| Innokylä

Toimintaympäristö

Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) velvoitetaan, että hyvinvointialue huolehtii mm. palveluja laaja-alaisesti tarvitsevien asiakasryhmien ja asiakkaiden tunnistamisesta, palvelujen yhteensovittamisesta sekä asiakasta koskevan tiedon hyödyntämisestä eri tuottajien välillä.

Pirkanmaalla on tehty selvitystyötä Tays Päivystys Acutan monikävijöiden palvelutarpeista (Järvelä 2019):

Vain noin 10% monikävijöistä kävi myös terveyskeskuksessa.
Monikävijöistä kaksi kolmesta oli sellaisia, että he olisivat hyötyneet ennemminkin perusterveydenhuollon avusta kuin erikoissairaanhoidosta.

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Päivystyksen hoitohenkilöstö on aikaisemmin seulonut potilaita manuaalisesti. Tähän ei riitä henkilökuntaa, eikä monikävijöitä siten tunnisteta lainkaan. Automatiikkaan pohjautuva ratkaisu tarvitaan.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Toistuvasti ensihoitohälytyksiä tai päivystyskäyntejä aiheuttavat potilaat tulee tunnistaa, jotta heidän todelliseen palvelutarpeeseensa voidaan vastata oikeilla palveluilla. Tämä on sekä potilaan että ammattilaisten etu, kun potilas saa tarvitsemansa avun ja tarpeettomat yhteydenotot vähenevät. Myös organisaatio hyötyy, kun resurssit kohdentuvat paremmin.

Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen

Noora Tulivuo, projektipäällikkö, RRP-hanke

Karita Jäppinen, kehittämispäällikkö, akuuttihoito, sairaalapalveluiden palvelulinja

Elsi Jurmu, projektipäällikkö, sairaalapalvelulinja, johtamisen tuen palvelut

Mari Harju, kehittämissuunnittelija, vastaanottotoiminnan johdon tuen tiimi

Emma Mononen, suunnittelija, RRP-hanke

Tuija Vuolle, projektipäällikkö, RRP-hanke

Tavoiteltu muutos

Päivystyksen monikävijät sekä toistuvia ensihoitohälytyksiä tekevät halutaan tunnistaa ja ohjata hoidon tai palvelun tarvetta vastaavan hoidon piiriin. Tavoitteena on tehostaa monipalveluasiakkaiden peruspalveluita, tarjota heille heidän tarvitsemaansa tukea ja apua, sekä vähentää päivystyksessä käymistä ja tätä kautta vaikuttaa päivystyksen kävijämääriin ja kustannuksiin.

Muutoksen mittaaminen

Päivystyksen kävijöiden määrä. Robotiikan tekemät havainnot ja muu raportointitieto. Peruspalveluihin lähetetyt yhteydenottopyynnöt. Monikävijäpotilaan kokemus saamastaan hoidosta tai palvelusta. Sote-asemien ammattilaisten kokemus toimintamallissa työskentelystä ja keinoista vastata tunnistettujen potilaiden hoidon tarpeeseen.

Toteutussuunnitelma

Ammattilaiset päivystyksessä ja päivystyksen yhteydessä olevilla sairaalaosastoilla on koulutettu toimintamallin käyttöön ja monikävijyyden puheeksiottamiseen. Lisäksi sairaalapalveluissa työskentelevät ammattilaiset on koulutettu arvioimaan jatko-ohjaamisen tarvetta, sillä kaikkia robotin havaitsemia monikävijöitä ei ole tarpeen ohjata perusterveydenhuoltoon. Yhteydenottopyyntöjä vastaanottavien yksiköiden, eli sote-asemien ammattilaiset on koulutettu erillisellä koulutuksella monikävijän hoitamiseen. Koulutus sisältää toimintamallin kouluttamisen lisäksi myös pitkäaikaissairaan potilaan hoitamista.

Toimintamalliin yhdistyy monia hyvinvointialueella käytössä tai kehitteillä olevia toimintamalleja, ja se tulee koskettamaan laajaa joukkoa ammattilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden eri toimialueilta. Jotta tavoitellut tulokset saavutetaan, tulee jokaisen toimintamalliin osallistuvan tehdä oma osuutensa, ja esihenkilöiden tukea ja mahdollistaa uuden toimintamallin mukainen toiminta.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat kaikki aikuisten päivystyksessä (Tays Acuta ja Valkeakoski) toistuvasti käyvät yli 16-vuotiaat potilaat. Päivystyksessä toistuvasti käyvistä potilaista kaikki eivät ole sellaisia, joista lähetetään yhteydenottopyyntö eteenpäin. Tunnistetuilta asiakkailta pyydetään palautetta päivystyskäynnin jälkeen.

