Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Ikääntyneen väestön määrä Keski-Pohjanmaalla kasvaa kuten muuallakin Suomessa ja Euroopassa. Ikääntymisen myötä hoivan ja ympärivuorokautisen hoidon tarve kasvaa. Tämä on talouden kestävyyden ja sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten näkökulmasta kallis vaihtoehto. Siksi on tärkeää, että jaksohoitoyksiköissä työskentelevällä henkilöstöllä on tietoa ja osaamista, jonka avulla voidaan tukea ja edistää asiakkaan kuntoutumista ja tukea läheisten ja omaishoitajien jaksamista. Siten ikääntyneet voivat säilyttää toimintakykynsä ja asua mahdollisimman pitkään kotona. Tämä on välttämätöntä sekä talouden, että ikääntyneiden elämänlaadun näkökulmasta.
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä on vuosien ajan panostettu hoitohenkilöstön kinestetiikkakoulutuksiin . Tästä huolimatta kinestetiikan käyttö arjen hoitotyössä on vähäistä ja satunnaista. Kinestetiikkatsemppari-mallin avulla pyritään luomaan jaksohoitoyksiköihin vakiintunut toimintatapa arjen hoitotyöhön. Kinestetiikkaosaamista halutaan kehittää edelleen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue järjestää alueen sosiaali- terveys- ja turvallisuuspalvelut 1.1.2023 alkaen. Palveluiden tarpeen kasvua voidaan hillitä vaikuttamalla ikääntyneiden toimintakykyyn kuntoutumista edistävällä hoitotyöllä. Säännöllisten palvelujen piirissä olevilla iäkkäillä asiakkailla on toimintakyvyn laskuun suuri riski. Tämän vuoksi tarvitaan kuntoutumista ja toimintakykyä ylläpitävää toimintaa myös jaksohoitojaksojen aikana. Soiten Kotiin-hanke on osa valtakunnallista Tulevaisuuden kotona tarjottavat palvelut iäkkäille (Tulkoti-) hankekokonaisuutta. Hankekokonaisuuden valtakunnallisina tavoitteina on, että kotona asumista tukevat palvelut ovat asiakaslähtöisiä, asiakas saa oikeat palvelut oikeaan aikaan, riittävä ja osaava henkilöstö turvaa kotiin annettavien palvelujen laadun ja palvelujen laatu varmistetaan järjestelmällisellä seurannalla.
Toimintaympäristönä pilottivaiheessa on viisi Soiten kuntouttavaa jaksohoitoyksikköä, jatkossa toimintamallia voidaan käyttää myös muissa kinestetiikan käytöstä hyötyvissä yksiköissä esimerkiksi yleislääketieteen osastot, kotihoito, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon yksiköt ja vammaispalveluyksiköt.
Keski-Pohjanmaan väestön ikääntyessä jaksohoidon tarve on lisääntymässä. Henkilöstövaje ja henkilöstön vaihtuvuus tuovat lisähaasteita hoitoketjujen sujuvuuteen ja jatkuvuuteen. Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymässä on vuosien ajan panostettu hoitohenkilöstön kinestetiikka-koulutuksiin. Tästä huolimatta kinestetiikan käyttö arjen hoitotyössä on vähäistä ja satunnaista. Kinestetiikkatsemppari-mallin avulla pyritään luomaan nyt Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen kuntouttaviin jaksohoitoyksiköihin vakiintunut toimintatapa, jolla lisätään henkilöstön kuntoutusosaamista ja tuetaan asiakkaiden kuntoutumista yksiköissä ja vahvistetaan tuetaan asiakkaiden ja omaisten kotona asumista pidempään.
Kohderyhmänä on Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten jaksohoitoyksiköiden hoitohenkilöstö sekä jaksohoidon asiakkaat ja heidän läheisensä.
Lähtötilannetta on kartoitettu siten, että hanketyöntekijä on kiertänyt pilottiyksiköiksi valituissa Soiten jaksohoitoyksiköissä Kuntolassa Kaustisella, Männistössä Toholammilla, Lepolassa Kokkolan Lohtajalla ja Kokkolan jaksohoidossa. Työpäivien aikana hanketyöntekijä on havainnoinut, kuinka tällä hetkellä kinestetiikkaa hyödynnetään kuntoutumista edistävässä hoitotyössä. Henkilöstö ja esihenkilöt osallistuvat kuntoutusosaamisen kehittämisen työryhmätyöhön.
Kinestetiikkaa hyödyntämällä hoitohenkilöstö tukee asiakaan kuntoutumista asiakkaan tarpeita ja omia voimavaroja hyödyntäen ja mahdollisesti ikääntyneet asiakkaat pärjäävät kotona pidempään ja tarve ympärivuorokautiselle hoidolle viivästyy.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kinestetiikan käyttäminen on kiinteä osa arjen hoitotyötä Soiten kuntouttavissa jaksohoitoyksiköissä. Jaksohoitoyksiköissä on yhtenäinen toimintatapa, jonka avulla voidaan tukea asiakkaiden osallisuutta ja aktiivisuutta. Kinestetiikan avulla henkilöstö pystyy tukemaan asiakkaan selviytymistä kotona ja tukemaan omaishoitajien jaksamista. Kinestetiikan käyttö arjen hoitotyössä keventää henkilöstön työn fyysistä kuormitusta, monipuolistaa työn sisältöä ja lisää työhyvinvointia.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kinestetiikkatutorin pitämät ohjaustilaisuudet kinestetiikkatsemppareille (lkm)
Kinestetiikkatutorin pitämät koulutukset jaksohoitoyksiköiden henkilöstölle (lkm)
Kinestetiikan käyttö arjen hoitotyössä (Havainnointi: Tsempparit ja esihenkilöt ja hankkeen ajan hankehenkilöstö)
Asiakaspalaute
Henkilöstön tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvat poissaolot vähentyvät
Työhyvinvointikyselyt
HAVA
Työtapaturmien määrä
Toimintamallin keskeiset edellytykset
- Esihenkilöiden sitoutuminen toimintatapaan
- Koulutusten mahdollistaminen
- Kinestetiikkatutor-koulutuksen käynyt henkilö ohjaamaan toimintaa ( käytettävissä oleva aika / kk)
- Koulutetut kinestetiikkatsempparit ( perus- ja syventävä koulutus), 1-2 hlöä / yksikkö
- Keskinäinen yhteydenpito ( sähköposti, WhatsApp-ryhmä)
- Kinestetiikkatsempparitapaamiset 4 x vuodessa 2-3 h kerrallaan
- Välineet ( pähkinäpallot, pitosukat, siirtymistä helpottavat apuvälineet ym.)
