Kokemusasiantuntijaraati vahvistaa asiakasosallisuutta ja kokemustietoa esimerkiksi sairaanhoidon päätöksenteossa. Kokemusasiantuntijat osallistuvat toiminnan kehittämiseen ja arviointiin. Raadista tulee rakenteellinen osa organisaation toimintaa. 

icon/chevron-down Created with Sketch. Perustiedot

Toimintamallin nimi
Kokemusasiantuntijaraati
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Kokemusasiantuntijaraati vahvistaa asiakasosallisuutta ja kokemustietoa esimerkiksi sairaanhoidon päätöksenteossa. Kokemusasiantuntijat osallistuvat toiminnan kehittämiseen ja arviointiin. Raadista tulee rakenteellinen osa organisaation toimintaa. 

Toteutuspaikka
Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa -hanke (ESR 1.4.2018 – 31.3.2021). Toimintamalli on arvioitu osana Sokra-koordinaation ja ESR TL5 -hankkeiden yhteistä Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)
Liitteet ja linkit

Luotu

04.04.2023

Viimeksi muokattu

22.03.2024

icon/chevron-down Created with Sketch. Toimintamallin kuvaus

Ratkaisun perusidea **

Kokemusasiantuntijuuteen perustuvan raadin tavoite on saada palvelujen käyttäjäkokemus osaksi palvelujen kehittämistä ja hoitokulttuurin muutostyötä.

Asiantuntijaraati tarjoaa kokemusasiantuntijan osaamisen ja palvelukäyttäjien näkemyksen toipumisorientaatioon perustuvalle uudistumiselle, jotta hyvinvointialueella voitaisiin uudistua toipumisorientaation mukaisesti.

Asiakasraatitoiminnan yhtenä tavoitteena on toipumisorientaatiolähtöisen palvelumallin kehittämisen seuraaminen asiakasnäkökulmasta. Toipumisella tarkoitetaan oman elämän hallintaa, mahdollisuuksia tehdä omaa elämää koskevaa valintoja sekä toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimintaympäristö **

Kokemusasiantuntijaraatitoiminta uudistaa suomalaista mielenterveystyötä ja -palveluita. Toivoa, toipumista ja asiakasosallisuutta korostava lähestymistapa tuo tietoa kokemusasiantuntijatyön vaikutuksista, mahdollisuuksista ja haasteista mielenterveystyössä.

Kokemusasiantuntijaraatitoiminta soveltuu eri palveluiden kehittämiseen, kuten päihde-, asunnottomuus tai vammaistyöhön. Se soveltuu yhtä hyvin peruspalveluihin kuin erikoissairaanhoitoon. Se on vakiinnuttanut toimintansa Etelä-Pohjanmaalla.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys **

Toimintamallin kohderyhmään kuuluvatpalvelunkäyttäjät, heidän omaisensa, mielenterveyspalveluissa toimivat ammattilaiset, järjestötoimijat sekä koulutetut kokemusasiantuntijat.

Kokemusasiantuntijaraadin jäsenten valinnassa pyritään siihen, että jäseniä olisi mahdollisimman erilaisista taustoista, jotta raati olisi monimuotoinen ja kokemustietopohja kattava. Raadin jäseniksi voivat hakea kaikki toiminnasta kiinnostuneet. Hakijoiden valmiuksia ja halukkuutta toimia kokemusasiantuntijaraadissa arvioidaan raadista vastaavan organisaation perustamassa arviointiryhmässä. Arviointiryhmä vastaa siitä, että mukaan valikoituu sopivia henkilöitä.

Kokemusasiantuntijat pääsevät raadissa vaikuttamaan hoidon sisältöön kokemuksensa pohjalta. Kokemusasiantuntijoilta odotetaan kiinnostusta, halukkuutta ja motivoitumista työryhmätyöskentelyyn sekä halua kehittää palveluita.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot **

Kokemusasiantuntijaraati käsittelee sille organisaation sisältä, kuten kehittämistyöryhmistä annettuja tehtäviä palvelunkäyttäjien näkökulmasta. Raati kokoontuu säännöllisesti, esimerkiksi kerran kuukaudessa. Kokemusasiantuntijaraati ratkoo sille annettua tehtävää, jonka myötä työryhmä saa kokemustietoa päätöksentekonsa tueksi. Osallistujajoukon tulee samalla olla riittävän suuri, jotta tuotosta varten saadaan tarpeeksi moninainen näkemys. Tarvittaessa raati voi jakautua myös pienempiin ryhmiin annetun tehtävän niin vaatiessa.

