Kokemustoimintamalli Pohjois-Pohjanmaa
Malli kuvaa kokemustoiminnan yhteistyötä järjestön, kokemustoimijan ja kokemustoimijan tilaajan välillä. Mallin tarkoituksena on selventää kunkin toimijan roolia ja vastuuta järjestölähtöisessä kokemustoiminnassa.
Oivalla ja ymmärrä
Toimintaympäristön muuttuminen on otettu huomioon Vaikuttavaa kokemustoiminta Pohjois-Pohjanmaalla -hankkeen toiminnassa mm. kokemustoimintakäsitteistön selkeyttämisellä, toiminnan kehittämisellä ja kokemustoimijoiden kouluttamisella tilaajatarpeita vastaavaksi. Toimintaympäristön muutos edellyttää kokemustoimijoiden osaamisen erilaista hyödyntämistä kokemustoimijatehtävissä. Koulutetut kokemustoimijat ovat nostaneet esille mm. yhteiskunnallisia haasteita ja heidän asemaansa liittyviä asioita. Nyt ja tulevaisuudessa kokemustoimijoiden osaamisen hyödyntäminen palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä innovaatiotoiminnassa johtaa asiakaslähtöisempiin toimintoihin ja sovellutuksiin. Tämä todennäköisesti aikaansaa kustannussäästöjä. Tulevaisuudessa kokemustoimijoiden tarvetta on erityisesti sote keskusten ja- palvelujen kehittämisessä.
Kuva
Kokemustoiminta keskittyy lähinnä Oulun alueelle ja koulutettuja kokemustoimijoita on määrällisesti vähän muualla Pohjois-Pohjanmaalla. Kokemustoimijoiden kysyntä vaihtelee suuresti: osalla kokemustoimijoista on paljon kysyntää, kun taas toisilla kokemustoimijatehtäviä on vähän tai ei ollenkaan. Kokemustoimijoiden osaamisen hyödyntäminen toteutuu etupäässä puheenvuoroina oppilaitoksissa, kun puolestaan kokemustoimijoiden käyttö palveluiden kehittämisessä on vähäistä.
Eri järjestöt toteuttavat kokemustoimintaa hyvin pitkälle omista lähtökohdistaan ja tarpeistaan. Kullakin järjestöllä on omat toimintatavat ja käsitteet, joten yhteiset käytänteet puuttuvat. Yhteistyö järjestöjen kesken on vähäistä ja tämä näkyy kokemustoiminnan pirstaleisuutena. Isommat potilas -ja vammaisjärjestöt kouluttavat itse omat kokemustoimijat ja neuvottelevat palkkio ja kulukorvauksista tilaajan kanssa. Joidenkin järjestöjen kokemustoimijat toimivat puolestaan vapaaehtoisperiaatteella. Kaikki järjestöjen kokemustoimijat eivät ole valtakunnallisen kokemustoimintaverkoston kokemuspankissa. Osa kokemustoimijoista ei halua pankkiin ja osalla ei ole verkoston jäsenjärjestöä, joka mahdollistaisi tietojen viemisen pankkiin. Kokemustoiminnan seuranta ja arviointi on puutteellista. Yhtenäiset tavat kerätä kootusti palautetta suoritetuista kokemustoimijatehtävistä puuttuvat.
Kokemustoimintamallin luomiselle Pohjois-Pohjanmaalle kootaan monipuolinen asiantuntijaryhmä, joka koostuu kokemustoimijoista, järjestöjen työntekijöistä, oppilaitosten -ja palvelujen edustajista, kuntien/kuntayhtymien edustajista, Pohjois-Pohjanmaan liiton ja valtakunnallisen kokemustoimintaverkoston edustajista. Ryhmä kokoontuu 3-4 kertaa vuodessa ja kullekin tapaamiskerralle on etukäteen määritetty kokemustoimintamalliin liittyvä tehtävä, jota työstetään pienryhmissä. Ryhmien tuotokset kerätään ja tehdään niistä kaaviokuva tai tekstipohjainen versio osaksi toimintamallia. Asiantuntijaryhmässä jokaisen ääni ja tuotos otetaan huomioon. Onnistunut toiminta edellyttää hyvää yhteishenkeä ja verkostoitumista, kokemustoiminnan ymmärrystä ja halua sitoutua mallin luomiseen.
