KOKEMUSASIANTUNTIJOIDEN TEHTÄVÄNKUVIEN TARVE
Tutkimuksissa tulee esiin, että vertaista on monessa tapauksessa helpompi lähestyä kuin ammattilaista. Tehtävänkuvia tarvitaan, sillä kokemusasiantuntijuus ymmärretään monella tavalla. Toiminnan laajentuessa ja ymmärryksen lisääntyessä toimintaa on hyvä linjata ja tehdä suosituksia erilaisissa toimintaympäristöissä toimimiselle. Tehtävienkuvien kirjaaminen antaa raamit sille, millä tavoilla kokemusasiantuntijat voivat työskennellä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä selventää kokemusasiantuntijan työtä työnantajalle ja työyhteisölle (kuka toimii, kenen kanssa, millä osaamisella, velvoitteilla, korvauksella ja ajalla).
KOKEMUSASIANTUNTIJOIDEN TEHTÄVÄNKUVIA KEHITETTIIN VANTAALLA
Vantaalla on toiminut palkattu kokemusasiantuntija perusterveydenhuollossa vakinaisesti. Tarkoituksena oli selvittää mitä kokemusasiantuntijan tehtävänkuva tarkoittaisi sosiaalipalveluissa.
1. Kokemusasiantuntijoiden rekrytointi
Tehtävänkuvia kehitettiin ennaltaehkäisevässä asunnottomuustyössä. Kokemusasiantuntijoiden tehtävänä oli mallintaa työnkuva siinä työyksikössä, jossa he toimivat. Ennaltaehkäisevän asunnottomuustyön asiakkaat ovat usein esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmien parissa kamppailevia ihmisiä. Jokaisella neljästä kokemusasiantuntijasta oli kokemus asunnottomuudesta sekä jonkinasteinen päihdetausta. Kahdella oli kokemusasiantuntijakoulutusta ja kahdella oli kokemusta vertaisena toimimisesta.
Jokaisella kokemusasiantuntijalla oli soveltuvuus työtehtävään: riittävä halu, kyky ja mahdollisuus toimia kokemusasiantuntijan työssä. Jokainen oli tai oli ollut asiakkaana yksikössä, jossa he työskentelivät. Kokemus toi samaistumisen pinnan vertaisille. Heillä oli kokemusta lähialueen palveluista ja niissä asioinnista ja näin ymmärrystä ja tietoa toiminnan tueksi.
2. Tehtävänkuvien mallinnus ja työyhteisön valmius
Kokemustoimijoiden roolien mallinnus toteutettiin toiminnallisena yhteiskehittämisprosessina osana kokemustoiminnan käytännön toteutusta neljässä toimintaympäristössä: matalan kynnyksen palveluissa (nuorten Ohjaamo), jalkautuvassa sosiaalityössä (ennaltaehkäisevän päihdetyön H-klinikka), sosiaalipalveluissa (aikuissosiaalityön asumispalvelut) ja kolmannella sektorilla (A-kilta).
Kokemusasiantuntijat toimivat ammattilaisten rinnalla osana laajennettua työyhteisöä. Tasaveroinen työskentely kokemusasiantuntijoiden kanssa edellyttää ammattilaisilta vahvaa ammattiidentiteettiä.
Kaupungin työntekijöitä koulutettiin kokemusasiantuntijuudesta seminaarissa, mikä valmensi ammattilaisia vastaanottamaan kokemustoimijoita osaksi työyhteisöä. Kehittämistoimintaan osallistuvissa työyksiköissä käytiin etukäteen dialogia tehtävänkuvista ja kokemusasiantuntijuuden mahdollisuuksista. Osa työyksiköistä oli valmiimpia kuin toiset ja osalle työntekijöistä syntyi projektin myötä ensimmäinen yhteys kokemusasiantuntijuuteen.
Jokaiseen yksikköön nimettiin kokemusasiantuntijan tueksi lähityöntekijä, joka toimi siltana kokemusasiantuntijan ja työyhteisön välillä. Yhteys säilyi vahvana koko työjakson, vaikka noin kuukauden päästä kokemusasiantuntijat olivat saavuttaneet tietynlaisen itsenäisyyden työyksiköissä.
KEHITTÄJÄT
Tässä kuvattu ja Sokran toimesta arvioitu toimintamalli perustuu Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat – varhainen välittäminen, osallisuus ja asumisen tuki -hankkeessa (ESR 2016–2019) tehtyyn kehittämistyöhön.
Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat -hankkeen verkkosivut
Raportti: Kokemusasiantuntijan työnkuvan mallinnus Vantaan kaupungin aikuissosiaalityöhön (pdf)