Kinestetiikkatsempparit kuntouttavassa jaksohoidossa

 Soiten kuntouttaviin jaksohoitoyksiköihin nimetään kinestetiikkatsempparit, joiden tehtävänä on ylläpitää ja edistää kinestetiikan käyttöä arjen hoitotyössä. Toimintamallin tarkoituksena on edistää hoitohenkilöstön kuntoutusosaamista.

Toimintaympäristö **

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue järjestää alueen sosiaali- terveys- ja turvallisuuspalvelut 1.1.2023 alkaen. Palveluiden tarpeen kasvua voidaan hillitä vaikuttamalla ikääntyneiden toimintakykyyn kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä. Säännöllisten palvelujen piirissä olevilla iäkkäillä asiakkailla on toimintakyvyn laskuun suuri riski. Tämän vuoksi tarvitaan kuntoutumista ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa myös jaksohoitojaksojen aikana. Soiten Kotiin-hanke on osa valtakunnallista Tulevaisuuden kotona tarjottavat palvelut iäkkäille (Tulkoti-) hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuuden valtakunnallisina tavoitteina on, että kotona asumista tukevat palvelut ovat asiakaslähtöisiä, asiakas saa oikeat palvelut oikeaan aikaan, riittävä ja osaava henkilöstö turvaa kotiin annettavien palvelujen laadun ja palvelujen laatu varmistetaan järjestelmällisellä seurannalla.

Toimintaympäristönä pilottivaiheessa on viisi Soiten kuntouttavaa jaksohoitoyksikköä, jatkossa toimintamallia voidaan käyttää myös  muissa kinestetiikan käytöstä hyötyvissä yksiköissä esimerkiksi yleislääketieteen osastot, kotihoito, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon yksiköt  ja  vammaispalveluyksiköt.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Ikääntyneen väestön määrä Keski-Pohjanmaalla kasvaa kuten muuallakin Suomessa ja Euroopassa. Ikääntymisen myötä hoivan ja ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa. Tämä on talouden kestävyyden ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta kallis vaihtoehto. Siksi on tärkeää, että jaksohoitoyksiköissä työskentelevällä henkilöstöllä on tietoa ja osaamista, jonka avulla voidaan tukea ja edistää asiakkaan kuntoutumista ja tukea läheisten ja omaishoitajien jaksamista. Siten ikääntyneet voivat säilyttää toimintakykynsä ja asua mahdollisimman pitkään kotona. Tämä on välttämätöntä sekä talouden, että ikääntyneiden elämänlaadun näkökulmasta.

 Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä on vuosien ajan panostettu hoitohenkilöstön kinestetiikkakoulutuksiin . Tästä huolimatta kinestetiikan käyttö arjen hoitotyössä on vähäistä ja satunnaista. Kinestetiikkatsemppari-mallin avulla pyritään luomaan jaksohoitoyksiköihin vakiintunut toimintatapa arjen hoitotyöhön. Kinestetiikkaosaamista halutaan kehittää edelleen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Keski-Pohjanmaan väestön ikääntyessä jaksohoidon tarve on lisääntymässä. Henkilöstövaje ja henkilöstön vaihtuvuus tuovat lisähaasteita hoitoketjujen sujuvuuteen ja jatkuvuuteen. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä on vuosien ajan panostettu hoitohenkilöstön kinestetiikka-koulutuksiin. Tästä huolimatta kinestetiikan käyttö arjen hoitotyössä on vähäistä ja satunnaista. Kinestetiikkatsemppari-mallin avulla pyritään luomaan nyt Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntouttaviin jaksohoitoyksiköihin vakiintunut toimintatapa, jolla lisätään henkilöstön kuntoutusosaamista ja tuetaan asiakkaiden kuntoutumista yksiköissä ja vahvistetaan tuetaan  asiakkaiden ja omaisten kotona asumista pidempään.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Niina Alatalo: Fysioterapeutti, Kotiin-hankkeen hanketyöntekijä -Toimintamallin kehittäjä ja käynnistäjä

Tuula Rannisto: Fysioterapeutti, TtM, Kotiin-hankkeen hankekoordinaattori- Toimintamallin kehittäjä ja käynnistäjä

Pekka Isosaari: Lähihoitaja, kinestetiikkatutor -  Kehittäjä ja toimii tsemppareiden  koollekutsujana ja ohjaajana

Nimetyt kinestetiikkatsempparit (10 kpl), Soiten Hoidon ja hoivan toimialuejohtaja ja palvelualuejohtajat, jaksohoitoyksiköiden esihenkilöt ja henkilöstö.