Kehitettävän toimintamallin myötä tavoitellaan yhteisiä käytänteitä järjestölähtöiseen kokemustoimintaan niin kokemustoimija koulutusten, nimikkeiden kuin palkkio- ja kulukorvausasioiden osalta. Toiminnalla pyritään kokemustoimijatehtävien monipuolistumiseen eri toimintaympäristöissä ja tehtävien tasapuoliseen jakaantumiseen kokemustoimijoiden kesken. Toiminnan alueelliseen tunnettavuuteen on myös panostettava, jotta kokemustoiminta leviää Pohjois-Pohjanmaalla.
Tavoiteltujen muutosten saavuttamista mitataan ja arvioidaan kyselyillä, jotka kohdennetaan kokemustoimijoille ja heidän taustajärjestöilleen sekä kokemustoimijoiden tilaajille (oppilaitokset, palvelut). Kyselyt toteutetaan tapahtumien ja tilaisuuksien jälkeen sekä vuosittaisina kyselyinä. Kokemustoimija koulutuksien jälkeen toteutetaan palautekysely, johon pyydetään vastauksia sekä koulutukseen osallistujilta että kouluttajilta.
Vuosittain kerätään indikaattoritiedot mm. osallistujamääristä, tavoitettujen kokemustoimijoiden ja järjestöjen/yhdistysten määristä, tehtäviin välitetyistä kokemustoimijoista ym. tilastotietoja.
Toiminnan tärkeimpiä kohderyhmiä ovat olleet kokemustoimijat, järjestöjen ja oppilaitosten edustajat ja opiskelijat sekä sote-palveluiden työntekijät. Toimintaa on kohdennettu kaikille asiasta kiinnostuneille kansalaisille.
Kokemustoimijat ovat tuottaneet tietoa ja ymmärrystä mm. sairauksista, palveluiden käytöstä, ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä ja heidän elämäänsä rajoittavista asioista kokemustoimijatehtävissä toimiessaan ja julkisuudessa. Kokemustoimijat ovat myös kehittäneet ja arvioineet palveluja sekä oppilaitosten opetuksen sisältöä. Kokemustoimijat edustavat järjestöjä ja vievät järjestötietoutta sekä ammattilaisille että eri organisaatioihin ja samalla vaikuttavat yleiseen yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Kohderyhmien edustajia on ollut koko hankkeen ajan erilaisissa työryhmissä ja toiminnoissa mukana tuoden näin oman asiantuntijuutensa toimintamallin luomiseen. Samalla he tiedottavat toiminnasta omaan taustaorganisaatioon ja verkostoihin.
Opiskelijat ovat tehneet kokemustoimintaan liittyviä opinnäytetöitä osallistamalla kokemustoimijoita, järjestötyöntekijöitä ja oppilaitosten työntekijöitä sekä palvelujen edustajia. Yhtenä esimerkkinä on kokemustoimijan tilaajan opas, joka perehdyttää kokemustoimijoiden osaamisen hyödyntämiseen.
Kuvittele ja kokeile
Kokemustoimintamallissa kuvataan toimintatapoja, joissa kokemustoimijoiden, järjestöjen ja kokemustoimijoiden tilaajien välisellä yhteistyöllä edistetään pitkäaikaissairaiden, vammaisten tai vammautuneiden tai muiden vaikeassa elämäntilanteessa olevien ja heidän läheisten kokemustiedon hyödyntämistä. Mallissa on konkreettisia esimerkkejä mm. toiminnan markkinoinnista, toimijoiden välisestä yhteistyöstä, kokemustoimijoiden koulutuksista, kokemustoimijoiden tilaamisesta ja välittämisestä sekä toiminnan seurannasta ja arvioinnista.
Kuva
Toimintamallia markkinoidaan hankkeessa luotujen kokemustoimintanettisivujen kautta ja se on julkisesti kaikkien hyödynnettävissä joko kokonaisuudessaan tai osittain. Mallin käytäntöön vieminen edellyttää työntekijäresursseja ja toiminnan koordinointia eri puolilla Pohjois-Pohjanmaalla, kokemustoimijoiden osaamisen hyödyntämistä ja kokemustoimijapalkkioiden huomioimista organisaation budjetissa.
Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) kokemustoimintamallia on kehitetty yhteistyössä hankkeen työntekijöiden ja mallin rinnalla. Kokemustoimintaa OYS:ssa pyritään levittämään sairaalan sisällä kokemustoiminnasta kiinnostuneisiin yksiköihin ja sote-keskuksiin.
Kokemustoimintamallin toimenpiteet eri toimijoiden kannalta:
1. Järjestö
Järjestö markkinoi kokemustoimintaa sähköisissä viestintäkanavissa ja rekrytoi tarvittaessa henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan kokemustoimijoina. Järjestö järjestää kokemustoimija peruskoulutusta omille jäsenilleen tai yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa, jolloin hyödynnetään valtakunnallisen kokemustoimintaverkoston koulutusmallia. Koulutuksen jälkeen kokemustoimijat liitetään verkoston kokemuspankkiin jäsenjärjestön yhteyshenkilön kautta ja lisäksi järjestö ylläpitää rekisteriä omista kokemustoimijoistaan. Järjestö järjestää virkistystä ja tukea kokemustoimijoilleen.
2. Kokemustoimija
Henkilö, jolla on omakohtaista tai läheisen kokemusta pitkäaikaissairaudesta, vammasta tai vammautumisesta tai muusta haastavasta tilanteesta voi halutessaan toimia kokemustoimijana peruskoulutuksen käytyään. Henkilön tulee olla jonkin järjestön jäsen ja tiedustella koulutuksesta ym. kokemustoimintaan liittyvistä asioista omasta taustajärjestöstään. Tietoa kokemustoiminta asioista saa myös kokemustoiminnan nettisivuilta (ihimiset.fi). Kokemustoimijan vastuulla on myös oman osaamisen markkinointi. Verkoston kokemuspankkiin voi halutessaan lisätä kokemustoimija CVn ja linkin videosta. Kokemustoimija saadessaan toimeksiannon kokemustoimijatehtävään, niin hänen tulee käydä läpi tehtävän vaativat käytännöntoimenpiteet (mm. palkkio - ja kulukorvaus) yhdessä tilaajan kanssa. Jokaisen kokemustoimijatehtävän jälkeen kokemustoimija täyttää itsearviopalautekyselyn kokemustoimintaverkoston palautejärjestelmään.
3. Kokemustoimijan tilaaja
Tilaaja voi halutessaan ottaa yhteyttä joko järjestöön, suoraan kokemustoimijaan tai alueella kokemustoimintaa koordinoimaan tahoon hakiessaan kokemustoimijaa tehtävään. Oppilaitosten ja palvelujen parissa työskentelevät voivat halutessaan hakea kokemustoimijaa kokemustoimintaverkoston kokemuspankista verkoston myöntämillä tunnuksilla. Kokemustoiminnasta ei saa aiheutua kuluja kokemustoimijalle, joten kokemustoimijalla on oikeus palkkioon ja/tai kulukorvaukseen kokemustoimijatehtävästä. Ensisijaisesti tilaaja määrittelee palkkion suuruuden, mutta mikäli sitä ei ole määritelty, niin silloin voidaan hyödyntää kokemustoimintamallissa kuvattua palkkio -ja kulukorvaussuositusta. Jokaisen kokemustoimijatehtävän jälkeen tilaaja täyttää palautekyselyn kokemustoimintaverkoston palautejärjestelmään. Kokemustoimijoiden tilaaja oppaassa on vinkkejä mm. kokemustoimijan hausta ja käytännön toimenpiteistä kokemustoimijatehtävän toimeksiantoon liittyen.
Kokemustoimintamallia on työstetty vuosina 2018-2020 hankkeen ohjausryhmässä, joka on koostunut hankkeen eri kohderyhmien edustajista. Mallin luomisessa on siis hyödynnetty laaja-alaista asiantuntemusta ja huomioitu toimintaympäristön muutokset esim. sote-uudistus. Toimintamallin julkaisu on ajoitettu vuoden 2020 loppuun, koska kokemustoimijoiden tarvetta tulee olemaan esim. perustettavissa sote-keskuksissa.
Hankkeen kehittämisen kohteena oleva toimintamallin rinnalla on kehitetty Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kokemustoimintamallia, joka valmistuu vuoden 2020 aikana.