Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Kokemustoimijat vaikuttajina -ryhmä

Share on Facebook
Share on Twitter
Share on LinkedIn
Share on email

Yhteiskehittämistä tehdään ryhmässä, johon osallistuu kehitettävän asian kannalta oleellisia toimijoita. Mukana on kokemusasiantuntijoiden lisäksi lähityöntekijöitä, esihenkilöitä ja viranomaisia, jotka tekevät päätökset palveluista.

Toimintaympäristö

Toimintaympäristö vaihtelee sen mukaan, mitä palveluja kehitetään. Toimintaympäristönä voi olla esimerkiksi työllisyyspalvelut, sosiaalinen kuntoutus tai kuntouttava työtoiminta, kuntoutuspalvelut, vammaispalvelut, päihde- ja mielenterveyspalvelut tai sosiaalipalvelut.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kokemusasiantuntijat vaikuttajina -ryhmän kohderyhmiä on monia, koska toiminnalla on kahdenlaisia tavoitteita. Ensisijainen tavoite on kehittää parempia palveluita, jolloin kohderyhmänä ovat kokemusasiantuntijoiden lisäksi esihenkilöt, päättäjät ja ammattilaiset. Toisaalta tavoitteena on myös lisätä kokemustoimijoiden osallisuutta omassa elämässään ja ammattilaisten osallisuutta omassa työssään.

Ryhmän toimintaan kutsuttiin mukaan maakunnan koulutettuja kokemusasiantuntijoita, joilla on omakohtaista kokemusta seuraavista asioista: työttömyys ja työllistyminen, työllistymisen vaikeudet, vamman, sairauden tai yllättävän elämänmuutoksen takia muuttunut työkyky, kuntoutuminen, opiskeluun liittyvät vaikeudet, siirtyminen opinnoista tai sairauslomalta töihin.

Ratkaisun perusidea

Kokemustoimijat vaikuttajina -ryhmä edistää yhteiskehittämistä alueella ja lisää asiakkaiden asiantuntijuuden hyödyntämistä sote-, kuntoutus- ja työllisyyspalveluiden kehittämisessä. Ryhmän tilaisuuksien järjestämisessä edetään tutkivalla otteella tavoitteena työskentely, jossa kokemusasiantuntijat tuovat kokemustietoaan esille ja vaikuttavat palveluiden kehittämiseen.

TÄMÄ TOIMINTAMALLI ON OSALLISUUDEN PALANEN

Toimintamalli on kuvattu ja arvioitu ensi sijassa osallisuuden edistämisen näkökulmasta. ”Osallisuuden palaset” edistävät erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toiminta etenee yhteiskehittämisen kriteerien mukaisesti. Osallisuutta edistetään suunnitteluvaiheesta toiminnan arviointiin asti.

  • Kehittämistoiminnalla pyritään vastaamaan ennalta määriteltyihin tarpeisiin, joita esimerkiksi asiakkailla tai ammattilaisilla on. Toiminnassa voidaan keskittyä myös organisaation kehittämiseen tai päätöksentekoon.
  • Kehittämistoimintaan osallistuu kehitettävän asian kannalta keskeisiä toimijoita.
  • Kehittämistoiminta on sektorirajat ylittävää.
  • Kehittämistoiminta on osa organisaation perustyötä ja siinä toteutuu moniääninen kehittäminen.

Kehittämistoiminnassa keskeistä on tasavertaisuus, dialogisuus ja yhteisöllisyys. Toiminta on merkityksellistä osallistujille, ja he pystyvät vaikuttamaan ja vaikuttumaan yhdessä. Samalla yhteinen ymmärrys lisääntyy.

Kehittämistoimintaan nimetään vastuutaho, joka vastaa ryhmän toiminnan käynnistymisestä.

Ennen toiminnan käynnistämistä on määriteltävä yhteiskehittämisen kohde. Kehittämisen kohde määrittää sen, keitä keskeiset toimijat ovat. Kokemusasiantuntijoilla on osaamista lukuisista eri tilanteista, joten kutsuttaessa heitä mukaan on tärkeää olla tiedossa, millaista osaamista ja kokemusta kehittämistyöhön toivotaan. Kokemusasiantuntijoiden rekrytoinnille tulee varata riittävästi aikaa, jotta kutsu tavoittaa heidät ja osallistuminen on ylipäätään mahdollista.