Kuvittele ja kokeile

Kuvaa ja jaa

Ratkaisun perusidea

Potilaasta kerääntyvän käyntidatan perusteella ohjelmistorobotti tekee merkinnän potilastietojärjestelmään reaaliaikaisesti, kun erikseen määritelty käyntimäärä (viisi tai enemmän päivystyskäyntiä viimeisen vuoden aikana) täyttyy. Terveydenhuollon ammattilainen sairaalapalveluissa tekee potilaan kanssa käymänsä keskustelun perusteella arvion yhteydenottopyynnön tarpeesta. Potilaalta kysytään lupa yhteydenottopyynnön lähettämiseen ja hänelle kerrotaan mitä se tarkoittaa. Yhteydenottopyyntö lähetetään Pirkanmaan hyvinvointialueella käytössä olevien yhteisten järjestelmien avulla.

Myös ensihoidossa voidaan tehdä havainto toistuvasti hätäkeskukseen soittavista potilaista. Tunnistaminen tapahtuu ammattilaisten toimesta. Tällöin ensihoidon ammattilainen kysyy potilaalta luvan lähettää yhteydenottopyyntö sote-asemalle, ja luvan saatuaan välittää tiedon eteenpäin.

Sote-asemille sovitut yhteyshenkilöt käsittelevät sairaalapalveluista ja ensihoidosta tulevat yhteydenottopyynnöt. Potilasta aiemmin hoitanut ammattilainen on yhteydessä potilaaseen selvittääkseen potilaan hoidon tai palvelun tarpeen, sekä sopiakseen hänen kanssaan jatkosuunnitelmasta ja sen aikataulusta. Mikäli potilaalla ei ole hoitosuhdetta sote-aseman ammattilaisiin, yhteyshenkilö soittaa itse potilaalle. Potilaan hoitoon käytetään hänen hoidon ja palvelutarpeensa mukaisesti erilaisia käytössä olevia keinoja ja interventioita. Suositeltavaa on, että toistuvasti terveyspalveluita käyttäville asiakkaille tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma. Lisäksi tämän potilasryhmän kohdalla hoidon jatkuvuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Kotihoidon asiakkaiden yhteydenottopyynnöt päivystyksestä ohjataan oman alueen kotihoidon sairaanhoitajalle. Sairaalaosastoilta kirjataan Kanta-näkyvä merkintä hoitotyön yhteenvetoon, tai ollaan suoraan kotihoidon sairaanhoitajaan yhteydessä ennen kotiuttamista, ja välitetään tieto monikävijyydestä puhelimitse. Kotihoidon sairaanhoitaja koordinoi potilaan hoidon ja palvelun tarpeen selvittämistä ja käynnistää tarvittavat toimet tarpeeseen vastaamiseksi.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamalli koskettaa useita palvelulinjoja, joten viestintää ja uutisointia toimintamalliin liittyen on tehty laaja-alaisesti erilaisissa yhteyksissä mm. intra-uutisointia sekä esittelyjä erilaisille verkostoille ja johtoryhmille. Yhdessä lähijohdon kanssa on pyritty varmistamaan, että ammattilaisilla on todellinen mahdollisuus arvioida robotin tunnistaman potilaan jatko-ohjaamisen tarve, pyytää hänen suostumus jatko-ohjaamiseen ja välittää yhteydenottopyyntö. Toimintamallin aiheuttamaa painetta sote-asemille seurataan säännöllisesti, ja monikävijöistä tuotetaan kattavaa tilastodataa päivittäisjohtamisen tueksi. Toimintamalli on kytketty osaksi hoidon jatkuvuusmallia, jolloin toimintamallissa tunnistettu potilas saa omatyöntekijän koordinoimaan hoitonsa kokonaisuutta.

Toimintamallissa työskenteleville on järjestetty kohdennettua koulutusta. Sairaalapalveluiden ammattilaisille on järjestetty koulutusta jatkohoitotarpeen arvioimisesta sekä yhteydenottopyynnön lähettämisestä. Koulutusta on pidetty kasvokkain, kirjallisesti sekä videotallenteena. Sote-asemien ammattilaisia on koulutettu yhteydenottopyyntöjen käsittelyyn. Koulutus on tehty Moodle-verkkokoulutukseksi, ja siinä kuvataan toimintamallin lisäksi myös pitkäaikaissairaiden hoitamisen erityispiirteitä sote-asemien ammattilaisille. Sote-asemien yhteyshenkilöille on annettu henkilökohtaista tukea ja opastusta tarvittaessa.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Toimintamalli on sovellettavissa sote-asemille tai muihin yksiköihin, joista halutaan löytää palveluissa toistuvasti käyvät.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Arvioidaan myöhemmin toimintamallin käyttöönoton edetessä.

Kohdennetut polut palveluihin (KOPPA), Pirkanmaan HVA (RRP, P4, I1)