mikä parhaimmillaan lisää pysyvyyttä ja työmotivaatiota.
- Pienten lasten kanssa toimivat tekevät paljon oikeita asioita. Lapsen esikielellisten taitojen tukemisessa tästä puuttuu kuitenkin jäsentyneisyyttä, vanhemmat ja ammattilaiset eivät aina hahmota mikä heidän tekemisessään on merkityksellistä lapsen esikielellisen kehityksen tukemisessa.
- Puheterapiaan lähettämisen kriteerit pienten kohdalla ovat neuvolan tietokannassa melko laveat ja hyvinvointialueilla on omia puheterapeuttien laatimia lähetekriteereitä. Tutkimukseen perustuva nopeasti tehtävä Esikko-kartoitus on käytössä vain osalla alueista
- Tuen tarve kun havaitaan, vanhemmat jäävät puheterapiajonoon Heille voisi tässä vaiheessa jo antaa jo keinoja tukea lasta
- Varhaiskasvatuksen osaamista tulee vahvistaa ja jäsentää pienten tukemisessa sekä vanhempien tukemisessa
- Tavoitteena on ehkäistä ongelmien kasautumista jo alkuvaiheessa hyvin pienillä korjausliikkeillä. Sama asia voi myöhemmin olla kumuloitunut ja vaatia vahvempaa tukea.
- Kehittämistyöpajat, jotka tavoittaneet kivasti ammattilaisia
- Vanhemmat?
- KEHITTÄMINEN, Kehittämistyöpajoissa on ollut hieno osallistujamäärä erityisesti varhaiskasvatuksesta ja puheterapiasta
- PILOTOINTI, Pilotoinnin kautta pääsemme muokkaamaan toimintamallia arjessa toimivaksi
- JUURRUTTAMINEN
Lapsen puheen ja kielen kehityksen tuen aikaistuminen ja siitä lähtevän kevyemmän arjessa tapahtuvan tuen vahvistuminen. Taustalla myös vanhemmuuden vahvistuminen ja sitä kautta hyvä kerrannaisvaikutukset lapsen kehitykseen.
TUOTOS Vanhemmat saavat ohjausta lapsen kanssa toimimiseen
TULOS Vanhemmuuden vahvistuminen ja sitä kautta hyvät kerrannaisvaikutukset lapsen kehitykseen.
TUOTOS: Tuki aikaistuu ja nivoutuu lapsen arkeen
TULOS: Merkitystä lapsen oppimiselle ja tulevaisuudelle
VAIKUTUS: Tasa-arvoisuuden lisääntyminen. Yhtenäiset käytännöt osaltaan helpottavat toiminnan tarkastelua ja mittaamista
TUOTOS: Ammattilaisille ohjattu koulutus pienen lapsen puheen ja kielen tuesta
TULOS: Ammattilaisten osaaminen vahvistuu niin tunnistamisessa kuin tukemisessakin
YHTEISKUNNALLINEN: Yhdessä tekeminen lisää yhteistä ymmärrystä. Monialainen KIMPPU-toimintamalli vahvistaa ammattilaisten osaamista ja tiivistää yhteistyötä eri hallintojen välillä
- Ammattilaisten kouluttaminen pienen lasten kielen ja puheen tuen tarpeen tunnistamiseen ja tukemiseen.
- Käytössä materiaali, joka tukee kuntouttavaa arkea niin kotona kuin varhaiskasvatuksessa.
- Tallenne jossa perustellaan päättäville tahoille, miksi kannattaa puuttua varhain
- KIMPPU-toimintamallin käyttönoton ohjeistus
TOIMIVUUDEN JA KÄYTTÖÖNOTON EHDOT
Toimintamallin juurruttaminen ja levittäminen
KIMPPU-toimintamallin käyttöönotto ja vakiinnuttaminen vaatii systemaattista työtä, monialaista yhteistyötä sekä johdon sitoutumista. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa:
- Toimintamallin integrointi osksi palvelurakenteita
- Koulutus ja osaamisen vahvistaminen
- Koulutus koostuu lyhyistä moduuleista, joista ammattirymästä riippuen koostetaan erilaisia kokonaisuuksia - Monialainen yhteistyö ja verkostojen rakentaminen
- Toimintamalli edellyttää monialaista yhteistyötä ja tiedon jakamista eri toimijoiden kesken
- Osa koulutusmoduuleista käydään monialaisesti työpajatyyppisesti, jotta alueelle muodostuu yhtenäiset tavat toimia - Resurssit ja rahoitus
- KIMPPU-toimintamalli on suunniteltu niin, että se sulahtaa osaksi jo olemassaolevia toimintoja
- Kyse on enemmän ajattelun muutoksesta kuin erillisistä hetkistä
- KIMPPU on osa kunnan ja hyvinvointialueiden peruspalveluja - Vaikuttavuuden seuranta ja arviointi
Prosessi ja vaiheet toimintamallin vakiinnuttamiseksi
- Pilotointi ja testaus
- Toimintamallin kokeileminen pilottialueilla ja käyttäjäpalautteen kerääminen - Arviointi ja kehitys
- Pilotoinnin tulosten kerääminen ja analysointi. Näiden pohjalta muutosten tekeminen toimintamalliin - Koulutus ja jalkautaminen
- Uusien alueiden työntekijöiden kouluttaminen
- Samanaikaisesti pilottialueiden tukeminen juurruttamiseen - Leviäminen ja skaalautuvuus
KIMPPU-toimintamallin taustalla on Kielo-vanhempien ryhmistä saatu kokemus sekä kehittäjien vahva kliininen kokemus pienten lasten ja heidän vanhempiensa kanssa työskentelystä. Vanhemmat ovat huikeita asiantuntijoita oman lapsensa asioissa, ja tämä asiantuntijuus tulee ottaa vahvemmin käyttöön myös palveluissa.
Valmisteluvaiheessa on tehty tutkimushakuja vaikuttavasta varhaiskuntoutuksesta ja otettu laajasti yhteyttä niin suomalaisiin tutkijoihin, käytännöntekijöihin kuin maailmallekin. Yhdessä on pohdittu pienten lasten kielen kehityksen palvelujen tilaa niin esimiestason, ruohonjuuritekijöiden kuin tutkijoidenkin kanssa.
Yleinen kutsu on ollut kehittämistyöpajoihin joihin osallistujat ovat kokeneet tulleensa kuulluksi ja kokeneet myös pääsevänsä vaikuttamaan toimintamalliin.
Lasten kanssa työskentelevät ammattilaiset ja vanhemmat.
Välillinen kohderyhmä kuntien ja hyvinvointialueiden hallinto
ITSE-uusi toimintamalli käyttöön yhteisössä mallin hyödyntäminen sekä Innokylästä löytyvän Kiihdyttämön hyvien kokemusta hyödyntäminen
TAVOITE: Toimintamallista pysyvä ja vaikuttava osa palvelujärjestelmää