Raadin ohjaamiseen tarvitaan vastuuhenkilö, joka kutsuu raadin koolle ja toimii raadin fasilitoijana ja sihteerinä. Henkilö vastaa hankkeen käytännön järjestelyistä, kokousjärjestelyistä, tiedottamisesta sekä erilaisista toimistotöistä. Lisäksi henkilö valmistelee kokemusasiantuntijaraadin tapaamiset. Tapaamisessa voi olla vapaaehtoinen ennakkotehtävä. Raadin jäsen voi tehdä ennakkotehtävän, vaikka ei pääsisi osallistumaan raatiin.

Tapaamisissa käydään läpi esityslista ja annettu tehtävä. Kokemusasiantuntijat jaetaan tarvittaessa pienempiin ryhmiin, jotka valmistelevat tehtävistä esitykset, jotka käydään läpi yhdessä. Esitysten pohjalta muodostetaan kokemusasiantuntijaraadin yhteinen vastaus tehtävään, eli tuotos. Vastuuhenkilö tekee tapaamisen jälkeen muistion ja toimittaa sen kokemusasiantuntijaraadin tarkistettavaksi. Tuotos toimitetaan tehtävän antaneelle työryhmälle.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä **

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: Asiakasraatitoiminta tuo asiakasnäkökulman palveluihin ja niiden kehittämiseen. 

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Osallistuja saa olla aktiivinen toimija osana palveluiden suunnittelua ja kehittämistä (1). Osallistujien näkemyksiä ja tarpeita kuullaan (2). Toiminnassa hyödynnetään osallistujien kokemusta ja tietoa sekä sovelletaan yhteiskehittämisen menetelmää (2). Toiminta on mallinnettu ja on mahdollista integroida osaksi pysyvää palveluntuottamisen rakennetta (2).

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Sokran arvio toimintamallista: Kokemusasiantuntijaraati (5.4.2023, pdf 192 kt)

Vinkit toimintamallin soveltajille **

Toiminnan organisointi

Toiminta avaa kokemusasiantuntijoille tietä työryhmiin (esim. ryhmähoitojen, osastohoidon ja polikliinisen hoidon kehittämistyöryhmät), joissa he voivat olla vakiintuneita jäseniä. Työryhmässä voi olla esimerkiksi vähintään yksi kokemusasiantuntijajäsen ja toiminta-alueen johtoryhmässä kaksi kokemusasiantuntijaa.

Raadin vastuuhenkilövastaa siitä, että kuhunkin työryhmään valitaan sopiva kokemusasiantuntija, jonka kokemusosaaminen vastaa työryhmän tavoitteita. Kokemusasiantuntijaraadissa on hyvä käydä keskustelua työryhmäjäsenyyksistä, jotta jäsenet pääsevät vaikuttamaan myös siihen, missä työryhmässä kukakin haluaa olla mukana. Kokemusasiantuntijaraadin kokoa ei ole määritelty, mutta jäsenmäärän tulisi olla riittävä, jotta jako pienempiin ryhmiin raadin sisällä olisi mahdollista.

Vastuuhenkilön on hyvä tiedostaa omat ennakko-olettamukset ja käsitykset hoidosta, osallisuudesta ja kokemusasiantuntijatoiminnasta. Tällöin ennakko-olettamukset vaikuttavat mahdollisimman vähän kokemusasiantuntijaraadin työskentelyyn.

Ennen kokemusasiantuntijaraatitoiminnan aloittamista, on organisaation hyvä arvioida omia asiakasosallisuustoimintoja. Apuna voi käyttää seuraavia kysymyksiä:

  • Miten asiakasosallisuus toteutuu?
  • Miten kokemusasiantuntijaraatia hyödynnettäisiin?
  • Mitä arvioituja hyötyjä toiminnasta on?
  • Mitä kustannuksia toiminnasta on?
  • Mitä yhteistyökumppaneita toimintaan voi liittää vai toteutetaanko kokemusasiantuntijaraati pelkästään organisaation sisäisen kehittämisen tarpeista?