Kinestetiikkatsempparit  toteuttavat ja vievät toimintamallia käytännön työhön yhdessä muun henkilöstön kanssa, Soiten Hoidon ja hoivan toimialuejohtaja ja palvelualuejohtajat sekä jaksohoitoyksiköiden esihenkilöt johtavat ja mahdollistavat toimintamallin toteuttamisen yksiköissä

Tavoiteltu muutos

Kinestetiikan käyttäminen on kiinteä osa arjen hoitotyötä Soiten kuntouttavissa jaksohoitoyksiköissä.  Jaksohoitoyksiköissä on yhtenäinen toimintatapa, jonka avulla voidaan tukea asiakkaiden osallisuutta ja aktiivisuutta. Kinestetiikan avulla henkilöstö pystyy tukemaan asiakkaan selviytymistä kotona ja tukemaan omaishoitajien jaksamista. Kinestetiikan käyttö arjen hoitotyössä keventää  henkilöstön työn fyysistä kuormitusta, monipuolistaa työn sisältöä ja lisää työhyvinvointia.

Muutoksen mittaaminen

Kinestetiikkatutorin pitämät ohjaustilaisuudet kinestetiikkatsemppareille (lkm)

Kinestetiikkatutorin pitämät koulutukset jaksohoitoyksiköiden henkilöstölle (lkm)

Kinestetiikan käyttö arjen hoitotyössä (Havainnointi: Tsempparit ja esihenkilöt ja hankkeen ajan hankehenkilöstö)

Asiakaspalaute

Henkilöstön tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot vähentyvät

Työhyvinvointikyselyt

HAVA

Työtapaturmien määrä

Toteutussuunnitelma
  • Hankkeessa perustetaan jaksohoidon kuntoutusosaamisen alatyöryhmä, jonka tehtävänä on  koota henkilöstön toiveiden mukaiset kehittämiskohteet
  • Lähtötilannetta yksiköissä kartoitetaan pilottiyksiköiksi valituissa Soiten jaksohoitoyksiköissä Kuntolassa Kaustisella, Männistössä Toholammilla, Lepolassa Kokkolan Lohtajalla ja Kokkolan jaksohoidossa.  Työpäivien aikana hanketyöntekijä havainnoi, kuinka tällä hetkellä kinestetiikkaa hyödynnetään kuntoutumista edistävässä hoitotyössä.
  • Yksiköihin nimetään kinestetiikkatsempparit ja varatsempparit
  • Kinestetiikkatsemppareille luodaan tehtävänkuvaus
  • Sovitaan kinestetiikkatutorin pitämät kinestetiikkatsemppareiden sekä yksiköiden ohjaustilaisuudet Soiten toiminta-alueella
  • Tsempparit käyvät kinestetiikan perus- ja syventävän koulutuksen
  • Tsempparit pitävät toimintatapaa esillä omissa yksiköissään
  • Kinestetiikkatutor ja esihenkilöt huolehtivat hankkeen jälkeen siitä, että toimintatapa yksiköissä jatkuu
Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Kohderyhmänä on Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten jaksohoitoyksiköiden hoitohenkilöstö sekä jaksohoidon asiakkaat ja heidän läheisensä.

Lähtötilannetta on kartoitettu siten, että hanketyöntekijä  on kiertänyt pilottiyksiköiksi valituissa Soiten jaksohoitoyksiköissä Kuntolassa Kaustisella, Männistössä Toholammilla, Lepolassa Kokkolan Lohtajalla ja Kokkolan jaksohoidossa.  Työpäivien aikana hanketyöntekijä on havainnoinut, kuinka tällä hetkellä kinestetiikkaa hyödynnetään kuntoutumista edistävässä hoitotyössä. Henkilöstö ja esihenkilöt osallistuvat kuntoutusosaamisen kehittämisen työryhmätyöhön.

Kinestetiikkaa hyödyntämällä hoitohenkilöstö tukee asiakaan kuntoutumista asiakkaan tarpeita ja omia voimavaroja hyödyntäen ja mahdollisesti ikääntyneet asiakkaat pärjäävät kotona pidempään ja tarve ympärivuorokautiselle hoidolle viivästyy.

 

Muiden kehittämien ratkaisujen hyödyntäminen

Kinestetiikkayhdistyksen kouluttajat ovat kouluttaneet terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstöä ympäri Suomea jo vuosien ajan.  Esimerkiksi Vaasan keskussairaalassa vaativan kuntoutuksen osastolla sekä vuodeosastohoidossa että teholla on kinestetiikan laatusertifikaatti.

Liitteet
Ideointi

Jaksohoitoyksiköiden kinestetiikkatsempparimallin suunnittelu lähti liikkeelle neljän pilottiyksikön hoitokäytäntöjen ja asiakastyön havainnoinnista. Havainnoinnin kohteena oli kuntoutumista edistävän hoitotyön toteutuminen ja kinestetiikan käyttö arjen hoitotyössä.

