Toiminnan organisointi
Toiminta avaa kokemusasiantuntijoille tietä työryhmiin (esim. ryhmähoitojen, osastohoidon ja polikliinisen hoidon kehittämistyöryhmät), joissa he voivat olla vakiintuneita jäseniä. Työryhmässä voi olla esimerkiksi vähintään yksi kokemusasiantuntijajäsen ja toiminta-alueen johtoryhmässä kaksi kokemusasiantuntijaa.
Raadin vastuuhenkilövastaa siitä, että kuhunkin työryhmään valitaan sopiva kokemusasiantuntija, jonka kokemusosaaminen vastaa työryhmän tavoitteita. Kokemusasiantuntijaraadissa on hyvä käydä keskustelua työryhmäjäsenyyksistä, jotta jäsenet pääsevät vaikuttamaan myös siihen, missä työryhmässä kukakin haluaa olla mukana. Kokemusasiantuntijaraadin kokoa ei ole määritelty, mutta jäsenmäärän tulisi olla riittävä, jotta jako pienempiin ryhmiin raadin sisällä olisi mahdollista.
Vastuuhenkilön on hyvä tiedostaa omat ennakko-olettamukset ja käsitykset hoidosta, osallisuudesta ja kokemusasiantuntijatoiminnasta. Tällöin ennakko-olettamukset vaikuttavat mahdollisimman vähän kokemusasiantuntijaraadin työskentelyyn.
Ennen kokemusasiantuntijaraatitoiminnan aloittamista, on organisaation hyvä arvioida omia asiakasosallisuustoimintoja. Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:
- Miten asiakasosallisuus toteutuu?
- Miten kokemusasiantuntijaraatia hyödynnettäisiin?
- Mitä arvioituja hyötyjä toiminnasta on?
- Mitä kustannuksia toiminnasta on?
- Mitä yhteistyökumppaneita toimintaan voi liittää vai toteutetaanko kokemusasiantuntijaraati pelkästään organisaation sisäisen kehittämisen tarpeista?
Miten asiakasraatiin pääsee mukaan?
Kokemusasiantuntijaraatiin rekrytoimisen tulee olla avointa ja jokaiselle tulee antaa mahdollisuus osallistua haastatteluvaiheeseen, jossa valitaan raatilaiset. Jos kokemusasiantuntijoita valikoidaan ennen haastattelua, riskinä on, että projektityöntekijän ennakkokäsitykset muovaavat kokemusasiantuntijaraatia.
Toiminta avaa kokemusasiantuntijoille tietä kehittämistyöryhmiin, joissa tehdään päätöksiä.
Kokemusasiantuntijaraadin hyödyntäminen
Kokemusasiantuntijaraatia voidaan hyödyntää hyvin laajasti kaikessa organisaation kehittämistyössä. Organisaation toiminta perustuu palvelunkäyttäjien näkemyksiin, joka on uusi rooli myös kokemusasiantuntijaraadille kehitettäväksi. Parhaimmillaan asiakasnäkemykset ja kommentit saadaan nopeasti eteenpäin etenkin, kun toiminta on vakiintunut organisaatiossa ja kokemustietoa aidosti arvostetaan ja hyödynnetään. Toiminnan juurtuminen osaksi rakenteita ja organisaation hallinnon tukea vaatii systemaattista kehittämistyötä.
Arvioidut hyödyt toiminnasta
Palveluita suunnitellessa niihin tulisi sisältyä automaattisesti palveluidenkäyttäjien kokemukset ja näkemykset. Asiakasraadin toiminta lisää asiakaslähtöisyyttä organisaatiossa. Kokemustiedon käytön tulee perustua jatkuvaan arviointiin ja palautteiden käsittelyyn. Kun toiminta saavuttaa luottamusta, palvelun käyttäjien ja kokemustiedon roolia ei voida, eikä haluta enää sivuuttaa.
Toiminnan kustannukset
Kokemusasiantuntijaraadin koordinointi on sisällytettävä organisaation työntekijän toimenkuvaan. Vaadittu työaikaresurssi on toiminnan käynnistymisen jälkeen kokoaikaiselle työntekijälle noin 5–10 prosenttia. Raadin kokemusasiantuntijapalkkioihin on varattava budjettirahaa. Keskimäärin raadissa on noin 10 kokemusasiantuntijaa kokousta kohden. Näiden lisäksi kustannuksia voi tulla kokoustiloista.
Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit
Kokemusasiantuntijaraati voi käsitellä myös sidosryhmiltä saatuja tehtäviä.
Myös yhteistyökumppanit, esimerkiksi sote-työryhmät, oppilaitokset, kansanterveys- ja potilasjärjestöt sekä omaisjärjestöt, on syytä selvittää ennen kokemusasiantuntijaraadin toiminnan aloittamista. Selvityksen aikana yhteistyökumppaneita sitoutetaan kokemusasiantuntijaraadin hyödyntämiseen. Yhteistyökumppaneita kannattaa pitää tietoisena prosessin etenemisestä eri vaiheissa. Kokemusasiantuntijan lisääminen yhteistyökumppanin työryhmiin vahvistaa linkittymistä kokemusasiantuntijaraadin toimintaan.
Kehittäjät:
Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa tutkimus- ja kehittämishankkeessa (ESR 2018-2021) tehtyyn kehittämistyöhön. Hanketta hallinnoi Lapin yliopisto, osahankkeet Lapin, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit, sekä potilasjärjestö FinFami ja Mielenterveyden keskusliitto.