Miten asiakasraatiin pääsee mukaan?

Kokemusasiantuntijaraatiin rekrytoimisen tulee olla avointa ja jokaiselle tulee antaa mahdollisuus osallistua haastatteluvaiheeseen, jossa valitaan raatilaiset. Jos kokemusasiantuntijoita valikoidaan ennen haastattelua, riskinä on, että projektityöntekijän ennakkokäsitykset muovaavat kokemusasiantuntijaraatia.

Toiminta avaa kokemusasiantuntijoille tietä kehittämistyöryhmiin, joissa tehdään päätöksiä.

Kokemusasiantuntijaraadin hyödyntäminen

Kokemusasiantuntijaraatia voidaan hyödyntää hyvin laajasti kaikessa organisaation kehittämistyössä. Organisaation toiminta perustuu palvelunkäyttäjien näkemyksiin, joka on uusi rooli myös kokemusasiantuntijaraadille kehitettäväksi. Parhaimmillaan asiakasnäkemykset ja kommentit saadaan nopeasti eteenpäin etenkin, kun toiminta on vakiintunut organisaatiossa ja kokemustietoa aidosti arvostetaan ja hyödynnetään. Toiminnan juurtuminen osaksi rakenteita ja organisaation hallinnon tukea vaatii systemaattista kehittämistyötä.

Arvioidut hyödyt toiminnasta

Palveluita suunnitellessa niihin tulisi sisältyä automaattisesti palveluidenkäyttäjien kokemukset ja näkemykset. Asiakasraadin toiminta lisää asiakaslähtöisyyttä organisaatiossa. Kokemustiedon käytön tulee perustua jatkuvaan arviointiin ja palautteiden käsittelyyn. Kun toiminta saavuttaa luottamusta, palvelun käyttäjien ja kokemustiedon roolia ei voida, eikä haluta enää sivuuttaa.

Toiminnan kustannukset

Kokemusasiantuntijaraadin koordinointi on sisällytettävä organisaation työntekijän toimenkuvaan. Vaadittu työaikaresurssi on toiminnan käynnistymisen jälkeen kokoaikaiselle työntekijälle noin 5–10 prosenttia. Raadin kokemusasiantuntijapalkkioihin on varattava budjettirahaa. Keskimäärin raadissa on noin 10 kokemusasiantuntijaa kokousta kohden. Näiden lisäksi kustannuksia voi tulla kokoustiloista.

Sidosryhmät ja yhteistyökumppanit

Kokemusasiantuntijaraati voi käsitellä myös sidosryhmiltä saatuja tehtäviä.

Myös yhteistyökumppanit, esimerkiksi sote-työryhmät, oppilaitokset, kansanterveys- ja potilasjärjestöt sekä omaisjärjestöt, on syytä selvittää ennen kokemusasiantuntijaraadin toiminnan aloittamista. Selvityksen aikana yhteistyökumppaneita sitoutetaan kokemusasiantuntijaraadin hyödyntämiseen. Yhteistyökumppaneita kannattaa pitää tietoisena prosessin etenemisestä eri vaiheissa. Kokemusasiantuntijan lisääminen yhteistyökumppanin työryhmiin vahvistaa linkittymistä kokemusasiantuntijaraadin toimintaan.

Kehittäjät:

Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Recovery-toimintaorientaatio mielenterveyspalveluissa tutkimus- ja kehittämishankkeessa (ESR 2018-2021) tehtyyn kehittämistyöhön. Hanketta hallinnoi Lapin yliopisto, osahankkeet Lapin, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit, sekä potilasjärjestö FinFami ja Mielenterveyden keskusliitto.   

Kansikuva
Kokemusasiantuntijaraati-toimintamalli kuuluu kokonaisuuteen Osallisuuden palaset.

Kehittämisen vaihe

icon/launch Created with Sketch. Valmis