Soiten henkilökunnalle on vuosien aikana järjestetty paljon kinestetiikkakoulutusta, sen hyödyntäminen arjessa on jäänyt vähäiseksi.  Kinestetiikkaosaamisen parantamiseksi jaksohoitoyksiköissä otetaan käyttöön kinestetiikkatsemppari-malli. Sen tavoitteena on, että toimintatapa juurtuu arjen työkaluksi työyksiköihin, asiakkaiden avustaminen perusliikkumisessa on kivuttomampaa ja hoitajille kevyempää. Hoitajien kinestetiikkaosaamista vahvistamalla sitä voidaan myös hyödyntää jaksohoidon asiakkailla kotona. Soiten kinestetiikkatutorin tehtävänä on ohjata ja kannustaa säännöllisesti tsemppareita sekä toimia tsemppareiden tukena.

Idean valinta

Kotiin-hankkeen jaksohoidon kuntoutusosaamisen-alatyöryhmässä keskusteltiin eri vaihtoehdoista lisätä kinestetiikan käyttöä yksiköissä ja päätettiin luoda kinestetiikkatsemppari-malli tätä tukemaan. Soite on kohdistanut paljon taloudellisia resursseja henkilöstön kouluttamiseen.

Idean konkretisointi ja visualisointi
  • Hanketyöntekijän havainnoinnin perusteella hanketyöryhmä ja jaksohoidon alatyöryhmä päättivät käynnistää kinestetiikkatsempparitoiminnan kuntouttavissa jaksohoitoyksiköissä
  • Palvelualuejohtajat ovat tiiviisti kehitystyössä mukana
  • Sovittiin Soiten kinestetiikkatutorin kanssa alkavasta toiminnasta
  • Esihenkilöt ohjattiin yhteistyössä kuntouttavien jaksohoitoyksiköiden henkilöstön kanssa valitsemaan yksiköistä kinestetiikkatsemppari+ varatsemppari
  • Selvitettiin tsemppareiden nykyinen kinestetiikkaosaaminen ja ohjattiin tsempparit tarpeen mukaan kinestetiikan perus- ja syventävään koulutukseen
  • Sovittiin nimettyjen kinestetiikkatsemppareiden tapaaminen 14.12.2022
  • Laadittiin kinestetiikkatsempparin tehtävän kuvaus
  • Luotiin kinestetiikkatsemppari whatsapp-ryhmä
  • Laadittiin kokoontumisaikataulu 4 x vuodessa-> läsnätapaamiset, joissa tutor edelleen kouluttaa tsemppareita
  • Sovittiin, että kinestetiikkatutor vastaa kokoontumisten koollekutsumisesta ja kiertää kuntouttavissa jaksohoitoyksiköissä
  • Kinestetiikkatsempparit pitävät jatkossa yllä yksiköiden kinestetiikkaosaamista omassa yksikössään

    - yksikkökohtaisilla säännöllisillä osastotunneilla/työpajoilla 30-60 min 

    - arjen hoitotyössä ns. vieriohjauksena

Liitteet
Kuva
Kinestetiikkatsempparitoimintamalli
Ratkaisun testaaminen

Kinestetiikkatsemppari-käytäntöä pilotoidaan vuoden 2023 aikana, hanketyöntekijä arvioi yhdessä kinestetiikkatutorin kanssa kinestetiikan käytön vakiintumista yksiköiden toimintatapana. Toimintamallin käytännön juurruttamiseksi sitoutetaan edelleen syksyn 2023 aikana esihenkilöitä ja henkilöstöä . Toimintamallin tueksi laaditaan kinestetiikkatsemppareille, esihenkilöille ja kinestetiikkatutoreille tehtävänkuvaukset.

Ensimmäisessä tsempparitapaamisessa sovittiin kinestetiikkatsemppareiden tehtäviksi seuraavat asiat:

-Kannustaminen yksiköissä kinestetiikan käyttöön

-Uusien työntekijöiden perehdytys ja ohjaus käyttämään kinestetiikkaa työssään

-Toimintatavan ylläpito yksiköissä

-Tiedon jakaminen

Kokeilun tavoitteet

Kinestetiikan käyttäminen on kiinteä osa arjen hoitotyötä Soiten kuntouttavissa jaksohoitoyksiköissä.  Jaksohoitoyksiköissä on yhtenäinen toimintatapa, jonka avulla voidaan tukea asiakkaiden osallisuutta ja aktiivisuutta. Kinestetiikan avulla henkilöstö pystyy tukemaan asiakkaan selviytymistä kotona ja tukemaan omaishoitajien jaksamista. Kinestetiikan käyttö arjen hoitotyössä keventää työn fyysistä kuormitusta.

Kokeilussa opittua

Pelkkä henkilöstön kouluttaminen ei välttämättä tuo saatua tietoa arjen toimintaan. Tarvitaan organistoitua ja johdonmukaista toimintaa käytäntöjen jalkauttamiseen sekä välineet toiminnan toteuttamiseen.  Toiminnan vakiintumisen edellytys on se, että esihenkilöt ovat tietoisia asiasta , tukevat ja mahdollistavat uuden toimintatavan yksiköissä.  On tärkeää, että yksiköistä löytyy innostuneita toteuttajia.

Ratkaisun perusidea **

Kinestetiikkatsemppari-toimintamallissa Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten kuntouttaviin jaksohoitoyksiköihin on nimetty kinestetiikkatsempparit, joiden tehtävänä on ylläpitää ja vahvistaa kinestetiikkaosaamista yksiköissä, ohjata ja opastaa hoitohenkilöstöä kinestetiikan  käyttöön arjen hoitotyössä sekä tukea ja ohjata omaisia ja asiakkaita.

Toimintamallin tarkoituksena on vahvistaa henkilöstön kuntoutusosaamista asiakkaiden omia voimavaroja hyödyntäen sekä sitä että ikääntyneet asiakkaat pärjäävät kotona pidempään ja tarve ympärivuorokautiselle hoidolle viivästyy.

Toimintamalli koskee hoitohenkilöstöä ja kuntoutusosaamisen parantumisen myötä toimintamallista hyötyy myös asiakkaat

Toimintamallia hyödyntävät ammattilaiset

- Kinestetiikkatutor huolehtii kinestetiikkatsemppareiden koolle kutsumisesta 4 x vuodessa, ohjaa tsemppareita ja muuta jaksohoitoyksiköiden henkilöstöä  1-2 x vuodessa,  kinestetiikkaan liityvän ajantasaisen tiedon välittäminen WhatsApp-ryhmässä

- Kinestetiikkatsempparit ylläpitävät kinestetiikkaosaamista yksiköissä 

-Esihenkilöt mahdollistavat mm. työvuorojärjestelyin vieriohjausta / työpajoja/ kinestetiikkatuokioita ja välineiden hankinnan

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **
  • Esihenkilöiden sitoutuminen toimintatapaan
  • Koulutusten mahdollistaminen
  • Kinestetiikkatutor-koulutuksen käynyt henkilö ohjaamaan toimintaa ( käytettävissä oleva aika / kk)
  • Koulutetut kinestetiikkatsempparit ( perus- ja syventävä koulutus), 1-2 hlöä / yksikkö
  • Keskinäinen yhteydenpito ( sähköposti, WhatsApp-ryhmä)
  • Kinestetiikkatsempparitapaamiset 4 x vuodessa  2-3 h kerrallaan
  • Välineet ( pähkinäpallot, pitosukat, siirtymistä helpottavat apuvälineet ym.)
Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toimintamalli on sovellettavissa hoitotyöhön muun muassa ympärivuorokautisessa hoidossa, vammaispalveluissa, yleislääketieteen osastoilla.

On tärkeää, että yhdessä esihenkilöiden kanssa valitaan yksiköstä kinestetiikkatsemppari- tehtävästä kiinnostuneet henkilöt

Hyvinvointialueella pitää olla tarvittava määrä kinestetiikkatutor- koulutuksen saaneita henkilöitä ( edellytys perus+syventävä  kinestetiikkakoulutus)

Kinestetiikkatsemppareiden on mahdollista käydä kinestetiikan perus- ja syventävä koulutus  4+2 pv

Suunnittelu tehdään alusta saakka yhteistyössä yksiköiden esihenkilöiden ja henkilöstön kanssa.

Hyvinvointialueella sovitaan kuinka paljon aikaa / kk/vuosi voidaan käyttää  toimintamallin toteuttamiseen ( ohjaukset+ kokoontumiset)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **
  • Kinestetiikkaa käytetään jaksohoidossa aiempaa säännöllisemmin ja aktiivisemmin hanketyöntekijän havainnoinnin perusteella = tulos
  • Kinestetiikkatsempparit ovat innostuneita ja myös muu henkilöstö on aktiivisemmin mukana kehitystyössä (kinestetiikkatsemppareilta ja esihenkilöiltä saatu palaute)
  • Asiakkaat ovat antaneet palautetta henkilöstölle mm. siitä, että siirtymiset sujuvat aiempaa kivuttomammin
  • Asiakkaat ovat aiempaa aktiivisemmin mukana oman kuntoutumisen toteutumisessa