Keskeisistä toimijoista kootussa pienemmässä suunnitteluryhmässä määritellään kehittämiskohde, tarvittavat resurssit ja aikataulu sekä sovitaan toimijatahot, joita kutsutaan mukaan ja jaetaan tehtäviä.

KUSTANNUKSET

Toimintaan liittyviä kustannuksia ovat osallistujien aikaresurssi, kokemustoimijoiden palkkiot sekä mahdolliset tilakustannukset ja tarjoilut. Hallinnoijan tilojen käytöstä ei välttämättä tule kustannuksia, joten sellaisia tiloja kannattaa hyödyntää.

Kokemustoimijoiden palkkioista on sovittava palveluntuottajan kanssa. Asian selvittelyyn kannattaa varata aikaa. Lisäksi on huomioitava, että toiminnan vastuutahon aikaa kuluu myös suunnitteluun, tiedotukseen ja tilaisuuksien kehittämisideoiden työstämiseen.

Satakunnan kokemustoiminnan ohjausryhmän on antanut suosituksen verollisesta palkkiosta kokemusasiantuntijoille. Suosituksen mukaisesti kokemusasiantuntijalle maksetaan 30–45 minuutin luennosta 30 e + matkakulut valtion matkustussäännön mukaisesti, 2–3 tunnin kokouksesta / työryhmästä 20 e + matkakulut ja tunnin ryhmänohjauksesta 15 e + matkakulut.

Vinkit toimintamallin soveltajille

Tilaisuuksissa olivat esillä seuraavat teemat:

  1. Tutustuminen: Orientaatio ja tavoite: miksi ryhmä on perustettu ja mikä sen tavoite on? Tutustumiskerralla etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten ja mihin kokemustoimijat haluavat vaikuttaa? Samalla pohditaan yhdessä ryhmäläisten kokemuksia nykyisistä sote-palveluista.
  2. Toisella kerralla syvennytään tarkemmin siihen, minkälaisia kokemuksia osallistujilla on sote-palveluprosesseista? Palvelun toimivuus ja sujuvuus, kehittämistä ja jalostamista edelleen.
  3. Kolmannella kerralla visioidaan unelmien palvelu. Lisäksi tehdään arviointia – onko päästy tavoitteeseen, luodaan mahdollinen jatkosuunnitelma.

Prosessi on kuvattu ASIAKKAAN ÄÄNI KUULUVIIN - Kokemustoimijat yhteiskehittämässä kuntoutus- ja työllisyyspalveluita -opinnäytetyössä.

SAMANKALTAISTA TOIMINTAA ON KEHITETTY MYÖS: 

KAP Vantaa - Kokemusasiantuntijapankki

Miten löytää kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijoiden tilaamiseen on oma mallinsa: kokemusasiantuntijapankki. Pankissa koulutetut kokemusasiantuntijat ja kokemusasiantuntemusta tarvitsevat tilaajat kohtaavat. Kokemusasiantuntijapankki lisää asiakkaiden asiantuntemuksen hyödyntämistä muun muassa sosiaali- ja terveystoimessa. Pankki tarjoaa kokemusasiantuntijoille sekä kehittämis- että asiakastehtäviä, joista maksetaan palkkioita. 
Tutustu tarkemmin toimintaan: KAP Vantaa - Kokemusasiantuntijapankki

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

OSALLISUUDEN OSA-ALUEET: Kokemustoimijoiden osallisuus vaikuttamisen prosesseissa lisää palvelujen vaikuttavuutta ja edistää siten yhteistä hyvää

  1. Osallisuus omassa elämässä
  2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
  3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

Kokemustoimijat vaikuttajina -ryhmän toiminta lisää erityisesti osallisuutta vaikuttamisen prosesseissa, koska palvelujen asiakkaat pääsevät kehittämään palveluja kokemukselliseen osaamiseensa perustuen (2). Toiminta lisää myös ammattilaisten osallisuutta, koska heille avautuu mahdollisuus kehittää osaamistaan yhteisessä oppimisprosessissa kokemustoimijoiden kanssa (1). Kokemustoimijat vaikuttajina -ryhmän toiminta tähtää viime kädessä kaikille parempiin palveluihin eli yhteiseen hyvään (3).

ARVIOINTI (PDF-LIITE)

Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.

Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja: